Lue keskustelun säännöt.
Muutin omakotitalosta kerrostaloon ja olen yllättynyt, miten paljon elämänlaatu koheni.
Vaihdossa käteen jäi yli 60 tonnia, ja silti asunto on huomattavasti laadukkaampi ja paremmalla paikalla. Juoksevissa kustannuksissa säästöä lähemmäs tonni kuussa. Erityisesti asia lämmittää tällaisena pörssisähköpäivänä. Omakotitaloon en mene enää ikinä.
Kommentit (1543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Pikku veikka on hyvä myös sisällyttämään ilkeilyitä joka viestiin... Mahdat olla IRL yksinäinen tyyppi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Joko sulta kohta irtoaa ne fysiikan lait, millä saman talon lämmitystarve on kerrostalona pienempi kuin omakotitalona. Alkaa popparit jo loppua tässä odotellessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
Ostin vanhan traktorin 2012, sillä ja lumilingolla olen tehnyt lumityöt jokainen talvi. Onneksi en laittanut mönkijää, tuolla tulee valmista kerta pyyhkäisyllä. 😁
Meika hakkaa hanskaa kelan itsemurha yksiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Mitä te muruttelette ja kullittelette vieraita ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Mitä te muruttelette ja kullittelette vieraita ihmisiä?
Mulla on dildo perseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Mitä te muruttelette ja kullittelette vieraita ihmisiä?
Mulla on dildo perseessä.
Kuulostat juuri sellaiselta tantalta, että pitäisikin olla, jotta kireys poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Mitä te muruttelette ja kullittelette vieraita ihmisiä?
Mulla on dildo perseessä.
Kuulostat juuri sellaiselta tantalta, että pitäisikin olla, jotta kireys poistuu.
No voi eikö kukaan anna sulle pillua.kiukutteleva lörppä muna on etova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mie asun Kelan tukiasunnos Mikon kadulla Helssinkis, eikä maksa mittään. Eijjoo lumi töitä, mukavat naapurit tosin tuo raitsikan melu joskus häirihtee.
Kiitos Kela.
Vierailija kirjoitti:
Mie asun Kelan tukiasunnos Mikon kadulla Helssinkis, eikä maksa mittään. Eijjoo lumi töitä, mukavat naapurit tosin tuo raitsikan melu joskus häirihtee.
Kiitos Kela.
Ei ole vissiin päässä kaikki kunnossa kun kerrot olevasi perseauki ja kerrostalo luukussa.nolo tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mie asun Kelan tukiasunnos Mikon kadulla Helssinkis, eikä maksa mittään. Eijjoo lumi töitä, mukavat naapurit tosin tuo raitsikan melu joskus häirihtee.
Kiitos Kela.
Kiitos kun olet vapaaehtoisesti perseauki jää töitä niille ketkä haluaa muutakin kun slummi elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Mitä te muruttelette ja kullittelette vieraita ihmisiä?
Tuo yksi poropalli rähmys joka ei pysty perustelemaam väitteitään mitenkään asiallisesti, alkoi muutama sivu sitten pikku kullittelemaan olettamiaan naiskirjoittajia, ihan vain vähättelymielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Nyt oli kuitenkin kyse siitä lämmitystarpeesta, kultapieni.
Niin oli, sinulla on edelleen selittämättä minkä fysiikan lain mukaan samassa talossa on erilainen lämmönkulutus kerrostalona kuin omakotitalona.
"Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään. "
Jos et tajunnut tuosta tajunnut tai siitä toisesta jonkun muunv iestistä niin pyydä vaikka jotain täyspäistä aikuista avuksi.
Voi kuule pikku murunen, tuo oli ihan sinun väitteesi -> sinun todistustaakkasi.
Mitä te muruttelette ja kullittelette vieraita ihmisiä?
Tuo yksi poropalli rähmys joka ei pysty perustelemaam väitteitään mitenkään asiallisesti, alkoi muutama sivu sitten pikku kullittelemaan olettamiaan naiskirjoittajia, ihan vain vähättelymielessä.
Yksi leikkii(?) tyhmää ja takertuu tahalliseen väärinymmärrykseensä luullen olevansa kovinkin nokkela, toinen joku paskantärkeä kullittelija joka lähinnä haastaa riitaa. Siinä on kaksi välkkyä toisensa löytänyt taas.
Mulla on dildo perseessä sekä pillussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Sen sijaan kerrostalosta omakotitaloksi muutettuja kiinteistöjä puolestaan on joka niemessä ja notkossa, vai? :-)
Voi minun kerrostalo-omakotitalossani on tietysti paljon enemmän neliöitä kuin 120 m2. Oletko kateellinen? Kulut silti talossani ovat alle 350 € kokonaisuudessaan asumisesta kuukaudessa, mikä vastaa kerrostalokaksion vastiketta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Fysikaalinen tosiasia kuitenkin on että kerrostalossa ulkovaipan pinta-alan suhde asuinneliöihin on pienempi kuin omakotitalossa joten samalla eristyksellä lämmityksen tarve asuinneliöitä kohden on myös väistämättä pienempi. Se ei muutu mihkään vaikka kuinka vänkäisit."
Tämä kiinnostaa, me asumme nykyisessä omakotitalossa, entisessä kerrostalossa, koko talo on siis nykyään yhtä asuntoa. Kerrotko missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtui tuo fysikaalinen muutos, että saman talon lämmönkulutus jotenkin ratkaisevasti muuttui suuremmaksi? Mikä tämän muutoksen aiheutti, mikä fysiikan laki tämän todentaa ja millä fysiikan kaavalla lasket tämän muutoksen? Todella kiinnostaisi kuulla vastaus.
Joku fiksumpi varmaan olisi tajunnut selittämättäkin että tuossa verrataan vaikka sitä 120 neliön asuntoa kerrostalossa 120 neliön omakotitaloon., vaikkei sitä erikseen rautalangasta väännetykään.
Olet ihan mestari kirjoittamaan läpiä päähäsi. Tuollaisia 120 m2 tai yli kerrostaloasuntoja ei Suomessa montaa ole. Vastikkeen määrä olisi yksinään jo ainakin tuplaten, luultavasti kertaa kolme vastaavan kokoisen omakotitalon kaikkien asumismenojen suuruinen.
Sen sijaan kerrostalosta omakotitaloksi muutettuja kiinteistöjä puolestaan on joka niemessä ja notkossa, vai? :-)
Voi minun kerrostalo-omakotitalossani on tietysti paljon enemmän neliöitä kuin 120 m2. Oletko kateellinen? Kulut silti talossani ovat alle 350 € kokonaisuudessaan asumisesta kuukaudessa, mikä vastaa kerrostalokaksion vastiketta.
Onko sullakin dildooo pepussa?
Noissa vanhoissa stadin kämpissäkin on kyllä aika paljon eroja. Mulla oli ensin yksiö ja sitten kaksio joissa kummassakin oli seinät tyyliin metri kiveä, naapureista ei kuulunut koskaan pihaustakaan, ei sivuilta, ei ylhäältä eikä alhaaalta. Ainoastaan kesäisin kun kaikki pitivät ikkunoita auki niin kuului naapureiden ääniä ulkokautta. Ja tossa yksiössä pidettiin aika rajuja juhliakin, eikä haitannut ketään. Paitsi kerran vastapäisestä talosta kadun toiselta puolelta valittivat kun aamulla soitettiin musiikkia ikkunat auki.