Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (275)
181/275
|
23.01.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin aistiyliherkkä, autistipiirteinen lapsi kasvoi ihan normaalia ruokaa syöväksi. Vaikka en pakottanut. Armeijankin kävi.
Ei ketään pidä pakottaa syömään tietenkään. Mutta ei myöskään antaa herkkuja, jos tavallinen ruoka ei maistu. Syököön leipää ja salaattia, jos joku tietty ruoka ei maistu, niillä pärjää seuraavaan ateriaan.
Mun lapsen turvaruoka oli Vaasan ruispalat. Mistä tulee käsitys, että vanhemmat tunkevat herkkuja nirsoon lapseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meilläkin monet vanhemmat kuulemma antaa lapsen syödä lähinnä pastaa ja perunaa kotona ja ravintolassa lapsen ruoka on ranskanperunat
Kun ei opi syömään pienestä pitäen niin tulee ruokarajoituksia
Meillä on autistinen nuori ja ei, emme koskaan ole vaatineet toisenlaista ruokaa, vaikka lapsi ei koulussa syökään kuin ehkä sen näkkärin ja valikoi esim. pelkän spaghetin eikä ota kastiketta. Olen pakannut esim. välipalapatukan mukaan, että voi sitten syödä kotimatkalla sen.
En kuitenkaan ymmärrä, että miten aikuiset ihmiset voi tästäkin suuttua? "Kyllä vaan silloin 70-luvulla syötiin mitä tarjottiin!" - Eikö näistä ajoista voi kehittyä parempaan suuntaan? Eihän se vanhemmastakaan ole mukava ajatus, että lapsi on nälissään koulussa, jossa itseasiassa jokaiselle kuuluisi se lämmin ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuri prosenttimäärä näitä erikoisruuan syöjiä kouluissa on?
Joku alle 1 %.
Eli joissakin kuoluissa ei yhtään. Pitääkö tästä tehdä niin suuri elämä, ekö vanhemmat kykene ratkaisemaan itse erikoisruokavaliota käyttävän lapsen ravinnonsaantia koulussa ja erikoisesti kotona.
Niin, ei monissa mskssa syödä tyypillisiä suomiruokia ja vilja on aina vehnää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miksi heidät pakotetaan yhteisruokailuun/samaan kouluun normaalien lasten kanssa? Siitä kärsivät sekä autistit itse että kaikki muutkin."
Ei älyllisesti hyvätasoisille autisteille ole mitään erityiskouluja.
Mitä älyllistä hyvätasoisuutta on se, että luulee normaalia ruokaa syömäkelvottomaksi eikä pysty hallitsemaan harhojaan?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on autistinen nuori ja ei, emme koskaan ole vaatineet toisenlaista ruokaa, vaikka lapsi ei koulussa syökään kuin ehkä sen näkkärin ja valikoi esim. pelkän spaghetin eikä ota kastiketta. Olen pakannut esim. välipalapatukan mukaan, että voi sitten syödä kotimatkalla sen.
En kuitenkaan ymmärrä, että miten aikuiset ihmiset voi tästäkin suuttua? "Kyllä vaan silloin 70-luvulla syötiin mitä tarjottiin!" - Eikö näistä ajoista voi kehittyä parempaan suuntaan? Eihän se vanhemmastakaan ole mukava ajatus, että lapsi on nälissään koulussa, jossa itseasiassa jokaiselle kuuluisi se lämmin ruoka.
Nää lapsen nirsoilut herättävät ihan käsittämätöntä vihaa aikuisissa. Mulla on ollut kaksi hyvin syövää ja yksi hyvin rajoitteinen, ja tämä viimeinen herättää ihan raivoa kanssaihmisissä. Samaan aikaan nämä samat aikuiset usein yökkivät esim sushille ja simpukoille, mitkä on meillä herkkuruokia. Jostain syystä ko. käytös on sallittua aikuisille, vaan ei lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi heidät pakotetaan yhteisruokailuun/samaan kouluun normaalien lasten kanssa? Siitä kärsivät sekä autistit itse että kaikki muutkin."
Ei älyllisesti hyvätasoisille autisteille ole mitään erityiskouluja.
Mitä älyllistä hyvätasoisuutta on se, että luulee normaalia ruokaa syömäkelvottomaksi eikä pysty hallitsemaan harhojaan?
Nyt ollaan menossa totuuteen, harhoja, joita vanhemmat ja koulutoverit ovat iskostaneet jo pieniin lapsiin. Kiukuttelu on ensimmäinen alku ja lusikasta viskaaminen kun istuu siinä syöttötuolissa. Nehän ovat piltti-ruokia mitälapset saavat.
Sitten kouluruoka muuttaa piltti-ruuan ja äidinmaidon vastikkeet oikeaan ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Miksi noin pahasti sairas lapsi joutuu olemaan samassa tilassa normaalien lasten kanssa? Järkyttävää?
Susta siis lapsi on pahasti sairas, eikä aikuinen joka pakottaa lapsen syömään oksennustaa? Tuo on hieman häiritsevää.
Puolustelijatkin on hieman erityisellä herkkyydellä liikkeellä puolustamaan lapsiaan?
Miten Pohjois-Suomen kouluruoka eroaa Etelä-Suomen kouluruuasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Kaksi isointa poikaa kävi hakemassa ne kaikki ruoat 3 kerrosta alempaa keittiöstä.
KAIKKI SÖIVÄT KAIKKEA (paitsi ne joilla oli allergiaa).
-1990 Pohjois Savo
Minun kouluaikana joillakin saattoi olla kala-allergia, mutta suurin osa söi kouluruuat turhia mukisematta. Enemmän muistutettiin Afrikan nälkäänäkeviä lapsia, jotta ruokalautanen syötiin puhtaaksi.
Lautasta ei kyllä nykypäivänä tarvitse tyhjätä, jos ei halua. Eikä kaikkea tarvitse maistaa. Helpottaa painonhallintaa aikuisena.
"Missä sitä sitten harjoitellaan, jos ei yhteisruokailussa? Tai milloin harjoitellaan sitä, että voi syödä toisen kanssa samassa pöydässä? Ei kai se autistikaan voi koko ikäänsä syödä jossain itsekseen?"
No siinä yhteisruokailussa harjoitellaan sitä yhteisruokailua. Ihan järjetöntä olis niin stressaavassa tilanteessa stressata lisää yhtään millään. Kotona omaan tahtiin voi niihin uusiin makuihin tutustua.
Ja aikuinen autisti itseasiassa pystyy enimmäkseen syömään ihan omassa rauhassa.
Ei siitä autistista voi, eikä tarvitsekaan kouluttaa neurotyypillistä. Neurotyypilliset voi opetella hyväksymään sen, että joku haluaa erottaa syömisen ja sosiaalisen seurustelun toisistaan, tai olla katsomatta silmiin, tai kysyä paljon tarkentavia kysymyksiä ymmärtääkseen asian jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo oksentaminen on lapsella huomionhakuisuutta. Se on paras tapa tulla huomioiduksi. Näin on tapahtunut aina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilläkin monet vanhemmat kuulemma antaa lapsen syödä lähinnä pastaa ja perunaa kotona ja ravintolassa lapsen ruoka on ranskanperunat
Kun ei opi syömään pienestä pitäen niin tulee ruokarajoituksia
Mitä vikaa on pastassa ja perunassa? Suurin osa lapsista kasvaa kaikkiruokaiseksi ajan kanssa, sen kummemmin stressaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuri prosenttimäärä näitä erikoisruuan syöjiä kouluissa on?
Joku alle 1 %.
Eli joissakin kuoluissa ei yhtään. Pitääkö tästä tehdä niin suuri elämä, ekö vanhemmat kykene ratkaisemaan itse erikoisruokavaliota käyttävän lapsen ravinnonsaantia koulussa ja erikoisesti kotona.
Tuo turvaruoka ei kuulosta allergialle tai vastaavalle sairaudelle. Ehkä lasta pitäisi opettaa kotona pienestä pitäen syömään monenlaista ruokaa.
Ellei tuo sitten ole ihan sairaus, jolle on diagnoosi. Eiköhän sellaista vaivaa pitäisi myös hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Allergisille erityisruuat, muut poikkeavat syökööt eväät jotka vanhemmat laittaa.
Meillä pikkukoulussa on yksi ihminen keittiössä joka tekee aamu-ja välipalat päiväkotilapsille koululaisten (ala-aste) kouluruoan jakelun lisäksi. Jos siinä vielä alat lämmittämään turvaruokia niin ei tule mitään. Ei myöskään ole kauppaa lähimailla. Mutta eipä ole ketään joka tarvitsisi turvaruokia.
Ihan vaan uteliaisuudesta: Montako päiväkotilasta?
"Mitä älyllistä hyvätasoisuutta on se, että luulee normaalia ruokaa syömäkelvottomaksi eikä pysty hallitsemaan harhojaan?"
Siis miten pihalla sä oikein olet? Ei siinä ole kyse mistään luuloista, vaan aisti-informaation poikkeavasta vastaanottamisesta ja prosessoinnista. Kyse ei mistään harhoista.
Eikö Mensaan kuuluva ihminen oo sun mielestä älyllisesti hyvätasoinen, jos ei kestä vaatteiden saumoja tai joitain tekstuureja ruoissa?
1967 kansakoulussa hiukan kärähtänyttä veripalttua ja syksyllä koko koulun keräämistä puolukoista sosetta paltun viereen, näkkäriä ja peltimukista maitoa. Välillä oli hernesoppaa lihapaloja ehkä, sian nahkaa ainakin, seuraavana päivänä hernemuhennosta, puuro-tai vellipäivä, myös makkarasoppaa, seuraavana päivänä samat aineet ilman lientä, lisätty suolakurkkusiivuja muhennokseen. Syötiin, myös tillilihaa oli ja tykkäsin. Kaikki safka meni ja kiitettiin joka kerta keittäjää, vaikka välillä ruuat oli vähän kärähtäneitä.
Oltiin kiitollisia kaikesta, kunnioitettiin iäkkäitä ja sodassa haavoittuneita (ei näy enää jalattomia kädettömiä silmättömiä), silloin alettiin myös saada näkkärit ja maidot koulusta, ei tarvinut kotoa viinapullossa maitoja roudata.
Nykyiset kotiruuat: vuokaan makaronipussi, feta tai jotain kasvisproteiinia, pieniä tomaatteja loota, juustokermaa ym. sit sekaisin, ja uuniin ja taas sekaisin ja juustoraastetta - kuorrutus. Kallista mutta nopeaa, enkä tajua mihin helvettiin nykyään on niin kiire ettei kunnon ruokaa ehdi tehdä, nettiin, harrastuksiin? No sinne mikä on tärkeintä. Ei kouluruoka kelpaa kun tehdään vartissa nachopeltejä ym.erikoisuuksia, suolan saanti arvatenkin huipussaan. Minulla on onnellinen lapsuus, ei kemikaleilla ja lisäaineilla kyllästettyä moskaa eikä stressiä, lihavia vain kirkkoherra ja naapurin mummo. Ennen kakarat möyrivät maassa ja pistivät suuhun mitä sattui. Allergiat vähäisiä. Nyt kaikki luonnollinen on luonnotonta, vanhemmat lastensa kavereita eikä pokkaa laittaa rajoja. Turvaruoka on yksi tapa luikkia pakoon asiaa mikä pitäisi ratkaista. Toki on pahoja allergioita ja rajoitteita, mutta tosiaan kannatettavaa olisi että kouluruoka olisi niille jotka sitä syö. Rahaa hukkaantuu, ruokahävikki kasvaa. Tavallinen ruoka on ok - ei pidä hifistellä - pääasia että kouluruoka kelpaa. Makuaisti kehittyy pitkälle aikuisuuteen, joten turha vääntää omituisia ruokia kun niitä ei syödä. Jotain rotia oltava. Kasvisruoka on hyvin harvoin hyvää jos ei ole kasvissyöjä tai jopa vegaani. Vaikeaksi tehty yksi ja toinen asia.