Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Miksi noin pahasti sairas lapsi joutuu olemaan samassa tilassa normaalien lasten kanssa? Järkyttävää?
Ei se lapsi nyt niin sairas ole, että hän ei voisi olla "normaalien" kanssa ja se normaalikin voi saada erityisen lapsen, että ei kannata liikaa ylvästellä, voi joutua tilanteeseen missä sieltä norsunluutornista tullaan rytinällä alas.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset ei erota oireyhtymää haluttomuudesta? Ne lapset haluaisivat olla samanlaisia kuin muut. Eivät vain pysty. Ja tietysti heitä kuntouttetaan, mutta ei se pakolla onnistu.
Normaalien lasten seuraan pakottaminen aiheuttaa heille kärsimystä: haluaisivat olla samanlaisia kuin muut mutta eivät vain pysty.
Tiedän tenavan joka söi lemmikin ruokaa kotona. Koulussa ei suostunut syömään tavallisia ruokia. Joten kuivanappuloita myös turvaruuaksi Miau.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuri prosenttimäärä näitä erikoisruuan syöjiä kouluissa on?
Joku alle 1 %.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
Olen hieman eri mieltä. Autistisen vanhempi olen, joten kokemusta on. Pienestä pitäen söimme tavallista kotiruokaa, eikä nirsoilulla saanut erioikeuksia. Kerran lapsi istui yli 2 tuntia lautasen edessä, kun yhtäkkiä nirmiruoka ei kelvannutkaan. En antanut periksi. Kirjolaisen kanssa täytyy olla vielä jämäkämpi kuin neurotyypillisen.
Ihmettelin sitten monissa tilanteissa, kun joillakin lapsilla oli omat eväät mukana kaikkialla. Heille oli annettu periksi.
Aistiyliherkkyys on tosiasia, mutta kun annat sille pikkusormen, se vie koko käden.
Rautaisella kurilla, mutta myös rakkaudella kasvatettu autistinen kasvoi normaalia ruokaa syöväksi.
Kaikilla on ennakkoluuloja, eivätkä kaikki pidä kaikesta. Näissä tilanteissa en lasta pakottanut. Jos hän/ lapsi ei oikeasti pidä jostain, esim.nyt vaikka suolakurkku, aurajuusto jne, en pakota. En itsekään lapsena syönyt näitä. Mutta jos ruokavalio rajoittuu aistiyliherkkyyksien vuoksi siten, että ruoka jota lapsi on vauvana ja taaperona syönyt, ei enää kelpaakaan, sille ei pidä antaa periksi. Tai että ei voi syödä samaa perusruokaa kuin muut, ja yhdelle täytyisi tehdä omat ruoat.
Vaikka joku tähän sanoo, että aistiyliherkän pakottaminen on kidutusta, niin se ei ole sitä. Se on siedättämistä, ja kun niin toimii alusta asti, tilanne ei eskaloidu siihen pisteeseen, että lapswlle kelpaa vain yksi tietty pasta lihapullan ja kurkun kera seuraavat 15 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt helevettiä! Kohta ollaan vissiin tilanteessa, että jokaiselle lapselle pitää kokata omat ruuat kun tämä tai tuo ei kelpaa.
Lapsia mielistellään loputtomiin. Kunnes joku päivä ihmiset heräävät siihen, että näin ei voi olla vaan on tehtävä täyskäännös ja palattava vanhaan.
Luultavasti nämä hyysätyt sukupolvet eivät tule lisääntymään, koska vastuunotto ja itsenäistyminen on kauhistus. Valtaan astuvat ne kulttuurit, joiden kasvatuksessa on joku järki vielä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Mistä saat nykyään toimintaterapeutin lapselle? Puheterapeutitkin on kortilla. Lasten ravintoterapeutitkin on vain to
Niin se ratkaisuksi on sitten joku hemmetin turvaruoka. Että ei vaadita mitään, annetaan vaan kaikki periksi. Syököön kalapuikkoja vaikka lopun ikäänsä, niinkö?
Minunkin aistiyliherkkä, autistipiirteinen lapsi kasvoi ihan normaalia ruokaa syöväksi. Vaikka en pakottanut. Armeijankin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Miksi noin pahasti sairas lapsi joutuu olemaan samassa tilassa normaalien lasten kanssa? Järkyttävää?
Susta siis lapsi on pahasti sairas, eikä aikuinen joka pakottaa lapsen syömään oksennustaa? Tuo on hieman häiritsevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Miksi noin pahasti sairas lapsi joutuu olemaan samassa tilassa normaalien lasten kanssa? Järkyttävää?
No missä muualla ne olis?
Apukoulussa, niin kuin vanhoina hyvinä aikoina. Harjaantumiskoulussa harjoittelemassa normaalin elämän taitoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Tietenkin se on tavoite. Siihen tavoitteeseen päästään parhaiten niin, ettei painosteta. Eikä sitä harjoittelua tehdä jossain yhteisruokail
Missä sitä sitten harjoitellaan, jos ei yhteisruokailussa? Tai milloin harjoitellaan sitä, että voi syödä toisen kanssa samassa pöydässä? Ei kai se autistikaan voi koko ikäänsä syödä jossain itsekseen?
Meille mummoille tuo turvaruoka on sitä peruskotiruokaa, jota suomalaiset ovat tottuneet syömään vuosisatoja. Ja tiedän, se on monet lapsen ja nuoren herkkua. Esim. perunat ja munakastike tai ohrapuuro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuri prosenttimäärä näitä erikoisruuan syöjiä kouluissa on?
100% koska kaikista ruuista pyritään tekemään mahdollisimman monelle sopivaksi eikä niissä käytetä juurikaan allergeenejä saati mausteita.
Nyt meni ohi. Kysyin näiden erikoisruokien syöjistä. Tarkoitatko, että kaikki kouluruoka on kaikille sopivaa. Sitä minäkin, mutta miksi sitten erikoisuuksia?
Diagnooseja hommataan lapsille aina vain enemmän juuri siksi, että diagnoosi antaa syyn olla pitämättä lapselle kuria. Diagnosoitu lapsi menee rikki kaikista kurinpitoyrityksistä.
"Miksi heidät pakotetaan yhteisruokailuun/samaan kouluun normaalien lasten kanssa? Siitä kärsivät sekä autistit itse että kaikki muutkin."
Ei älyllisesti hyvätasoisille autisteille ole mitään erityiskouluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös ruoka ollut juuri tuollaista yksinkertaista "turvaruokaa" kymmeniä vuosia sitten? Oli 3-4 ruoka-ainetta ja se riitti. Jos nykyään vedetään eineksiä ja joitan tortillaa, niin ymmärrän kyllä täysin jos ihmeainekset eivät lapsille uppoa. Mulle riittää peruna, kananmuna, leipä, juusto ja jokin proteiinin tapainen/salaatti...
Juuri näin. Lasten ja nuorten lisäksi turvaruokaa kaipaavat iäkkäät vanhukset, kun eivät voi syödä mausteisia ja lisäaineilla höystettyä eineksiä.
Monet talvisalaatit ovat pahan makuisia. Keitto ja muutenkin keittäen tai uunissa valmistettu ruoka on parempi.
"
Niin se ratkaisuksi on sitten joku hemmetin turvaruoka. Että ei vaadita mitään, annetaan vaan kaikki periksi. Syököön kalapuikkoja vaikka lopun ikäänsä, niinkö?"
Mitä sitten jos syö vain kalapuikkoja lopun ikäänsä? Tuo on ihan hyvä ruoka, kyllä sillä pysyy elossa.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin aistiyliherkkä, autistipiirteinen lapsi kasvoi ihan normaalia ruokaa syöväksi. Vaikka en pakottanut. Armeijankin kävi.
Ei ketään pidä pakottaa syömään tietenkään. Mutta ei myöskään antaa herkkuja, jos tavallinen ruoka ei maistu. Syököön leipää ja salaattia, jos joku tietty ruoka ei maistu, niillä pärjää seuraavaan ateriaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
Olen hieman eri mieltä. Autistisen vanhempi olen, joten kokemusta on. Pienestä pitäen söimme tavallista kotiruokaa, eikä nirsoilulla saanut erioikeuksia. Kerran lapsi istui yli 2 tuntia lautasen edessä, kun yhtäkkiä nirmiruoka ei kelvannutkaan. En antanut periks
Toimit ehdottomasti väärin, kun istutit aistiyliherkkää autistia monta tuntia lautasen edessä. Kammottavaa. Kohtelit lastasi väärin.
Juuri näin. Lasten ja nuorten lisäksi turvaruokaa kaipaavat iäkkäät vanhukset, kun eivät voi syödä mausteisia ja lisäaineilla höystettyä eineksiä.