Lue keskustelun säännöt.
Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
23.01.2026 |
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (331)
Minä elin näkkärillä aika usein ala-asteella, jos oli keskuskeittiön eväät liian etovia. Selvisin hengissä. Olin vain onnellinen, että ei pakotettu syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Tietenkin se on tavoite. Siihen tavoitteeseen päästään parhaiten niin, ettei painosteta. Eikä sitä harjoittelua tehdä jossain yhteisruokailussa, joka on yleensä autisteille kamalan kuormittava ympäristö muutenkin.
En halua muuta tietää kuin, että mitä teille kotona tarjottiin ruuaksi?
Miten ihmiset ei erota oireyhtymää haluttomuudesta? Ne lapset haluaisivat olla samanlaisia kuin muut. Eivät vain pysty. Ja tietysti heitä kuntouttetaan, mutta ei se pakolla onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Onko pakotettu syömään oksennuskin? Voi luoja. Mua pakotettiin syömään vaan se ruoka. Jos oksensin, sitä ei tarvinnut syödä, mutta ruoka kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Miksi noin pahasti sairas lapsi joutuu olemaan samassa tilassa normaalien lasten kanssa? Järkyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt 30v varhaiskasvatuksessa ja urallani olen kerran törmännyt turvaruoan tarpeeseen. Tässä oli kyse kehitysvammaisesta lapsesta, jolle oli sovittu turvaruoaksi jogurtti ja banaani niille päiville kun muu ruoka ei maistunut. Minusta hienoa, että näin on mahdollista tehdä.
30 vuotta sitten ei ollut varhaiskasvatusta. Se tuli vasta 2018.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka suuri prosenttimäärä näitä erikoisruuan syöjiä kouluissa on?
Turvaruokiin päädytään sitten kun aivan kaikki muut konstit on jo kokeiltu. Niitä ei aleta tarjoilemaan heti ensimmäisestä syömättömyydestä. Jokainen huonosti syövän lapsen vanhempi kyllä tietää miten työläitä ja stressaavia ne ruokailutilanteet voi olla kun lapsi ei vaan syö. Siinä ei auta sitkeä maistattaminen, ei ruoanlaitto yhdessä lapsen kanssa, ei ruoka-aineiden erittely lautaselle, ei tuntikausien istuminen pöydässä. Kun lapsi ei syö niin se ei syö. Tätä voi olla vaikea sellaisen käsittää jonka lapset olleet helppoja syöjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. En kiistä neuronkirjon osuutta, MUTTA liian usein kohtaan työssäni myös lapsia, jotka söisivät päiväkodissa vain näkkileipää ja paria muuta ruoka-ainetta. Näiden samojen lasten vanhemmat houkuttelevat heidät lähtemään päiväkodista suklaapatukan avulla ja aamulla tullessaan he saattavat nakertaa välipalapatukkaa, "koska aamupala ei maistu". No ei kai patukan jälkeen maistukaan?
Monet vanhemmat tärvelevät lastensa ruokailutottumukset ihan itse. Saatetaan sanoa, että "Se vierastaa kaikkia uusia ruokia", mutta kun vietetään ryhmäkaverin synttäreitä ja kaveri tarjoaa ennennäkemättömiä herkkuja, eivät kyseiset lapset ikinä kieltäydy.
Myös jos lapsi syö kotona terveellisyyksiä, esim. ruisleivän ennen lähtöä, ei mahaan välttämättä mahdu puolen tunnin päästä enää päiväkodin aamupalaa. Pienet vatsat ovat pieniä.
Myös ruokakasvatus lähtee kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Ennen oli pakko syödä mutta enpä ole törmännyt tapaukseen missä olisi oksennusta syöty. Oksennuksen sijasta syötiin ruokaa.
Niin ja kummallisia nämä kuvotukset kun ainoa mikä ei herätä kuvotusta on kalapuikot tai lihapullat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä turvaruokaa syöville kotona tarjotaan?
No tietenkin niitä ruokia, mitä he pystyvät syömään. Sehän on ihan yksilökohtaista.
Mun lapsi söi pienenä pinaattikeittoa, kasvissosekeittoa ja kesäkeittoa. Keitettyjä kananmunia. Yhtä tiettyä leipää majoneesilla ja yhdellä tietyllä juustolla ja kurkulla. Pastaa ja soijarouhekastiketta. Keitettyä parsakaalia, vihreitä papuja ja herneitä. Isoja valkoisia papuja tölkistä.
Kuinka vanhaksi hän eli?
Ihan terve teini-ikäinen tuo nyt on, ja syö jo paljon laajemmin nykyään, kun ei ole painostettu vaan annettu edetä omaan tahtiin.
Mulla oli paljon rajoittuneempi ruokavalio lapsena, ja ihan elossa oon ollut jo viitisenkymmentä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Tietenkin se on tavoite. Siihen tavoitteeseen päästään parhaiten niin, ettei painosteta. Eikä sitä harjoittelua tehdä jossain yhteisruokail
Miksi heidät pakotetaan yhteisruokailuun/samaan kouluun normaalien lasten kanssa? Siitä kärsivät sekä autistit itse että kaikki muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt 30v varhaiskasvatuksessa ja urallani olen kerran törmännyt turvaruoan tarpeeseen. Tässä oli kyse kehitysvammaisesta lapsesta, jolle oli sovittu turvaruoaksi jogurtti ja banaani niille päiville kun muu ruoka ei maistunut. Minusta hienoa, että näin on mahdollista tehdä.
Voisihan se turvaruoka olla juuri tätä jugurttia ja vanukasta ja omena tai banaani.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuri prosenttimäärä näitä erikoisruuan syöjiä kouluissa on?
100% koska kaikista ruuista pyritään tekemään mahdollisimman monelle sopivaksi eikä niissä käytetä juurikaan allergeenejä saati mausteita.
Vierailija kirjoitti:
Jo on aikoihin eletty. Muistan vieläkin kun äiti saattoi ekaluokalla kouluun ja sanoi että kaikki menee hyvin. Ja niin meni. Ekana päivänä oli ruokana kumiperunoita, nakkikastiketta, jossa lillui suolakurkunpalasia. Lisänä oli maitoa, vettä, näkkileipää ja porkkanaraastetta.
Minä muistan, kun kivikaudella me söimme juuria ja marjoja, ellei isä onnistunut metsästämään alkuhärkää ja kaikki meni hyvin. Minäkään en halua, että ajat muuttuvat tai mikään paranee, vaan kyllä vanhoilla keinoilla pitää nykyihmisen pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Miksi noin pahasti sairas lapsi joutuu olemaan samassa tilassa normaalien lasten kanssa? Järkyttävää?
No missä muualla ne olis?
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
Melkoinen geenivirhe jos ei pysty syömään sitä mitä on mahdollista saada. Onko tätä ilmiötä ympäri pallon, siellä missä ei voi valikoida, eikä lapselle voi tarjoilla koko valikoimaa valikoitavaksi. Osa täytyy olla opetettua, äiti muka huolehtii lapsestaan palvelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset ei erota oireyhtymää haluttomuudesta? Ne lapset haluaisivat olla samanlaisia kuin muut. Eivät vain pysty. Ja tietysti heitä kuntouttetaan, mutta ei se pakolla onnistu.
Kalliiksi tulee jos kotona kuitenkin ruuat maistuvat. Niin ottaa vaan eväät ja salaattiaskin mukaan.
Olen työskennellyt 30v varhaiskasvatuksessa ja urallani olen kerran törmännyt turvaruoan tarpeeseen. Tässä oli kyse kehitysvammaisesta lapsesta, jolle oli sovittu turvaruoaksi jogurtti ja banaani niille päiville kun muu ruoka ei maistunut. Minusta hienoa, että näin on mahdollista tehdä.