Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa
Juttu tiivistettynä
Turvaruuan tarve kasvaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lapset ovat sen saamisen suhteen eriarvoisessa asemassa, koska kuntien käytännöt vaihtelevat.
Turvaruoka on ennalta sovittu ateria, joka turvaa lapsen energiansaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Taustalla on usein esimerkiksi neurokirjon häiriö tai ahdistus, ei nirsoilu.
Turvaruokien määrän kasvu lisää keittiöiden työtä ja kustannuksia.
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen perinneruoka ja sillä siisti. Pois ne turhat etelämaalaiset ruuat.
Jos ei kelpaa, niin kotonta eväät mukaan, äiti laitta ja lapsiu syö koulussa.
Kyllä tätä paapomista on jo ollut.
Karjalanpaistia ja mykysoppaa? Kumpikaan ei kuulu minun suomalaiseen perinteeseeni.
No on sinilla kapea skaala ruuista. Ota keittokirja käteen ja tee vihanneksista marjoista kasviksista kalasta lihasta ja kanasta perinteisiä suomalaisia ruokia. Kyllä kelpaa, mutta kun ei ole halua muuta kuin motkottaa kouluruuasta.
Kysyin mikä on suomalaista perinneruokaa, koska se on joka ouolella suomea ihan erilaista. Kun itse muutin pohjoiseen, olin aivan järkyttynyt koulun ruokatarjonnasta. Eipä. Ollut monikaan ruoka ennen tullut vastaan. Peruskoulussani oli salaattibaari ja pääruokavaihtoehtoja. Lapissa sain eteeni verimakkaraa ja keitettyjä perunoita, eikä muuta. Niin mikä on se sopiva koulutuoka?
Vierailija kirjoitti:
Mitä turvaruokaa syöville kotona tarjotaan?
No tietenkin niitä ruokia, mitä he pystyvät syömään. Sehän on ihan yksilökohtaista.
Mun lapsi söi pienenä pinaattikeittoa, kasvissosekeittoa ja kesäkeittoa. Keitettyjä kananmunia. Yhtä tiettyä leipää majoneesilla ja yhdellä tietyllä juustolla ja kurkulla. Pastaa ja soijarouhekastiketta. Keitettyä parsakaalia, vihreitä papuja ja herneitä. Isoja valkoisia papuja tölkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
1990-luvulla ei sitten ilmeisesti ollut ollenkaan nepsyjä, läksyjä ja muita höpsyjä vai miten he muka elivät siihen aikaan kun koulussa piti kaikkien syödä makslaatikkoa?
Itse 1990-luvull
"Itse 1990-luvulla koulut käyneenä muistan, että aina piti ottaa ruokaa ja syödä lautanen tyhjäksi. Mutta riitti, jos otti edes lusikallisen ruokaa lautaselle ja söi sen. Näin minä tein pahojenkin ruokien kanssa. Mutta koska olen edelleen suustani herkkä, niin ei minusta parempaa syöjää tullut. Suurin osa edelleen pitää aistiherkkiä lumihiutaleina, kun ei liity asiaan mitenkään. Eikö pitäisi olla hyvä, että lääketiede kehittyy? Moni aikuinen saa edelleen mm adhd diagnooseja, koska ei niitä tunnistettu ennen."
Niin. Lusikallinen lautaselle. Sitten sitä levitettiin lautasta pitkin ja osa syljettiin suusta paperiin, joka tungettiin taskuun tai pulpettiin. Minustakin on hienoa, että lääketiede kehittyy eikä lapsia pakoteta syömään.
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Ruispuuro. kasviskeitto. mannapuuro. kanakeitto. perunat ja jauhelihapihvi.
Tässä viikon lista, ei muuta lisuketta tarvitse olla.
Loput tärkkelykset ja kalorit sitten kotoa.
Helppoa ja siistiä ruokaa.
Kyse nimenomaan on pystymisestä. Ei haluttomuudesta. Miten se ei mene jakeluun?
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt helevettiä! Kohta ollaan vissiin tilanteessa, että jokaiselle lapselle pitää kokata omat ruuat kun tämä tai tuo ei kelpaa.
Lapsia mielistellään loputtomiin. Kunnes joku päivä ihmiset heräävät siihen, että näin ei voi olla vaan on tehtävä täyskäännös ja palattava vanhaan.
Hyvää yötä...viimeinen sammuttaa turvavalon.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu ettei hajuton ja mauton mikrossa uudelleenlämmitetty suurtalous eines kelpaa.
On se jännä. Ei mulle maistunut edes mun suosikkiruuat, kuten makaronilaatikko, ellei sitten kuorruttanut sitä ketsuppikerroksella.
En minäkään kumisista kinderperunoista ja tillilihasta aikoinaan tykännyt. Mutta elossa ollaan siitä huolimatta yhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen perinneruoka ja sillä siisti. Pois ne turhat etelämaalaiset ruuat.
Jos ei kelpaa, niin kotonta eväät mukaan, äiti laitta ja lapsiu syö koulussa.
Kyllä tätä paapomista on jo ollut.
Karjalanpaistia ja mykysoppaa? Kumpikaan ei kuulu minun suomalaiseen perinteeseeni.
No on sinilla kapea skaala ruuista. Ota keittokirja käteen ja tee vihanneksista marjoista kasviksista kalasta lihasta ja kanasta perinteisiä suomalaisia ruokia. Kyllä kelpaa, mutta kun ei ole halua muuta kuin motkottaa kouluruuasta.
Kysyin mikä on suomalaista perinneruokaa, koska se on joka ouolella suomea ihan erilaista. Kun itse muutin
No söivätkö lapset kouluruokaa? Ja miten sinä opit syömään pohjoisen kouluruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa.
Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok.
1990-luvulla ei sitten ilmeisesti ollut ollenkaan nepsyjä, läksyjä ja muita höpsyjä vai miten he muka elivät siihen aikaan kun koulussa piti kaikkien syödä makslaatikkoa?
&nb
"Nirsoilijoiden piti syödä. Ei sellaisten, jotka sitä ei oystynyt syömään. Ja missä maailmassa te olette eläneet, koska minun 70-80-luvun kouluruokailuissa ollut mitään pakkoja. Ehkä piti jotain syödä . Maitoa ja näkkileipää ja perunoita ja voita. Mutta sai valita.b"
Ensin sanot, että nirsojen piti syödä ja sitten väität, ettei ruokailussa ollut pakkoja. Kumpi se oli?
Oma kokemus oli, että ala-asteella opettaja annosteli kaikille ruuat lautaselle, ja kaikki piti syödä, muuten ei saanyt poistua. Sai toki toivoa, että laita mahdollisimman vähän, mutta ei se paljoa annoksen kokoa pienentänyt.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut oppilas, joka oli asperger hyvin vahvasti. Nykyisinhän neurokirjolaisia ei eritellä. Mutta hänellä eri ruoka-aineet ei saaneet koskettaa toisiinsa ja hänelle esim kaikenlaiset laatikkoruuat olivat kauhistus, koska oli vaikea tietää, mitä ainesosia ruuassa on ja ne olivat sekaisin.
MUTTA hän opetteli asiaa. Tätä harjoiteltiin toimintaterapeutin kanssa, siedätettiin koulussa minun avustuksellani ja parin vuoden päästä hän pystyi syömään lähes kaikkea. Ei ollut eikä tarvittu mitään hemmetin turvaruokia, vaan tavoitteena oli oppia syömään kutakuinkin normaalista.
Nykyäänkö tämä ei ole enää tavoite? Vaan että lapsi saa turvaruokaa? Näistä ei ainakaan kenestäkään ole esim armeijaan
Mistä saat nykyään toimintaterapeutin lapselle? Puheterapeutitkin on kortilla. Lasten ravintoterapeutitkin on vain todella vaikeille taoauksille. Kaikelle allergisille tms.
Vierailija kirjoitti:
Kyse nimenomaan on pystymisestä. Ei haluttomuudesta. Miten se ei mene jakeluun?
Justhan oli lehdessä se yksi autistinainen, joka ei pystynyt tekemään töitä, joista ei ollut kiinnostunut. Ennen oli pakko syödä jaksaakseen ja tehdä työtä elääkseen. Nykyään voi valita rusinat pullasta ja yhteiskunta maksaa.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään kumisista kinderperunoista ja tillilihasta aikoinaan tykännyt. Mutta elossa ollaan siitä huolimatta yhä.
Ennen ne oli pakko syödä. Opettaja vahti karttakepin kanssa vieressä että lautanen tyhjeni.
Allergisille erityisruuat, muut poikkeavat syökööt eväät jotka vanhemmat laittaa.
Meillä pikkukoulussa on yksi ihminen keittiössä joka tekee aamu-ja välipalat päiväkotilapsille koululaisten (ala-aste) kouluruoan jakelun lisäksi. Jos siinä vielä alat lämmittämään turvaruokia niin ei tule mitään. Ei myöskään ole kauppaa lähimailla. Mutta eipä ole ketään joka tarvitsisi turvaruokia.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ruoka ollut juuri tuollaista yksinkertaista "turvaruokaa" kymmeniä vuosia sitten? Oli 3-4 ruoka-ainetta ja se riitti. Jos nykyään vedetään eineksiä ja joitan tortillaa, niin ymmärrän kyllä täysin jos ihmeainekset eivät lapsille uppoa. Mulle riittää peruna, kananmuna, leipä, juusto ja jokin proteiinin tapainen/salaatti...
Tortillat on terveellisempiä kuin joku makaronilaatikko tai ruskea lihakastike
Ettekö te tajua, että se aistiyliherkkä lapsi oksentaa, jos sen jotenkin saa pakotettua syömään jotain kuvotusta aiheuttavaa? Ennen vanhaan pakotettiin sitten syömään sitä oksennusta. Sitäkö te kaipaatte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä turvaruokaa syöville kotona tarjotaan?
No tietenkin niitä ruokia, mitä he pystyvät syömään. Sehän on ihan yksilökohtaista.
Mun lapsi söi pienenä pinaattikeittoa, kasvissosekeittoa ja kesäkeittoa. Keitettyjä kananmunia. Yhtä tiettyä leipää majoneesilla ja yhdellä tietyllä juustolla ja kurkulla. Pastaa ja soijarouhekastiketta. Keitettyä parsakaalia, vihreitä papuja ja herneitä. Isoja valkoisia papuja tölkistä.
Kuinka vanhaksi hän eli?
Olin 90-luvun lapsi. Ratkaisin tilanteen niin, etten syönyt inhoamaani ruokaa vaan näkkäriä. Opin salakuljettamaan annostellun ruokani pois taskuissa tms. Tottakai oli nälkä, mutta söin sitten kotona vasta. Olin minä olemassa.