Yhä useampi lapsi ei voi syödä päiväkoti- tai kouluruokaa: heille tarjotaan turvaruokaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym? 

 

Sitten ei syö. Vahva veikkaus, että kun on tarpeeksi nälkä, niin nirsokin syö muutakin kuin pastaa.

 

Se on juurikin näin, ihmisellä on niin voimakas selviytymisvietti, että se kyllä syö mitä vaan jos on kuolemassa nälkään.

Miksi näitä aistiyliherkkiä on sitten joutunut sairaalaan syömättömyyden takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole mistään nirsoilusta vaan aistiherkkyydestä. Näillä lapsilla on neurokirjo häiriötä, joilla saattaa ruoan koostumus olla vaikka sellainen, että ne ei sitä pysty oksentamatta syömään. Myös joillain autisteilla / adhd ihmisillä on vain jotain tiettyjä samoja ruokia, mitä ne voi syödä. Nämä ihmiset eivät mahda sille yhtään mitään, niiku vaikka ihminen jolla on diabetes. Koittakaa nyt prkl ymmärtää se asia jo pikkuhiljaa. 

 

Aivan käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tiedä mistään mitään vaikka on netti nenän edessä.. ai nii mut tiktok. 

Sanon tämän nyt todella aistiyliherkän ja syömisongelmaisen lapsen, nykyisen teinin, äitinä. ONNEKSI tällaista ei ollut, kun oma lapsi oli pieni. En olisi koskaan halunnut hänelle mitään leimaa otsaan enkä myöskään etuoikeuksia. Olemme tehneet vuosien aikana ihan älyttömän i

Meillä lapsi on ns. supermaistaja. 13v. Maistaa esim. jos makaronilaatikkoon on laitettu hippunen jotain maustetta, johon ei ole tottunut. Isänsä ollut pienenä samanlainen. On oikeasti paljon ruokia, mitä isänsä on alkanut syömään vasta ollessaan jo aikuinen ja naimisissa eli minun myötä. Kaikkea ollaan tarjottu lapselle pienestä asti. Osaan on tottunut, osa on edelleen täysi nou-nou. Ja herkuista puheenollen, esim. pizzaa suostuu syömään kodin ulkopuolella vain yhdessä ravintolassa. Aivan tuskaa esim. matkustaa tällaisen lapsen kanssa, koska todellakin hankaloittaa ravintoloiden valintaa ja lentokoneen ruokaa ei ole koskaan suostunut syömään. Nyt onneksi teini-iän ja intensiivisen urheiluharrastuksen myötä on itse alkanut vähän häpeilemään ja sen myötä ihan itse ehdottanut uusia ruokia, joita haluaisi kokeilla. Vertaisten paine siis tekee ihmeitä. Eikä oikeasti pärjää viikonlopun kestävillä treenileireillä, jos ei vaan syö siellä tarjottua ruokaa.

Meillä on myös ollut aina se linja, että kotona tarjotaan sitä mitä varmasti syö mahansa täyteen. Ja tehdään mahdollisimman terveellisiä ja monipuolisia ruokia niissä raameissa. Muuten sitten syö mitä syö. Meilläkin on ollut ahdistusta uusien ruokien suhteen, mutta sekin on helpottanut paljon ihan vaan sen myötä, että ikää on tullut lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki jutussa esitetyt turvaruoat ovat pitkälle prosessoituja tuotteita? Niitähän nimen omaan ei pitäisi syödä. Nakkeja, eines kalapuikkoja ja pinaattilettuja. 

No kaikki kouluruoka on joka tapauksessa pitkälle prosessoitua. 

No, tämä. Ihan mieluusti tekisin lapselle kouluun eväät, joita a) söisi varmasti kunnolla, b) jotka eivät olisi ultraprosessoitua mössöä. Onneksi meidän lapsella on lyhyt koulumatka. Voi syödä mahan täyteen juuri ennen koulun alkua ja sitten tulee viidessä minuutissa koulun jälkeen kotiin ja syö lämpimän ruoan ennen harrastusta. Lapseni on ihan vaan perusnirso, mutta kuvia kouluruokailusta nähneenä en kyllä edes ihmettele, ettei siellä joka päivä syö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos lapsi sitten vaan on niin nirso ettei syö muuta kuin pastaa? hänen ravitsemuksestaan tai päivän sujumisesta tms ei tarvitse huolehtia, kun tuo on vain aistiyliherkille ym? 

No sitten luonto karsii pois kuten se tekee luonnossakin.

Aattelit, että Suomessa vionna 2026 jätetään lapsia kuolemaan nälkään? Tuolla aatemaailmallahan kaikki sairaalat voidaan lakkauttaa, ja antaa luonnon karsia? 

Eihän Suomen sairaaloissakaan saa mitään terveellistä ruokaa saati kunnon hoitoa. Nekin on vain säilytyspaikkoja ylipalkatuille lääkäreille ja hoitajille, jotka väärillä lääkkeillä saattavat ihmisiä hautaan Suomessa joka ikinen päivä. Ihme keskiluokkaiset harhaluulot siellä taas, jatkuvaa ideologiassa elämistä, kaukana realiteeteista.

Olen melko varma, että kaikki mm. kemikaaleissa olevat hormonihäiriköt, joista on viime vuosina paljon puhuttu, aiheuttavat osaltaan näitä lasten neurodiagnooseja ja mm. syöpiä. Yhteiskuntien pitäisi lähteä korjaamaan ongelmia vähentämällä kemikaaleja (ei keksimällä uusia, kun edelliset havaitaan vaarallisiksi ja kielletään) ja yksilön korjaamalla elintapojaan. 

https://www.apu.fi/artikkelit/hormonitoimintaa-hairitsevat-kemikaalit-n…

"kosmetiikan säilöntäaineena käytetyt parabeenit ja aurinkovoiteiden kemialliset UV-filtterit voivat vaikuttaa estrogeenin tavoin. Nykytiedon mukaan niiden vaikutus on kuitenkin erittäin pieni.

Ftalaatit ovat hormonihäiriköitä, joita käytetään monissa muovituotteissa. Kosmetiikassa ne on pääosin kielletty, mutta yksi on vielä sallittu: DEP. Sitä voi olla esimerkiksi tuoksuvissa hiuskiinteissä, hajuvesissä tai kynsilakoissa. 

Ruoasta puhumattakaan. Olet mitä syöt ja sikiösi ja lapsesi myös!

Ja näistä pitäisi tulla sotilaita isänmaata puolustavaan armeijaan. Pitääkö äippä ottaa mukaan juoksuhautoihin huolehtimaan lapsensa eduista ja kaikella tavoin korrektista kenttämuonasta. 

Eiköhän liene meidän maanpuolustustahtoisten realistienkin aika lyödä hanskat tiskiin ...

Ihmisen arvo on siinä, miten hyvä sotilas se on. Piste.

Ihan vaan ajatuksena. Miten tämän kaltaiset ovat pysyneet hengissä aikana, kun ei ole ollut mahdollisuutta käydä kaupassa hakemassa nakkeja ja nugetteja erityiserkin nokan eteen? Kuolleet nälkään peruna-aterian ääreen?

Elin varmaan puolet kouluajasta raasteella ja näkkärillä, kun kouluruoka oli kammottavaa sontaa.

Ihan hyvää ruokaa oli koulussa ysärillä ja nollarin alussa. Ei kellekään tullut mieleenkään etteikö söisi mitä tarjotaan.

Vierailija kirjoitti:

Elin varmaan puolet kouluajasta raasteella ja näkkärillä, kun kouluruoka oli kammottavaa sontaa.

Kyllä meni mullakin paljon näkkäriä. Välillä se oli ainoa ruoka, mitä pystyi syömään. 

Nykyään, kun on vimpan päälle ympäristöystävällistä kouluruokaa on paljon lapsia, jotka eivät pysty syömään. Eipä menisi itselläkään alas suolaton kasvissosekeitto. Suolaa lautaselleen saa lisätä vain opettajat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meilläkin monet vanhemmat kuulemma antaa lapsen syödä lähinnä pastaa ja perunaa kotona ja ravintolassa lapsen ruoka on ranskanperunat 

Kun ei opi syömään pienestä pitäen niin tulee ruokarajoituksia 

Meillä nepsylapsi halusi ravintolassa aina pippuripihviä, ja nepsyisä pizzaa tai spagettia. Joka kerta ruokaa tuodessaan tarjoilija laittoi isän eteen pihvin ja lapsen eteen pizzan tai spagetin.

 

Mitä helv...onko nepsyukkikin?

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan ajatuksena. Miten tämän kaltaiset ovat pysyneet hengissä aikana, kun ei ole ollut mahdollisuutta käydä kaupassa hakemassa nakkeja ja nugetteja erityiserkin nokan eteen? Kuolleet nälkään peruna-aterian ääreen?

Yhteiskunta oli ennen erilainen. Rauhallisempi. Nämä "tämänkaltaiset" pärjäsivät paremmin rauhallisemmassa yhteiskunnassa. He eivät oireilleet yhtä paljon kuin nykyisin. 

Turvaruokien tarve on vain yksi oire. Rauhallisessa ympäristössä niitä ei tarvita ja muukin oireilu jää vähäisemmäksi.

Etenkin koulut ja päiväkodit ovat nykyään niin levottomia ja rauhattomia, että niissä oireilevat sellaisetkin lapset, joilla ei ennen ollut mitään ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvää ruokaa oli koulussa ysärillä ja nollarin alussa. Ei kellekään tullut mieleenkään etteikö söisi mitä tarjotaan.

Pääosin kyllä. Kesäkeittopäivät oli kiireistä aikaa läheisellä grillikioskilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meilläkin monet vanhemmat kuulemma antaa lapsen syödä lähinnä pastaa ja perunaa kotona ja ravintolassa lapsen ruoka on ranskanperunat 

Kun ei opi syömään pienestä pitäen niin tulee ruokarajoituksia 

Meillä nepsylapsi halusi ravintolassa aina pippuripihviä, ja nepsyisä pizzaa tai spagettia. Joka kerta ruokaa tuodessaan tarjoilija laittoi isän eteen pihvin ja lapsen eteen pizzan tai spagetin.

 

Mitä helv...onko nepsyukkikin?

Nämä ovat perinnöllisiä asioita.

Monessa tapauksessa puoli sukua on nepsyjä. Siitä ei vaan kukaan tiedä mitään ennenkuin joku lapsista saa diagnoosin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan ajatuksena. Miten tämän kaltaiset ovat pysyneet hengissä aikana, kun ei ole ollut mahdollisuutta käydä kaupassa hakemassa nakkeja ja nugetteja erityiserkin nokan eteen? Kuolleet nälkään peruna-aterian ääreen?

 

Just samaa mietin. Mitä jos pari ateriaa jää väliin, vettä aina tarjolla. Miten luulette kolmannen kohdalla käyvän. En tietenkään puhu ihan pienestä lapsesta. 

Kyllä ne syövät, kun on tarpeeksi nälkä. Vakavat allergiat on tietysti otettava tosissaan, mutta vain ne VAKAVAT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mut toistan vielä ylempänäkin sanomani kommentin että jutussa esitetyt perusteet turvaruokaan on tyyliin vajaaravitsemus, hoitopäivän sujuminen huonosti ym. Niin miksi nirsot lapset ei sitten saa turvaruokaa? Ihan samalla lailla heilläkin on energiat matalalla kun eivät syö mitään. Miksi pitää olla diagnoosi?"

 

Eihän nuo perusteet diagnoosia katso. Ei tukitoimet pohjaa diagnoosiin, vaan käytännössä ilmeneviin haasteisiin. 

 

Käytännössähän  "nirsous" useimmiten on juuri tuota aistiyliherkkyyttä. 

 

Joo... Ja siitä pääsee eroon sillä että uskaltaa uskaltaa kokeilla ja maistaa...

Niinhän tuossa turvaruokien kanssa tehdään. Samalla maistetaan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mut toistan vielä ylempänäkin sanomani kommentin että jutussa esitetyt perusteet turvaruokaan on tyyliin vajaaravitsemus, hoitopäivän sujuminen huonosti ym. Niin miksi nirsot lapset ei sitten saa turvaruokaa? Ihan samalla lailla heilläkin on energiat matalalla kun eivät syö mitään. Miksi pitää olla diagnoosi?"

 

Eihän nuo perusteet diagnoosia katso. Ei tukitoimet pohjaa diagnoosiin, vaan käytännössä ilmeneviin haasteisiin. 

 

Käytännössähän  "nirsous" useimmiten on juuri tuota aistiyliherkkyyttä. 

 

Joo... Ja siitä pääsee eroon sillä että uskaltaa uskaltaa kokeilla ja maistaa...

 

 

Niinhän tuossa turvaruokien kanssa tehdään. Samalla maistetaan muuta.

 

Niinkö? 

Tuli mieleen:

Kuinkahan monta todistusta turvaruuan koulussa saamiseksi kirjoitetaan siksi, että äiti on niin vauhkona, eikä temppuileva kakara ole syynä? Lääkärit tuskin aikaa tuhlaavat tällaiseen joutavaan, lappu kouraan ja seuraava! Ihan vaan sen äidin mielialan vuoksi. En ihmettelisi yhtään.

Oma nepsylapseni eli päiväkotivaiheen lähinnä maidolla ja näkkärillä. Tämän vuoksi tarjoilin aamupalan aina kotona ja päivällinen heti kotiin tultua. Ruoan suutuntumalla oli lapselle iso merkitys esim. tomaatti ja appelsiini olivat kammotuksia, mutta raaka lanttu, porkkana ja kukkakaali maistui hyvin. Kotona pyrin tekemään terveellistä perusruokaa, joka lapselle maistui. Herkkuja mahdollisimman vähän. Haasteena myös se, että lapsi ei kunnolla tunnistanut nälän tunnetta.

Itse lähdin siitä oletuksesta, että tavallinen kouluruoka riittää ja siitä syödään mitä alas saadaan. Reppuun mukaan välipalakeksi tai smuuthie, niillä pärjäsi koulupäivän vaikka lounas ei olisi maistunutkaan. Aistiyliherkkyydet ovat todellisia, mutta niitäkin pitää siedättää ja kotona nähdä asian suhteen vaivaa. Oma lapseni alkoi teini-iän kasvupyrähdyksen myötä syödä monipuolisemmin ja nykyään syö lähes kaiken mitä naaman eteen laitetaan. Ymmärtää, että kaikesta ruoasta ei tarvitse edes tykätä vaan se on polttoainetta jota pitää tankata. 

Vierailija kirjoitti:

Ai miten lapsen, jolla on ehkä autismi, saa syömään muutakin kuin turvaruokia? No ei ainakaan sillä, että antaa pelkkää turvaruokaa. Unohda turvaruoka. Se turvaruoka on huono asia pitkällä aikavälillä ja voi johtaa jopa aliravitsemukseen ja puutostiloihin. Vanhemman pitää sitkeästi vaan tarjota uusia makuja eikä antaa heti periksi. Lapsi itkee? Anna itkeä, ei siihen kuole. Älä pelkää itkua ja muita reaktioita. Lähde liikkeelle vaikka teelusikasta, sitten vähitellen lisää seuraavana päivänä. Palkitse onnistumisista. Kyllä se siitä lähtee. 

 

Terveydenhoitaja 

Kiitos neuvoista hyvä "terveydenhoitaja".

Meidän vaikeasti alipainoinen autisti lihoi normaalipainoon sen jälkeen alkoi saamaan koulussa joka päivä turvaruokaa (vaikka sitä ei silloin kutsuttu sillä nimellä). Se oli aivan tavallista ruokaa. Riisiä, kanafilepihvi ja vihreää salaattia ilman kastikkeita. Kotona söi muuten samaa ruokaa, mutta lisäksi söi runsaasti hedelmiä.

Nyt hän on jo aikuinen ja syö jonkin verran muitakin ruokia, samat aistiyliherkkyydet hänellä on edelleen.