Haluaisin lapsia, jos voisin olla varma että niiden isä kantaisi saman vastuun kuin minä.
Mutta harvoin se niin menee. Helposti mies alkaa vältellä vastuuta ja se pikkuhiljaa siirtyy naiselle. Lopulta nainen on se jolla on päävastuu lapsesta, ja mies saa itse päättää milloin haluaa hoitaa lasta.
Omat vanhempani hoitivat perheen ns. tavanomaisesti, eli isä piti lyhyet isyyslomat ja äiti oli paljon pidempään kotona. Ja äiti kantoi päävastuun lapsista ja myös kotitöistä, isä taas "auttoi" silloin kun äiti erikseen pyysi. Eli lastenhoito ja kotityöt muuttuivat jossain vaiheessa äidille kuuluviksi hommiksi, ja kun isä teki niitä se oli hänen mielestään "äidin auttamista". Eikä missään nimessä hänelle kuuluvien tehtävien tekemistä.
En suin surminkaan halua samaa itselleni. En ikinä.
Jotta siis voisin lisääntyä, pitäisi ensin saada täydet takuut siitä ettei lasten isä rupea työntämään omia vastuitaan minulle. Eli taidan jäädä lapsettomaksi.
N29
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
"Jo on kumma kun miehet ovat jo omille lapsilleen mustasukkaisia siitä kun ei koko ajan olekaan enää huomion keskipiste."
Miksi koet että se on mustasukkaisuutta lasta kohtaan jos kaipaa edes joskus yhteyttä omaan vaimoonsa?
Tässä on monella niin kovat defenssit heti päällä että alkaa vaikuttamaan että tässä on nyt monilla naisilla joku kipupiste löydetty.
Vaimo ei lopeta haluamasta yhteyttä lapsen syntyessä mutta se aivan avuton vastasyntynyt vaatii niin paljon huomiota ja resursseja ettei miehelle ole antaa samalla tavalla kuin aiemmin. Ja jos mies ei edes hoida vauvaa ja kotia vaan nainen kokee työnjaon epäreiluksi, sitä on vihainen ja katkera eikä halua hakea yhteyttä. Tämä on se tämän keskustelun pointti, pelätään että mies on yksi noista jotka ei ensinnäkään tajua vauva-arjen realiteetteja tai ota vastuuta vanhempana vaan antaa vaimon ottaa päävastuun
Mikä meni vikaan lastesi isän kanssa?