Haluaisin lapsia, jos voisin olla varma että niiden isä kantaisi saman vastuun kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

"Kukaan ei ole täydellinen. Kun keskustelussa puhutaan juuri niistä miehistä jotka tekee tuota paskaa tahallaan. Älä yritä vaihtaa keskustelun aihetta miehiin joilla on joskus huono päivä, nuo miehet jotka haluavat muille huonon päivän joka päivä eivät tarvitse suojeluasi vaan herätyksen vastuunkantoon ja parempaan isyyteen."

 

Sanotko siis että ei ole minkäänlainen ongelma että on myös hyviä ja osallistuvia miehiä joiden vaimot silti putoavat vauvakuplaan ja unohtavat parisuhteen? Enkä sano että nämä naiset tekisivät sen pahuuttaan vaan koska meillä on vallalla aika laaja henki jossa on ihan ok sulkeutua sinne kuplaan ja miehen pitää se vain aina ymmärtää.

Eikä sitä henkeäkään varmasti pidetä millään pahalla tarkoituksella yllä mutta koska keskustelut usein liikkuvat huonoissa parisuhteissa niin se neuvo on yleensä juuri että miehen pitää vain oppia kestämään. Ja se sama sitten helposti tarttuu myös hyviin suht

Jo on kumma kun miehet ovat jo omille lapsilleen mustasukkaisia siitä kun ei koko ajan olekaan enää huomion keskipiste. Rasittavaa sakkia, kuka helvetti tollasta jaksaa? Hoidat vauvaa ja samalla pitää ukon kiukuttelua katsella. Ei kiitos!

"Ai että aikuista ihmistä pitäisi olla normaalin arjen suorittamisesta vuolaasti kehumassa ja kiittelemässä? Joo ei, normi arjesta ja sen suorituksesta ei ole ennenkään mitään palkintoja jaettu."

Onko täällä jotkut tahallisten väärinymmärtäjien kokoontumisajot vain onko vain suomen kielen ymmärtäminen vajonnut näin alas?

"Jo on kumma kun miehet ovat jo omille lapsilleen mustasukkaisia siitä kun ei koko ajan olekaan enää huomion keskipiste."

Miksi koet että se on mustasukkaisuutta lasta kohtaan jos kaipaa edes joskus yhteyttä omaan vaimoonsa?

Tässä on monella niin kovat defenssit heti päällä että alkaa vaikuttamaan että tässä on nyt monilla naisilla joku kipupiste löydetty.

Enpä usko että kukaan jää yhtä keskiverto naista kaipaamaan, mutta onnea valitsemallesi tielle

Vierailija kirjoitti:

"Ai että aikuista ihmistä pitäisi olla normaalin arjen suorittamisesta vuolaasti kehumassa ja kiittelemässä? Joo ei, normi arjesta ja sen suorituksesta ei ole ennenkään mitään palkintoja jaettu."

 

Onko täällä jotkut tahallisten väärinymmärtäjien kokoontumisajot vain onko vain suomen kielen ymmärtäminen vajonnut näin alas?

Kuinka niin? Itse sinä ruikutit että puolison pitäisi olla tsemppaamassa heikolla hetkellä. Mistä hyvästä? Kuka sinkkuja tai yksinhuoltajia on "tsemppaamassa"? Ei kukaan, koska kyllä normaalin ihmisen on ilman mitään kannustusta selvittävä arjesta. Miksi mies ei siihen kykene?

Vierailija kirjoitti:

"Jo on kumma kun miehet ovat jo omille lapsilleen mustasukkaisia siitä kun ei koko ajan olekaan enää huomion keskipiste."

 

Miksi koet että se on mustasukkaisuutta lasta kohtaan jos kaipaa edes joskus yhteyttä omaan vaimoonsa?

Tässä on monella niin kovat defenssit heti päällä että alkaa vaikuttamaan että tässä on nyt monilla naisilla joku kipupiste löydetty.

"Yhteyttä", eli kiertoilmaus seksille vai? Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että se lapsi on numero yksi. Se vauva-aika on muutenkin raskasta, siihen ei kukaan mitään miehen kiukuttelua tarvitse lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vähän pyllynaukkoa saa kotitöiden tekemisestä niin mielellään teen😋

 

 

Aivan. Saatko sitä äidiltäsi tai isältäsi kun teet yksiössäsi omat kotityösi sinkkuna ollessasi? Vai miksi peruselämisestä pitäisi jonkun sinut jotenkin palkita?

Vaimo/tyttöystävä antaa sitä peppua kun huolehdin perheestä ja kotitöistä😌

Vierailija kirjoitti:

"Luulisi ei-kehitysvammaisen miehen näkevän sen perssilmälläkin, että juuri nyt ei imetä munaa vaan yritetään selviytyä ja sopeutua uudessa elämässä."

 

Hienoa jos sinä olet täydellinen etkä koskaan elämässäsi turhaudu mihinkään. Valitettavasti kaikki eivät ole saavuttaneet samanlaista zenin tasoa vaan vaikkapa kolmen kuukauden kohdalla saattaa tulla se yksittäinen heikko hetki kun kaipaisi kumppanilta jonkun mukavan ja tsemppaavan sanan. Mutta opinpahan nyt että se on ihan kohtuutonta.

 

 

Voisiko se mies kenties naisen sijasta olla se joka kommunikoi tarpeensa? "Kulta, voisitko sanoa minulle nyt yhden mukavan ja tsemppaavan sanan?"

Ai ei? No ei, koska molemmat tiedämme että mistään kerran kolmessa kuukaudessa kuultavan tsemppisanan tarpeesta ei ollutkaan kyse.

Vierailija kirjoitti:

"Jo on kumma kun miehet ovat jo omille lapsilleen mustasukkaisia siitä kun ei koko ajan olekaan enää huomion keskipiste."

 

Miksi koet että se on mustasukkaisuutta lasta kohtaan jos kaipaa edes joskus yhteyttä omaan vaimoonsa?

Tässä on monella niin kovat defenssit heti päällä että alkaa vaikuttamaan että tässä on nyt monilla naisilla joku kipupiste löydetty.

Miksi mies ei kypsy siihen vanhemmuuteen samalla lailla kuin nainen että ymmärtäisi sen että nyt on omat tarpeet hetkellisesti laitettava sivuun ja keskityttävä lapsen tarpeisiin? Ai niin, miehille tyypillinen itsekeskeisyys, siitähän se johtuu.

"Kuinka niin? Itse sinä ruikutit että puolison pitäisi olla tsemppaamassa heikolla hetkellä. Mistä hyvästä? Kuka sinkkuja tai yksinhuoltajia on "tsemppaamassa"? Ei kukaan, koska kyllä normaalin ihmisen on ilman mitään kannustusta selvittävä arjesta. Miksi mies ei siihen kykene?"

Sanoinko muuten että arjesta ei selviytyisi ilman mitään kannustusta? No en. Vaan että olisi mukava ja parisuhteelle hyväksi jos molemmin puolin osataan ja huomataan tsempata toista silloin kun on vaikeaa.

Se on vähän niinkuin yksi parisuhteen idea että kaksin on mukavampi olla kuin yksin.

""Yhteyttä", eli kiertoilmaus seksille vai?"

Tuo on ihan sinun oma mielikuvasi asiasta. Minun oma käsitykseni on se että se voi olla vaikka kylki kyljessä sohvalla makoilua ja pieni hetki kun jutellaan ihan rauhassa kahdestaan. Sekin on pikkulapsiarjessa luksusta.

Meillä muuten ihan molemmat halusivat sitä että meillä olisi edes yksi tällainen hetki viikossa. Ja uskon että se piti meidän parisuhteen hyvänä vauva-ajan yli että pidimme siitä kiinni.

"Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että se lapsi on numero yksi."

Se että joku on numero yksi ei tarkoita että ihan kaikki muu laitetaan täydellisesti sivuun. Se jos ei koskaan ikinä löydä aikaa sille kumppanille edes varttia niin se ei ole tervettä.

"Se vauva-aika on muutenkin raskasta, siihen ei kukaan mitään miehen kiukuttelua tarvitse lisäksi."

Miksi näet tämän asian heti kiukutteluna? Onko kiukuttelua jos ilmaisee omia tarpeitaan?

"Ai ei? No ei, koska molemmat tiedämme että mistään kerran kolmessa kuukaudessa kuultavan tsemppisanan tarpeesta ei ollutkaan kyse."

Sinulla on nyt kova tarve tulkita asiat niin että omat kärjistyksesi olisivat totta.

Vierailija kirjoitti:

""Yhteyttä", eli kiertoilmaus seksille vai?"

 

Tuo on ihan sinun oma mielikuvasi asiasta. Minun oma käsitykseni on se että se voi olla vaikka kylki kyljessä sohvalla makoilua ja pieni hetki kun jutellaan ihan rauhassa kahdestaan. Sekin on pikkulapsiarjessa luksusta.

Meillä muuten ihan molemmat halusivat sitä että meillä olisi edes yksi tällainen hetki viikossa. Ja uskon että se piti meidän parisuhteen hyvänä vauva-ajan yli että pidimme siitä kiinni.

 

"Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että se lapsi on numero yksi."

 

Se että joku on numero yksi ei tarkoita että ihan kaikki muu laitetaan täydellisesti sivuun. Se jos ei koskaan ikinä löydä aikaa sille kumppanille edes varttia niin se ei ole tervettä.

 

"Se vauva-aika on muutenkin raskasta, siihen ei kukaan mitään miehen kiukuttelua tarvitse lisäksi."

 

Miksi näet tämän asian heti kiukutteluna? Onko kiukuttelu

Ohis, mutta kyllä se on kiukuttelua jos aikuinen mies vinkuu omista tarpeistaan vauvan äidille.

"Miksi mies ei kypsy siihen vanhemmuuteen samalla lailla kuin nainen että ymmärtäisi sen että nyt on omat tarpeet hetkellisesti laitettava sivuun ja keskityttävä lapsen tarpeisiin? Ai niin, miehille tyypillinen itsekeskeisyys, siitähän se johtuu."

Onko siis epäkypsyyttä että jos ei pysty täydellisesti joka hetki laittamaan omia tarpeitaan sivuun ilman että se tuntuu hieman pahalta? Eiköhän monesta naisestakin tunnu pahalta miten äitiyden myötä monet omat tarpeet pitää laittaa sivuun? Ja moni äiti niitä kyllä sanoittaakin aika paljon ja usein. Ja se on täysin ok.

Tunteet eivät ole väärin. Eikä niiden sanominen ole väärin. 

Se on sitten aikuisuutta ja kypsyyttä että miten niitä tunteita käsittelee.

Vierailija kirjoitti:

""Yhteyttä", eli kiertoilmaus seksille vai?"

 

Tuo on ihan sinun oma mielikuvasi asiasta. Minun oma käsitykseni on se että se voi olla vaikka kylki kyljessä sohvalla makoilua ja pieni hetki kun jutellaan ihan rauhassa kahdestaan. Sekin on pikkulapsiarjessa luksusta.

Meillä muuten ihan molemmat halusivat sitä että meillä olisi edes yksi tällainen hetki viikossa. Ja uskon että se piti meidän parisuhteen hyvänä vauva-ajan yli että pidimme siitä kiinni.

 

"Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että se lapsi on numero yksi."

 

Se että joku on numero yksi ei tarkoita että ihan kaikki muu laitetaan täydellisesti sivuun. Se jos ei koskaan ikinä löydä aikaa sille kumppanille edes varttia niin se ei ole tervettä.

 

"Se vauva-aika on muutenkin raskasta, siihen ei kukaan mitään miehen kiukuttelua tarvitse lisäksi."

 

Miksi näet tämän asian heti kiukutteluna? Onko kiukuttelu

Jos minulla on kädet kirjaimellisesti täynnä sen vauvan kanssa ja ukko tulee jostain omista tarpeistaan mankumaan ja kitisemään niin kyllä, näen sen kiukutteluna.

"Ohis, mutta kyllä se on kiukuttelua jos aikuinen mies vinkuu omista tarpeistaan vauvan äidille."

Suomalaista miestä on yritetty sata vuotta saada puhumaan tunteistaan ja nyt se on sitten vinkumista?

Pitäkää jo tunkkinne.

Vierailija kirjoitti:

Ei elämässä voi saada varmoja takuita mistään, vaikka löytyisi mies joka tekee oman osansa kotitöistä niin se voi mennä ja kuolla.

Tai löytää kiinnostavamman naisen.

Aloittajan ongelma on sama kuin minulla. Lisäksi miehet haluavat, että laskut menevät 50/50, MUTTA lapsiin liittyvät kulut pitäisi naisen maksaa kokonaan. Sitten vielä päälle kehuvat kavereilleen, kuinka "elättävät perheen". Joopa joo, maksavat pelkästään 25% kuluista ja tekevät ehkä 10% kotitöistä.

Tuli tästä mieleeni kun lapseni isä, jo silloin ex sellainen, sanoi että voi hän auttaa jos tarvitsen. Kysyin miten hän on ajatellut juhannuksen, että onko lapsi hänellä kuten sopimuksen mukaan kuuluisi. Vastaus oli että voi hän lapsen ottaa jos MINULLA on menoa. Syykin oli selvä, voi sitten käyttää tuota avuliaisuuttaan jossain kohtaa hyväksi, kun hän on aina niin AUTTANUT lapsen kanssa. Mitä siitä että sopimuksessa luki selkeästi yhdessä sovitut luonapidot. 

Vierailija kirjoitti:

"Miksi mies ei kypsy siihen vanhemmuuteen samalla lailla kuin nainen että ymmärtäisi sen että nyt on omat tarpeet hetkellisesti laitettava sivuun ja keskityttävä lapsen tarpeisiin? Ai niin, miehille tyypillinen itsekeskeisyys, siitähän se johtuu."

 

Onko siis epäkypsyyttä että jos ei pysty täydellisesti joka hetki laittamaan omia tarpeitaan sivuun ilman että se tuntuu hieman pahalta? Eiköhän monesta naisestakin tunnu pahalta miten äitiyden myötä monet omat tarpeet pitää laittaa sivuun? Ja moni äiti niitä kyllä sanoittaakin aika paljon ja usein. Ja se on täysin ok.

Tunteet eivät ole väärin. Eikä niiden sanominen ole väärin. 

Se on sitten aikuisuutta ja kypsyyttä että miten niitä tunteita käsittelee.

Naiset ovat kautta aikain joutuneet aina sivuuttamaan omat tarpeensa, ilman kiukuttelua. Kun mieheltä vaaditaan hiukan epäitsekkyyttä niin heti "tuntuu pahalta".