Haluaisin lapsia, jos voisin olla varma että niiden isä kantaisi saman vastuun kuin minä.

Sehän se kun rekryämisen aikaan lupaillaan ummet ja lammet, sitten kun on pulla uunissa ja naisen elämä pilalla niin petos paljastuu.

Naisten kannattaisi myös opetella jättämään lapsia heitteille. Lainsäädännön mukaan miehellä ja naisella ei ole kasvattajina mitään eroa, eli nainen voi kävellä pois perheestä jos puntit eivät mene tasan.

Miehelle perhe on uraa hyödyttävä statussymboli. Kun mies saa perheen, hän nauttii sen hyödyistä töissä.

Sanoisin tällai sinua vanhempana naisena, että sinun kannattaa miettiä asia ensisijaisesti siltä kannalta, haluatko itse lapsia ylipäätään tai joka tapauksessa. Ja haluatko ylipäätään / joka tapauksessa, että sinulla on vanhana aikuiset lapset ja lastenlapsia. 

Sen jälkeen kannattaa miettiä, että jos haluat, pärjäätkö tarvittaessa myös ilman puolisoa yksin (ja tukiverkkojen ja yhteiskunnan avulla) riittävän hyvin. Mies voi joka tapauksessa vaikka kuolla tai sairastua (kuten toki itsekin voit). 

Vasta sen jälkeen tulee se kohta, että etsi sellainen mies, joka tässä kohtaa näyttää haluavan osallistua täysin ja on sinuun ja (tulevaan) perheeseen sataprosenttisesti sitoutunut.

Tämä on se asenne, jolla soisi miestenkin lastentekoon lähtevän, mutta valitettavan moni mies lähtee sillä ajatuksella, että lapsen/lasten äiti kuitenkin kantaa päävastuun kaikista käytännön asioista, joten ihan sama, "kokeillaan nyt sitten".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"...pitäisi ensin saada täydet takuut siitä ettei..."

Ja vastaavasti sinä annat lapsen isälle täydet takuut että rakastat häntä loppuelämän etkä esimerkiksi rakastu johonkin toiseen mieheen ja eroa, niin että lapsen isästä tulee viikonloppuisä?

 

 

Ei siitä isästä tule automaattisesti mitään viikonloppuisää. Huoltajuus voidaan jakaa myös 50-50.

 

Taitaa olla miehelle kovempi paikka hankkia uusi eukko, kun naiselle uusi mies, jos on jaettu huoltajuus ja uusi nainen joutuisi äitipuoleksi? Tälläkin palastalla naisten halukkuus äitipuoleksi on heikkoa.

Ja se yhteishuoltajuus on sopimusasia jota mies ei automaattisesti saa. Eli ap lupaa edes yhteishuoltajuuden, vaikka ei lupaa että ollaan perhe kunnes lapsi on täysi-ikäinen. No onko tämä lupaus että mahdollisen

Täh? Miten huoltajuuden jakamiseen äitipuolet liittyy mitenkään?

Jos huoltajuudesta ei pääsät sopuun, siitä päättää oikeus. Äiti ei anna mistään mitään takuita vaan näitä asioita säädellään lailla.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei niin tyhmää miestä ole missään, joka sinun ehtoihisi alistuisi!!!

Milloin hän työnsä tekee ja hankki elatuksen??

 

Miesten ei ole onneksi mikään pakko hankkia lapsia tai sekoilla naisten kanssa.

Moni mies ei kasva isäksi, koska ei ole pakko.

Niin lakiin on siis kirjatty siementäjän omistusoikeus naisen kehon tuotokseen, joka yliajaa jopa lapsen tarpeen luonnolliseen emonsa hoivaan. 

Ei kannata tällaiseen lainsäädäntöön lisääntyä ollenkaan. Paitsi tietty jos suunnittelee alusta asti jättävänsä lapsen heitteille.

Moni mieskin varmaan olisi lasten hankkimiselle myötämielisempi jos voisi olla varma että niiden äiti kantaisi saman taloudellisen ja työtaakan nettovastuun kuin itse.

Edelleen on paljon "palkkojen suhteessa" yms. lokittelusanaleikkeihin taipuvaisia ihmisiä liikkeellä, jotka eivät hoida omaa puolikastaan asumisesta eivätkä mistään muustakaan.

Isät osaavat varsin hyvin kantaa vastuunsa lapsistaan. Eivät tee kylläkään läheskään niin paljon kuin äidit lastensa eteen, mutta ei äitien tapa kasvattaa välttämättä ole parempi. Naiset eivät vaan kestä kun asiat tehdään erilailla kuin haluaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Moni mies ei kasva isäksi, koska ei ole pakko.

Ja lähtevät menemään kun vihdoin olisi pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti sellaisia turvatakuita sulle ei kukaan pysty lupaamaan. Elämässä ei ole käsikirjoitusta. 

Minäkin tunnen yhden naisen, jolla aikoinaan 4 lasta hankittuna, jonka jälkeen olivat päätyneet kuitenkin eroon. Tämä nainen vielä parinkymmenenkin vuoden jälkeen, kantaa katkeraa kaunaa sille exälleen. Aina kun jutellaan, niin alle kymmenessä minuutissa juttu kääntyy siihen, miten hullu ja edesvastuuton jne. se exä oli? 

Ja rivien välistä pystyy aika hyvin veikkaamaan, miten sitä parisuhdetta on silloin hoidettu. Eli lapsia on hankittu ja saatu, ja tämä äityli on eksynyt sinne äitiyden maailmaan vuosiksi, eikä sitä ukkoa ole edes muistettu, muuta kuin niinä hetkinä kun on tullut aika laittaa uusi pulla uuniin. Tämä on oma valistunut arvaukseni. 

 

Niin, että sen naisen pitäisi olla myös äiti miehelle, mutta miehen ei tarvitse tehdä mitää

Missä kohdassa kommenttiani olen kirjoittanut jotain sellaista? Mies ei kaipaa toista äitiä, mutta kun mies on lähtenyt parisuhteeseen, niin mies on halunnut löytää naisen. Naisen tulee äitinäkin muistaa ja käsittää olevansa nainen, ja miehen tulee isänäkin muistaa olla myös mies. Parisuhde rakentuu intohimolle, eikä millekään muulle. Parisuhde ei ole sitä, etä on yhteinen postilaatikko, tai yhteinen omakotitalo.

Vierailija kirjoitti:

Moni mieskin varmaan olisi lasten hankkimiselle myötämielisempi jos voisi olla varma että niiden äiti kantaisi saman taloudellisen ja työtaakan nettovastuun kuin itse.

Edelleen on paljon "palkkojen suhteessa" yms. lokittelusanaleikkeihin taipuvaisia ihmisiä liikkeellä, jotka eivät hoida omaa puolikastaan asumisesta eivätkä mistään muustakaan.

Missä? Missä universumissa näin on?

Ei ainakaan Suomessa, ja tuskin muissakaan pohjoismaissa.

Vierailija kirjoitti:

Moni mieskin varmaan olisi lasten hankkimiselle myötämielisempi jos voisi olla varma että niiden äiti kantaisi saman taloudellisen ja työtaakan nettovastuun kuin itse.

Edelleen on paljon "palkkojen suhteessa" yms. lokittelusanaleikkeihin taipuvaisia ihmisiä liikkeellä, jotka eivät hoida omaa puolikastaan asumisesta eivätkä mistään muustakaan.

niin. Jos mies tahtoo tätä, niin miksi miehet eivät sitten jää lapsen sairastuessa kotiin sitä hoitamaan ilman palkatta?

Vaaditaan, että nainen maksaa puolet, mutta että nainen ottaa myös taloudellisen iskun lapsen hankinnassa, ja sitten pitäisi vielä maksaa puolet menoista.

Vierailija kirjoitti:

Isät osaavat varsin hyvin kantaa vastuunsa lapsistaan. Eivät tee kylläkään läheskään niin paljon kuin äidit lastensa eteen, mutta ei äitien tapa kasvattaa välttämättä ole parempi. Naiset eivät vaan kestä kun asiat tehdään erilailla kuin haluaisivat.

Absoluuttista paskaa. Mutta lapsi toki alistuu siihen kasvattajaan kenet saa, saattaahan se äitikin olla haluamatta kyseistä lasta ja silloin se jää siittäjän armoille.

Vierailija kirjoitti:

Missä kohdassa kommenttiani olen kirjoittanut jotain sellaista? Mies ei kaipaa toista äitiä, mutta kun mies on lähtenyt parisuhteeseen, niin mies on halunnut löytää naisen. Naisen tulee äitinäkin muistaa ja käsittää olevansa nainen, ja miehen tulee isänäkin muistaa olla myös mies. Parisuhde rakentuu intohimolle, eikä millekään muulle. Parisuhde ei ole sitä, etä on yhteinen postilaatikko, tai yhteinen omakotitalo.

Jos naisella ei ole aikaa tehdä muuta, ja huomioida pelkästään lapsia, se tarkoittaa, että mies on jättänyt naisen hoitamaan kaiken itse äitinä ja sen jälkeen odottaa lapsenomaisesti, että se nainen vielä huomioi sitä miestäkin kuin äiti, ilman, että miehen tarvitsee asialle tehdä mitään.

Jos parisuhde rakentuu vain "intohimolle" niin se kyllä kaatuu sitten aika nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni mieskin varmaan olisi lasten hankkimiselle myötämielisempi jos voisi olla varma että niiden äiti kantaisi saman taloudellisen ja työtaakan nettovastuun kuin itse.

Edelleen on paljon "palkkojen suhteessa" yms. lo k ittelusanaleikkeihin taipuvaisia ihmisiä liikkeellä, jotka eivät hoida omaa puolikastaan asumisesta eivätkä mistään muustakaan.

 

niin. Jos mies tahtoo tätä, niin miksi miehet eivät sitten jää lapsen sairastuessa kotiin sitä hoitamaan ilman palkatta? Vaaditaan, että nainen maksaa puolet, mutta että nainen ottaa myös taloudellisen iskun lapsen hankinnassa, ja sitten pitäisi vielä maksaa puolet menoista.

Ja valtaosan lasten menoista.

Vierailija kirjoitti:

"...pitäisi ensin saada täydet takuut siitä ettei..."

Ja vastaavasti sinä annat lapsen isälle täydet takuut että rakastat häntä loppuelämän etkä esimerkiksi rakastu johonkin toiseen mieheen ja eroa, niin että lapsen isästä tulee viikonloppuisä?

Joku päivä nuorinkin lapsista täyttää 18 vuotta, joten sen jälkeen ei tarvitse miettiä lasten huoltajuutta. Siinä vaiheessa voi ihan hyvin erota, jos ei halua enää jatkaa parisuhteessa. Elämää on kuitenkin jäljellä vielä kymmeniä vuosia, jos ei satu kuolemaan etuajassa.

Jaahas. Ja taas tällainen lapsellinen aloitus. Tällä palstalla on Suomen tyhmimmät ihmiset. Jopa ylilaudalla keskustelut ovat tasokkaampia.

Avioliitto rakentuu jumalan sakramentille eikä seksuaaliselle hyväksikäytölle. Jos munasi ja pallisi ohjaavat elämääsi niin lapset eivät ole sun juttusi vaan porno ja ehkä homoseksuaalisuus.

Vierailija kirjoitti:

Jaahas. Ja taas tällainen lapsellinen aloitus. Tällä palstalla on Suomen tyhmimmät ihmiset. Jopa ylilaudalla keskustelut ovat tasokkaampia.

Mikä tässä on se lapsellinen osuus?