Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioleskellä on oikeus asua yhteisessä kodissa. Niin se vaan menee. 

 

Valitettavasti. ihmettelen tätä oikeutta, jos leski ei pysty vuokra-asunnossaan asumaan ja maksaa sitä, saa häädön. Miksi ihmeessä myös silloin, kun leski ei omista asuntoa, niin saisi asua siinä. 

 

 

 

No eihän se leski voi asua siinä asunnossakaan "jota leski ei omista" jos sen vastike ja menot on niin suuret, ettei lesken varat riitä. Poishan hän tietenkin joutuu muuttamaan parin yhteisestä asunnosta, jos asumiskulut on liian suuret.

Ei niitä lesken asumiskuluja muut maksa, vaan leski itse. Jos ei rahat riitä esim vastikkeeseen, ei leski voi siinä silloin asua.  

Ihan sama siis, kuin vuokra-asumisessakin. Jos ei pysty maksamaan asumiskuluja, pitää muuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leskellä on myös hallintaoikeus asunnon irtaimistoon ja et voi sille mitään jos joku kallis esine katoaa sieltä.

Leskellä on oikeus tavanomaiseen irtaimistoon. Arvoesineet kuten vaikka kalliit taulut eivät kuulu siihen.

Ei pidä paikkaansa. Kun tehdään perukirja, siihen laitetaan yleensä lauseke tavanomainen irtaimisto. Jos on todella arvokasta muuta, se kirjataan omaisuuseränä perintöveroa varten. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esim. asunnossa olevat taulut kuuluisi lesken asumisoikeuden piiriin, ne ovat vain nostamassa omaisuuden arvoa perintöveroa määriteltäessä ja tietenkin tasingossa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit. 

 

 

 

Sinä tulet perimään sen asunnon ja ne uudet putket, kun leski kuolee tai muuten muuttaa pois. Miksi sen lesken pitäisi maksaa putkiremppa asuntoon, jonka sinä saat ihan ilmaiseksi (kun perintövero on maksettu). 

Jos se leski saisi tehdä sillä asunnolla mitä haluaa, silloin voisi tietenkin maksaa sen putkirempan, mutta kun se asunto ei ole sen lesken, hänellä on siihen vain asumisoikeus. 

Sama jos ihmettelisit, miksi vuokralainen ei maksa putkiremppaa vuokraisännän puolesta. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit. 

 

 

 

Sinä tulet perimään sen asunnon ja ne uudet putket, kun leski kuolee tai muuten muuttaa pois. Miksi sen lesken pitäisi maksaa putkiremppa asuntoon, jonka sinä saat ihan ilmaiseksi (kun perintövero on maksettu). 

Jos se leski saisi tehdä sillä asunnolla mitä haluaa, silloin voisi tietenkin maksaa sen putkirempan, mutta kun se asunto ei ole sen lesken, hänellä on siihen vain asumisoikeus. 

Sama jos ihmettelisit, miksi vuokralainen ei maksa putkiremppaa vuokraisännän puolesta. 

 

Kyllähän yleensä leski omistaa puolet siitä asunnosta, jos ei ennen leskeksi jäämistään niin ainakin osituksen jälkeen tasinkona. Ja maksaa samalla puolet esim putkiremontista.

Ja leskenkin kuoltua, lesken perilliset saavat hänen osuutensa. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."

 

Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.

 

Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!

Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa ja sitten sai ilmaisen asumisen muiden kustannuksella. Hemmetti.

 

 

 

Miksi käytät sanaa ilmainen asuminen?  Kyllä leski maksaa asumiskulunsa, kts vaikka lakipykäliä.  Eli maksaa lämmityksen, vedet, sähkön, pihahuollon, jätemaksut, tai yhtiövastikkeet yms kerros

 

 

 

Niin ja jos se 60v isä on halunnut mennä naimisiin 40 vuotiaan uuden vaimonsa kanssa, niin kai hänellä on siihen ihan laillinen oikeus?

Miksi lapset luulee, että sen isän omaisuus = oma omaisuus?

Isähän olisi vaikka voinut myydä kaiken omaisuutensa pois ja tuhlata sen, eikä lapsilla olisi siihen mitään sanomista. Isän rahat ja omaisuus on isän rahat ja omaisuus.

Nyt lapset saa kuitenkin joskus sen perinnön. Ei kenenkään vanhemman velvollisuus ole kerätä omaisuutta, että lapset sitten tappelee siitä. 

Vanhemmat elää omaa elämää ja aikuiset lapset omaansa.

Kun vanhemmat kuolee, sitten ehkä peritään jotakin tai sitten ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit. 

 

 

 

Sinä tulet perimään sen asunnon ja ne uudet putket, kun leski kuolee tai muuten muuttaa pois. Miksi sen lesken pitäisi maksaa putkiremppa asuntoon, jonka sinä saat ihan ilmaiseksi (kun perintövero on maksettu). 

Jos se leski saisi tehdä sillä asunnolla mitä haluaa, silloin voisi tietenkin maksaa sen putkirempan, mutta kun se asunto ei ole sen lesken, hänellä on siihen vain asumisoikeus. 

Sama jos ihmettelisit, miksi vuokralainen ei maksa putkiremppaa vuokraisännän puolesta. 

 

Miten niin minä saisin koko asunnon perinnöksi? Puolikkaan vain, saihan leski tasinkona toisen puolen. Ei siis kyse ole omasta isästä vaan äidin uudesta puolisosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt  ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.

Isäni on kuollut ja tietenkin   iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni. 

Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja. 

 

Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.

-

Kuulehan riemuidiootti.

Minä vanhempana EN halua, että leskelläni olisi asumisoikeutta asuntooni kuoltuani. Haluan että asuntoni menee lapselleni täysimääräisesti. Tämä laki ei ole nykypäivää. Ne harvat jotka haluavat leskensä asuvan asunnossa, voivat tehdä siitä vapaasti testamentin.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen oikeustoimikelpoinen päättää itse rahoistaan ja elämästään. Itse olen elämäni ja asuntoni rahoittanut, olen antanut lapsille yli 40.000 euron alkupääoman oman asunnon hankintaan. Heillä on kaikki hyvin, eikä mitään sanomista, teen rahoillani tai omaisuudellani mitä tahansa. 

-

Niinpä. Jokaisen pitäisi saada itse päättää, mitä tekee rahoillaan. Pitää muuttaa lakia niin, että jokainen voi halutessaan KIELTÄÄ lesken asumisoikeuden puolisoltaan.

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

Ruotsissa  yhteinen asunto pysyy lesken omistuksessakin. Suomalainen systeemi on minusta vähän kökkö.

Vierailija kirjoitti:

Heikompienhan suojaksi tämä laki on tehty, sillä muuten nämä leskeksi jääneet ajettaisiin kodeistansa kadulle, kuten tässäkin ketjussa huomaa monen mentaliteetin.

 

Ihan sama lasten elatusmaksujen kanssa, jos tiukkaa lakia ei olisi, osa vanhemmista ei elättäisi lastaan sentilläkään. Huomaa myöskin tältä palstalta, kun etäisät itkevät elareita ja niiden "suuruutta".

 

 Eli lainsäätäjät ovat tienneet kuinka itsekkäitä ja vastuuttomia osa ihmisistä on ja laki on tehty suojelemaan muita ihmisiä näiltä ahneilta sioilta.

-

Ahnas sika on se leski, joka haluaa asua toisen ihmisen asunnossa pelkän vastikkeen hinnalla.

Eihän sitä pysty kieltämään aviossa ollessa, puolison asuminen on turvattu, jotta pitäisikö sekin kumota samalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt  ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.

Isäni on kuollut ja tietenkin   iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni. 

Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja. 

 

Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.

 

-

Kuulehan riemui

No etkö voi vain olla menemättä naimisiin. Silloin lapsesi perivät asunnon?

 Jos nyt leikitään sillä, että kyseessä on 200.000 arvoinen asunto, jonka alunperin on omistanut ensin kuollut A. Kuoleman jälkeisessä osituksessa selviää, ettei ole muuta omaisuutta kuin tuo asunto. 

Bn eli lesken tasinko on siis 100.000, An perilliset perivät 100.000. Kun ei ole jaettavaa omaisuutta, niin An perillisistä tulee asunnon omistaja 50 prosentilla, leski omistaa toisen puolen.

Kun leskikin kuolee, niin hänen omaisuutensa perivät hänen omat perillisensä. Yleensä asunto myydään ja myyntihinta pannaan puoliksi An ja Bn perillisten kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

Ruotsissa  yhteinen asunto pysyy lesken omistuksessakin. Suomalainen systeemi on minusta vähän kökkö.

Uuden perintölain valmistelussa tämä asia on otettu huomioon ja leski perisi yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Lesken verovapaa osuus  on tällä hetkellä 110.000, verovapaan rajaa nostettaisiin selvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."

 

Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.

 

Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!

Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa ja sitten sai ilmaisen asumisen muiden kustannuksella. Hemmetti.

-

Riippakivileski voi olla myös vaikka 30 v Muhamed, joka päättää asua lesken asunnossa loppuikänsä yhtiövastikkeen hinnalla kolmen vaimonsa ja 10 lapsensa kanssa. Kuolleen lapsi maksaa. Onnea!

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää nää oletukset, että se on aina mies joka

on varakkaampi,

on vanhempi, 

kuolee ensin.

-

Niinpä. Voi olla vaikka naisen asunto ja leski on nuori Jorgos tai Ahmed, jonka asumisen sen naisennlapset saavat kustantaa ehkä seuraavat 50 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."

 

Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.

 

Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!

Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa ja sitten sai ilmaisen asumisen muiden kustannuksella. Hemmetti.

 

-

Riippakivileski voi olla myös vaikka 30 v Muhamed, joka päättää asua lesken asunnossa loppuikänsä yhtiövastikkeen hinnalla kolmen vaimonsa ja 10 lapsensa kanssa. Kuolleen lapsi maksaa. Onnea!

Juuri näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

Ruotsissa  yhteinen asunto pysyy lesken omistuksessakin. Suomalainen systeemi on minusta vähän kökkö.

Muuta Ruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?

Ruotsissa  yhteinen asunto pysyy lesken omistuksessakin. Suomalainen systeemi on minusta vähän kökkö.

 

Uuden perintölain valmistelussa tämä asia on otettu huomioon ja leski perisi yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Lesken verovapaa osuus  on tällä hetkellä 110.000, verovapaan rajaa nostettaisiin selvästi. 

Hyvä, avioliitot useammilla kierroksilla vähenee. Paitsi persaukisilla.

Moni täällä kirjoittaa, että leski asuu muiden omistamassa asunnossa. Onko näissä tapauksissa siis niin, että lapset omistivat 100% asunnon, jossa isänsä tai äitinsä ennen kuolemaansa asui. Isä/äiti asui tavallaan vuokralla. Mutta silloinhan lesken asumisoikeus ei täyty. 

Kertokaa mulle siis, kuka sen asunnon omistaa? Jos asunto on ollut vainajan, leski saa tasinkona puolet asunnosta, jos nyt muuta omaisuutta ei ole. Jos on muutakin omaisuutta, niin silloin vainajan perilliset saavat usein osuutensa vaikka metsinä tai kesämökkinä ja asunto jää 100% leskelle.

Jos siis on vain asunto, niin vainajan perilliset omistavat puolet ja leski puolet. Eihän silloin ole kyseessä toisten asunto.