Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
06.01.2026 |
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (809)
Veikkaan, että aika moni avioehdon tehneistä toisessa liitossa olevista ei ymmärrä, että lesken asumisoikeutta ei voi ohittaa avioehdolla ellei lakimies ole selittänyt sitä heille. Jos avioehto on tehty jollain nettilomakkeella, niin ymmärrys voi olla heikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leskellä on myös hallintaoikeus asunnon irtaimistoon ja et voi sille mitään jos joku kallis esine katoaa sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Leskellä on myös hallintaoikeus asunnon irtaimistoon ja et voi sille mitään jos joku kallis esine katoaa sieltä.
Leskellä on oikeus tavanomaiseen irtaimistoon. Arvoesineet kuten vaikka kalliit taulut eivät kuulu siihen.
Aatelkaaa tilannetta. Mies ja nainen tapaavat, kummallakin on kolmesta edellisestä suhteesta aikuisia tai vielä lapsia. Oikeesti tunnen tämmöisen parin, tosin ovat avoliitossa.
Mutta tää pari ostaa yhteisen asunnon 50 /50. Silloin toisen kuoltua omistaa leski puolet ja toisen puolikkaan vainajan lapset, jotka ovat sisaruspuolia jo keskenäänkin.
Kun toinenkin kuolee, asunnon myyjinä on sitten vaikka vain 6 henkilöä joista puolet ei keskenään mitään sukua eikä joukossa yhtään täyssisarusta.
Tulevaisuuden kuva perintösotkuista ja vihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoitatte hänelle toisen asunnon samoin kustannuksin. Käsittääkseni leski maksaa asumismenonsa tai yhtiövastikkeensa. Ei asuperikunnan rahoilla.
Miten tämä vastaa ap:n kysymykseen ?
Voi hyvä ihme. Siten saa asunnon vapaaksi kun osoittaa toisen asunnon samoin kustannuksin. Siten se vastaa kysymykseen.
Leski omistaa puolet asunnosta.
Välttämättä ei omista. Asunto ja koko muu omaisuus voi olla vainajan nimissä. Silloin leski ei omista asunnosta edes nurkkalautaa. Mikäli pariskunnalla on avioehto, koko omaisuus menee perillisille, samoin perintöverot.
Leskellä on kuitenkin elinik
Eihän sillä ole mitään merkitystä, kuka asunnon omistaa. Kuoleman jälkeen tehdään ositus eli lasketaan vainajan ja lesken omaisuus yhteen. Jos leski on vähävaraisempi, hänen tasinkonsa on puolet ja vainajan perilliset saa toisen puolen. Jos ei ole muuta omaisuutta kuin asunto, leski omistaa siitä puolet ja vainajan perilliset toisen puolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioleskellä on oikeus asua yhteisessä kodissa. Niin se vaan menee.
Valitettavasti. ihmettelen tätä oikeutta, jos leski ei pysty vuokra-asunnossaan asumaan ja maksaa sitä, saa häädön. Miksi ihmeessä myös silloin, kun leski ei omista asuntoa, niin saisi asua siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen eurooppalainen perintölaki suosii leskeä, lapset ovat toissijaisia perijöitä.
Lakiosa taas on suomalainen erikoisuus, joka liittyi maatilojen varallisuuden jakamiseen myös tytöille, jotka jäivät aiemmin ihan ilman.
Useimmissa Euroopan maissa testamentin tekeminen on kansalaisvelvollisuus.
Ei muuttaisi mitään. Tekisin testamentin lapselleni, leski jäisi lehdelle soittelemaan eli menisi samaan tapaan kuin nytkin.
Et siis rakasta puolisoasi. Miksi edes olet yhdessä hänen kanssaan? Kannattaisi kertoa tämä hänelle, niin hän voi etsiä itselleen paremman.
Rakastan toki, mutta leskellä ja lesken uudella mahdollisella puolisolla ei ole mitään oikeutta omaisuuteeni. He eivät ole sitä perineet tai muuten kartuttaneet. Omaisuuteni testamenttaan lapselleni, hyvätuloinen aikuinen ja oikeustoimikelpoinen leski pärjää kyllä ilman lokkeilua lapsensa kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen eurooppalainen perintölaki suosii leskeä, lapset ovat toissijaisia perijöitä.
Lakiosa taas on suomalainen erikoisuus, joka liittyi maatilojen varallisuuden jakamiseen myös tytöille, jotka jäivät aiemmin ihan ilman.
Useimmissa Euroopan maissa testamentin tekeminen on kansalaisvelvollisuus.
Ei muuttaisi mitään. Tekisin testamentin lapselleni, leski jäisi lehdelle soittelemaan eli menisi samaan tapaan kuin nytkin.
Et siis rakasta puolisoasi. Miksi edes olet yhdessä hänen kanssaan? Kannattaisi kertoa tämä hänelle, niin hän voi etsiä itselleen paremman.
Rakastan toki, mutta leskellä ja lesken uudella mahdollisella puolisolla ei ole mitään oikeutta omaisuuteeni. He eivät ole sitä perineet tai muuten kartuttaneet. Omaisuuteni testamenttaan lapselleni, hyvätuloinen aikuinen ja oikeustoimikelpoinen leski pärjää kyllä ilman lokkeilua lapsensa kustannuksella.
Sitten ei kannata mennä uudestaan naimisiin tai pitää laittaa paperit kuntoon ennen naimisiinmenoa. Avioehto ja testamentti ei riitä.
Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten pitäisi elää omaa elämäänsä eikä miettiä muiden varoja.
Vierailija kirjoitti:
Lasten pitäisi elää omaa elämäänsä eikä miettiä muiden varoja.
Samoin uusiopuolisoiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään avioituisi uudelleen, koska tällainen kivikautinen lesken asumisoikeus on vielä olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on AHNEITA tämäkin palsta täynnä, jotka puolustelee et kyllä on oikeus asua, vaikka ei mitään omistaisi. EI PITÄISI OLLA OIKEUTTA. Te jotka puolustatte lesken asumisoikeutta, niin siinäpä sit maksatte isänne uuden vaimon putkiremontit.
Ehkä itse kunkin kannattaisi jutella isän tai äidin kanssa ennen kuin hän menee uudelleen naimisiin ja selittää, mitä lesken asumisoikeus tarkoittaa käytännössä, ettei tule sellaisia yllätyksiä, joita ei tarkoittettu Näissä on usein kyse tietämättömyydestä. Varmaan monet toisella kierroksella olevat valitsevat mieluummin avoliiton tämänkin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän naisen joka jäi asumaan miehen omakotitaloon tämän menehdyttyä. Otti sinne heti uuden äijän kanssaan asumaan.
Miehellä lapsia aiemmasta liitosta, eivätkä todellakaan tykkää tilanteesta että "äitipuoli" asuu heidän isänsä talossa uuden äijän kanssa mutta minkäs teet. Eivät jostain syystä ole enää kovin hyvissä väleissä.
Jotenkin tuntuu kuin kaikki eivät ymmärtäisi, että kuoleman tai eron jälkeen tehdään ositus. On ihan sama, kuka omistaa asunnot, osakkeet, käteisvarat. Jos ei ole avioehdolla suljettu jotain omistuserää pois(useimmiten avioehtokin koskee vain eroa), niin molempien omaisuus pannaan pinoon, lasketaan arvot yhteen ja jaetaan niin, että molempien pinot ovat yhtä arvokkaat.
Jos siis kuoleman jälkeen on vaikka vain se 200.000 euron arvoinen asunto, joka oli vainajan nimissä, niin leski saa 100.000 euron arvosta omaisuutta ja perintönä on 100.000 euron arvoinen potti.
Kuoleman jälkeisessä osituksessa on poikkeus avioeron ositukseen. Jos olisikin niin, että talo olisi lesken omaisuutta, niin rikkaampi leski saa pitää omaisuutensa. Tällöin vainajan perilliset eivät saisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että aika moni avioehdon tehneistä toisessa liitossa olevista ei ymmärrä, että lesken asumisoikeutta ei voi ohittaa avioehdolla ellei lakimies ole selittänyt sitä heille. Jos avioehto on tehty jollain nettilomakkeella, niin ymmärrys voi olla heikkoa.
Harva aviopari myöskään varmaan haluaa sitä, että kun toinen kuolee, toinen joutuu lähtemään yhteisestä kodista, että perilliset saa rahansa.
Tuo koti on kuitenkin tuon avioparin koti, eikä vain rahaa joka perillisille pitää luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskellä on myös hallintaoikeus asunnon irtaimistoon ja et voi sille mitään jos joku kallis esine katoaa sieltä.
Leskellä on oikeus tavanomaiseen irtaimistoon. Arvoesineet kuten vaikka kalliit taulut eivät kuulu siihen.
Mistäs moisen repäisit. Ei laissa puhuta mitään tavanomaisesta irtaimistosta muussa tapauksessa kuin perinöverotuksen yhteydessä. Koko kodin irtaimisto kuuluu lesken asumisoikeuden piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu kuin kaikki eivät ymmärtäisi, että kuoleman tai eron jälkeen tehdään ositus. On ihan sama, kuka omistaa asunnot, osakkeet, käteisvarat. Jos ei ole avioehdolla suljettu jotain omistuserää pois(useimmiten avioehtokin koskee vain eroa), niin molempien omaisuus pannaan pinoon, lasketaan arvot yhteen ja jaetaan niin, että molempien pinot ovat yhtä arvokkaat.
Jos siis kuoleman jälkeen on vaikka vain se 200.000 euron arvoinen asunto, joka oli vainajan nimissä, niin leski saa 100.000 euron arvosta omaisuutta ja perintönä on 100.000 euron arvoinen potti.
Kuoleman jälkeisessä osituksessa on poikkeus avioeron ositukseen. Jos olisikin niin, että talo olisi lesken omaisuutta, niin rikkaampi leski saa pitää omaisuutensa. Tällöin vainajan perilliset eivät saisi mitään.
Ongelmatilanteissa asunto on usein ainoa omaisuus eikä ole mitään muuta, jolla maksaa perintöverot. Hankalin tilanne on huonossa taloudellisessa asemassa olevilla, jotka joutuvat lesken (joka ei välttämättä ole biologinen vanhempi) asumisoikeuden takia odottamaan perintöä hyvin pitkään. Samalla leski voi ottaa uuden puolison ja jatkaa elämää perikunnan asunnossa. Kyllä aika moni katkeroituu sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Lasten pitäisi elää omaa elämäänsä eikä miettiä muiden varoja.
Niinhän sitä moni lapsi mielellään tekisi, mutta kun ne omat varat on kiinni asunnossa, josta on maksettu perintöverot, maksetaan ehkä rahoitusvastiketta tms. ja siellä asustelee edesmenneen vanhemman uusi puoliso, johon ei ollut lämpimät välit edes vanhemman eläessä.
Moni siirtyisi mielellään elämässä eteenpäin. Voi olla, ettei asunnolla ole käytännössä mitään arvoa, mutta siitä on kuitenkin vaivaa ja kuluja, eikä eroon pääse, niin kauan kuin leski haluaa asumisoikeuttaan käyttää.
'Leskellä on kuitenkin elinikäinen asumisoikeus yhteiseen kotiin.'
Onko se jonkun mielestä vääryys että saa edes jotain siitä avioliitosta. Sitä varten on aikoinaan tehty, että suojaisi leskeä taloudellisesti.