Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
06.01.2026 |
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (823)
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmentää aina perintökeskusteluissa se, miten monet aikuiset ihmiset tuntuvat pitävän vanhempiensa omaisuutta omanaan. Aika harva huomioi sitä, että vanhemmilla on oikeus ihan itse päättää omaisuudestaan myös kuoleman sattuessa.
Jos oma vanhempi on mennyt naimisiin elämänkumppaninsa kanssa, hän on saattanut halutakin turvata nimenomaan tämän taloudellisen aseman kuoleman sattuessa aikuisten lasten perinnön optimoinnin sijaan. Niin ainakin itse ajattelen, menin naimisiin nimenomaan lesken asumisoikeuden vuoksi, en siitä huolimatta.
Toinen asia on sitten se, että ihmiset eivåt jaksa ottaa selvää asioista ennen naimisiinmenoa, mutta tuskin mikään lakiratkaisu olisi ihanteellinen kaikille.
Et voi päättää vanhempiesi omaisuudesta, mutta voit valita, miten oma omaisuutesi jakautuu kuolemasi jälkeen. Kannattaa siis perehtyä asioihin ja tehdä valinnat sen mukaan.
-
Menin avioliittoon lähinnä leskeneläkkeen vuoksi ja nyt se on lyhennetty 10 vuoteen. Menin avioon siis väärillä ehdoilla nykyisestä näkökulmasta katsoen. Miksi lesken asumisoikeuttakin ei siis voisi muuttaa tai lyhentää? Kaikki lait ja asetukset on aina muutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!
Eikö sua harmittaisi maksaa jonkun toisen kenties ihan vieraan ihmisen asumisesta?
Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.
Isäni on kuollut ja tietenkin iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni.
Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja.
ottanut muutaman kerran papalta suihin ja antanut koskea vitunreuhkaansa. elin ikäinen loisimis oikeus perikunnan asunnossa. NÄIN NYKY SUOMESSA
Menin avioliittoon lähinnä leskeneläkkeen vuoksi ja nyt se on lyhennetty 10 vuoteen. Menin avioon siis väärillä ehdoilla nykyisestä näkökulmasta katsoen. Miksi lesken asumisoikeuttakin ei siis voisi muuttaa tai lyhentää? Kaikki lait ja asetukset on aina muutettavissa.
Edellinen kommenttini ei tainkut tulla näkyviin. Totta kai voi muuttaa, ja niin voi käydäkin. Silloin pitää miettiä omat ratkaisunsa uudestaan. Siitä huolimatta vanhempasi päättävät itse rahoistaan haluamallaan tavalla, vaikka se kuinka harmittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.
Isäni on kuollut ja tietenkin iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni.
Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja.
Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.
Se anopin asuminen voi myös harmittaa vaikka olisikin puolison biologinen äiti ja leskeksi jäänyt puolison isästä. Kas kun sillä rahalla olisi käyttöä kun älyäisi ees kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen oikeustoimikelpoinen päättää itse rahoistaan ja elämästään. Itse olen elämäni ja asuntoni rahoittanut, olen antanut lapsille yli 40.000 euron alkupääoman oman asunnon hankintaan. Heillä on kaikki hyvin, eikä mitään sanomista, teen rahoillani tai omaisuudellani mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
Puoliso A on ostanut ja maksanut asunnon. Jää leskeksi,ja nai 76v iässä puolison B 25v. Ku puoliso A kuolee,puoliso B asuu tuossa asunnossa niin kauan kuin haluaa, vaikka seuraavat 50 vuotta eikä asia kuulu A:n perikunnalle.
Kun kuvioihin tulee puoliso B niin B on elatusvelvollinen eikä ole enää tarvetta lesken asumisoikeuteen, eli talo on luovutettava perillisille.
Tärkein seikka lienee onko perinnönjättäjä (se asunnon omistaja) ollut naimisissa tuon puoliso B:n kanssa TAI onko hän jättänyt testamentin missä ilmoittanut asumisoikeudesta asuntoon puoliso B:lle kuolemansa jälkeen.
Silloin sillä uudella puolisolla on täysi oikeus asua asunnossa vaikka kuolemaansa asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen oikeustoimikelpoinen päättää itse rahoistaan ja elämästään. Itse olen elämäni ja asuntoni rahoittanut, olen antanut lapsille yli 40.000 euron alkupääoman oman asunnon hankintaan. Heillä on kaikki hyvin, eikä mitään sanomista, teen rahoillani tai omaisuudellani mitä tahansa.
En ollenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat kontrolloida vanhempiensa elämää. En usko, että Niinistön pojilla ensimmäisestä avioliitosta oli mitään Isänsä toista liittoa vastaan. Avioehtoakin päivitettiin vastikään niin, että Espoon talo kuuluu Jennille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!
Eikö sua harmittaisi maksaa jonkun toisen kenties ihan vieraan ihmisen asumisesta?
Eiköhän se leski maksa itse sen hoitovastikkeen asunnosta. 🤨 Vähän kuulostaa melko pöljältä tämä aloitus. Kyllä sillä leskellä totta hitossa on oikeus asua edes menneen miehensä asunnossa koska ovat olleet pariskunta.
Aivan hirveitä nämä perikuntajutut kun suku ahneuksissaan olis jo kadullle ajamassa. Siis vähän jotain rajaa. Näitähän on paljonkin leskimiehiä jotka ottaneet uuden puolison jolla on ihan yhtäläiset oikeudet jatkaa asumista puolison kuoleman jälkeen siinä asunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen oikeustoimikelpoinen päättää itse rahoistaan ja elämästään. Itse olen elämäni ja asuntoni rahoittanut, olen antanut lapsille yli 40.000 euron alkupääoman oman asunnon hankintaan. Heillä on kaikki hyvin, eikä mitään sanomista, teen rahoillani tai omaisuudellani mitä tahansa.
En ollenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat kontrolloida vanhempiensa elämää. En usko, että Niinistön pojilla ensimmäisestä avioliitosta oli mitään Isänsä toista liittoa vastaan. Avioehtoakin päivitettiin vastikään niin, että Espoon talo kuuluu Jennille.
"
n ollenkaan ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat kontrolloida vanhempiensa elämää. En usko, että Niinistön pojilla ensimmäisestä avioliitosta oli mitään Isänsä toista liittoa vastaan. Avioehtoakin päivitettiin vastikään niin, että Espoon talo kuuluu Jennille."
Kysehän on päinvastaisesta. Vanhempi haluaa kontrolloida lastensa elämää vielä kuolemansakin jälkeen. Monilla perillisillä on oma perhe. Omia lapsia ja asuntolainaakin. Itsekäs vanhempi voi asettaa kaikki alenevansa kusi***n paikkaan. Voivat menettää jopa oman kotinsa ja luottotietonsa kuolleen vanhempansa valintojen takia. Perinnöstä voi kieltäytyä kerran (lapsi), mutta ei toista kertaa (alaikäinen lapsi). Ja samalla poistuu oikeus kaikkiin edesmenneen kodissa olleisiin muistoesineisiin ja muihin, jotka valokuvien tms. muodossa kertyneet jo lapsuudessa. Irtaimiston hallintaoikeuden takia myös voi niin käydä. Itseltäni vei äitini irtaimiston em. syystä itselleni vieraaksi jäänyt mies, jolla aiempia omia lapsia, jotka hänet perii, ja jotka häneen yhteydessä on koko ajan, kun minä taas en heidän elämäänsä kuulu/ole kuulunut. Me kaikki lapset oltu jo täysi-ikäisiä avioliiton solmimisen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.
Isäni on kuollut ja tietenkin iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni.
Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja.
Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.
No olispa kumma jos tervejärkinen vanhempi haksahtaa naimisiin lokin kanssa. Siis sellaisen, jolla ei ole mitään omaisuutta eikä asuntoa kertynyt elämänsä aikana. Että täytyy perseillä itsensä naimisiin saadakseen kodin. Kyllä fiksut ihmiset on osanneet asiansa hoitaa muutenkin. Lentäköön lokki pois !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.
Isäni on kuollut ja tietenkin iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni.
Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja.
Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.
Se, jolla on alaikäisiä lapsia, ei normaalisti voi kieltäytyä perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää nyt, että keskustelun aihe äitipuolet ja isäpuolet. Eihän nyt ( juuri ) kukaan ole omaa äitiä tai isää häätämässä pois.
Isäni on kuollut ja tietenkin iäkäs äitini asuu lapsuudenkodissani niin kauan kunnes kuolee tai päätyy hoitolaitokseen. Tämä on enemmän kuin ok minulle ja veljelleni.
Mutta tilanne olisi ihan toinen, jos talossa asuisikin leski, joka ei olisi oma äitini. Silloin ketuttaisi maksella yhtään mitään talon kuluja.
Eikö kuolleen vanhempasi toiveella siis olisi mitään merkitystä? Hän saattaa haluaa turvata oman rakkaansa asumisen sinun omaisuutesi kasvattamisen sijaan. Sinä voisit toki luopua perinnöstå, jos vanhempasi tekemä ratkaisu harmittaisi. Päätös on kuitenkin hänen, ei sinun.
Se, jolla on alaikäisiä lapsia, ei normaalisti voi kieltäytyä perinnöstä.
Miksei voi? Silloinhan perintö menee lapsille. Lasten puolesta ei tietenkään voi kieltäytyä ellei se jossain tilanteessa ole lasten etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoitatte hänelle toisen asunnon samoin kustannuksin. Käsittääkseni leski maksaa asumismenonsa tai yhtiövastikkeensa. Ei asuperikunnan rahoilla.
Miten tämä vastaa ap:n kysymykseen ?
Voi hyvä ihme. Siten saa asunnon vapaaksi kun osoittaa toisen asunnon samoin kustannuksin. Siten se vastaa kysymykseen.
Leski omistaa puolet asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sinulla on sitten asiat hyvin.
Joku toinen perijä voi olla vaikkapa vuokralla asuva opiskelja tai työtön. Tai alaikäinen. Mitä vaan. Ja sitten joutuu maksumieheksi tällaiselle lokki-lesken asuttamiselle."
Kukas tässä onkaan se lokki? Se, joka haluaa jäädä asumaan kotiinsa vai se, joka on viemässä isänsä vaimolta kodin alta???
Se joka jää asumaan asuntoon, jota omistaja ei voi myydä. Se on lokki.
No ei ole. Lokki kärkkyy vanhempiensa perintöä vielä kun hän on elossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Alaikäinen ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Mutta alaikäisen perintöveroa voidaan kohtuullistaa ja jossain tapauksissa poistaa se kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Jos haluaa ihan tarkoituksella kiusata jälipolviaan niin mikäs siinä. Kannattaa sitten varautua siihen että lapset luopuvat perinnöstä ja kämppä päätyu valtiolle lopulta.
Aika itsekästä jälkikasvua sinulla jos näkevät sinun avioliittosi pelkästään heidän kiusaamisenaan. Ei minulla ainakaan ole mitään intressejä muuttaa siihen asuntoon, joka minulle tulee aikanaan jäämään perinnöksi. Olen ihan itse omilla rahoillani hankkinut sen talon jossa haluankin asua. Sehän on vaan hyvä asia, jos siihen perintöasuntoon jää asumaan joku joka pitää paikkoja kunnossa.
Et nyt tajua sitä, että joku voi joutua todella pulaan sen takia, että leski jää asumaan asuntoon. Ajattele esim. tilanne arvokas asunto, ei muuta perittävää. Perintöveroja paljon, perillisellä jo entuudestaan tiukkaa. Perintöverot tulevat, asuntoon kallis rakenteellinen rem
Nykyään perintöveroja saa maksaan 10 vuotta. Ei ne heti mene maksuun. Köyhä ihminen voi myös pyytää perintöverojen poistoa kokonaan.
Kyllä.