Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
06.01.2026 |
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (824)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunto on yleensä hankittu yhdessä.
Mikä ihmeen yhdessä hankittu, jos miehellä on ollut asunto, johon nainen on muuttanut, eikä omista siitä mitään?
Jos ei ole avioehtoa, ettei ole osuutta toisen omaisuuteen niin kyllä, Suomessa puoliso voidaan katsoa omaisuuden toiseksi omistajaksi, vaikkei olisi osallistunut hankintamaksuihin.
Niin ja sitten sehän tässä on se olennaisin pointti että jos avioehtoa ei ole, niin puolisolla on todennäköisesti oikeus tasinkoon. Tämä voi siis käytännössä tarkoittaa sitä että näin leski päätyy osaomistajaksi asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."
Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.
Vierailija kirjoitti:
"Ei olisi enää mitään lakiosuuksiakaan, niitä ei muuten ole missään muussa maassa kuin Suomessa."
Höpsistä. Valtaosassa maista on ainakin jonkinlainen lakiosuus lapsilla. Euroopassa esim. Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa on.
Lakiosa puuttuu kokonaan lähinnä ns. "common law" maista kuten USA, Britania ja Australia.
Lakiosa on suomalainen erikoisuus. Lakiosaa voi vaatia silloin, jos lapsi on syrjäytetty testamentilla eli jätetty kokonaan perinnöstä.
Lakiosa on puolet siitä, minkä lapsi saisi ilman testamenttia. Lakiosaa pitää vaatia kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut testamentin luettavakseen.
Vierailija kirjoitti:
Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.
Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.
Aiomme mennä mieheni kanssa naimisiin. Hänellä 2 aikuista lasta aiemmasta liitosta ja velaton talo. Minulla oma asunto. Erilliset osoitteet ollut aina ja pidämme ne aina, vaikka aina olemmekin yhdessä jommassa kummassa kodissa.
Tällöin minulle ei edes synny lesken asumisoikeutta kun en siirrä kirjoja miehen taloon ja pidän oman asunnon. Ja muutenkaan minulla ei myöskään mitään intressejä miehen taloon, sillä oma virallinen asuntoni on oikein hyvä.
Aion tämän kertoa miehen (aikuisille) lapsille ennen avioliittoa. Minusta ei siis ole tulossa riippakivileskeä, vaan kun miehestä aika jättää niin hänen talo siirtyy lasten hallintaan, niinkuin kuuluukin.
Aviehto tehdään myös luonnollisesti ja tiukimman version mukaan. Kaikki minun on minun, ja kaikki miehen on miehen. Mitään oikeutta toisen omaisuuteen tai tuleviin perintöihin ei ole. Kaikille selkeä ratkaisu, joissa kukaan ei voi väitellä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lakiosa on suomalainen erikoisuus. "
No ei edelleenkään ole vaan varsin laajasti maailmalla oleva käytäntö.
"Lakiosaa voi vaatia silloin, jos lapsi on syrjäytetty testamentilla eli jätetty kokonaan perinnöstä."
Ei vaan aina silloin kun testamentilla on jaettu enemmän kuin mitä jäisi normaalisti lapsen lakiosaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.
Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.
Ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen on myös voitu tehdä jo perinnönjako, jonka lopputulos on ollut että asunto on siirtynyt kokonaan eloonjääneen puolison omistukseen. Tällaisessa tilanteessa mahdollisella uudella puolisolla olisi lesken asumisoikeus ihan normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tällöin minulle ei edes synny lesken asumisoikeutta kun en siirrä kirjoja miehen taloon ja pidän oman asunnon. "
Itse asisassa lesken asumioikeus väistyy jo sillä että sinulla on käytössä toinen oma asumiseen soveltuva asunto. Se missä olet kirjoilla ei enää silloin vaikuta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Aiomme mennä mieheni kanssa naimisiin. Hänellä 2 aikuista lasta aiemmasta liitosta ja velaton talo. Minulla oma asunto. Erilliset osoitteet ollut aina ja pidämme ne aina, vaikka aina olemmekin yhdessä jommassa kummassa kodissa.
Tällöin minulle ei edes synny lesken asumisoikeutta kun en siirrä kirjoja miehen taloon ja pidän oman asunnon. Ja muutenkaan minulla ei myöskään mitään intressejä miehen taloon, sillä oma virallinen asuntoni on oikein hyvä.
Aion tämän kertoa miehen (aikuisille) lapsille ennen avioliittoa. Minusta ei siis ole tulossa riippakivileskeä, vaan kun miehestä aika jättää niin hänen talo siirtyy lasten hallintaan, niinkuin kuuluukin.
Aviehto tehdään myös luonnollisesti ja tiukimman version mukaan. Kaikki minun on minun, ja kaikki miehen on miehen. Mitään oikeutta toisen omaisuuteen tai tuleviin perintöihin ei ole. Kaikille selkeä ratkaisu, joissa kukaan ei voi väitellä vastaan.
Periaatteessa hyvä ratkaisu, jos ei halua asua yhdessä. Jos kuitenkin käy niin, että miehesi päättää myydä oman asuntonsa ja muuttaa luoksesi, hänellä on lesken asumisoikeus, jos kupsahdat. Et voi kieltää häntä muuttamasta luoksesi, jos olette naimisissa. Toki voit hakea eroa, jos et pidä ratkaisusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."
Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.
Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!
Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa ja sitten sai ilmaisen asumisen muiden kustannuksella. Hemmetti.
"Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!"
Eivät kaikki mutta suurin osa kyllä. Ja näiden oikeuksia tässä suojellaan.
"Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa"
Tällaisten harvinaisten poikkeusten takia ei ole syytä romuttaa suuren enemmistön asumisen suojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.
Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.
Ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen on myös voitu tehdä jo perinnönjako, jonka lopputulos on ollut että asunto on siirtynyt kokonaan eloonjääneen puolison omistukseen. Tällaisessa tilanteessa mahdollisella uudella puolisolla olisi lesken asumisoikeus ihan normaalisti.
Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön.
Vierailija kirjoitti:
"Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!"
Eivät kaikki mutta suurin osa kyllä. Ja näiden oikeuksia tässä suojellaan.
"Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa"
Tällaisten harvinaisten poikkeusten takia ei ole syytä romuttaa suuren enemmistön asumisen suojaa.
Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.
Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.
Ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen on myös voitu tehdä jo perinnönjako, jonka lopputulos on ollut että asunto on siirtynyt kokonaan eloonjääneen puolison omistukseen. Tällaisessa tilanteessa mahdollisella uudella puolisolla olisi lesken asumisoikeus ihan normaalisti.
Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön.
Ensimmäiseltä vanhemmalta kyllä, mutta toiselta vanhemmalta jää asunto, johon jää asumaan leski.
"Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön."
Ei aina. Aika monilla aviopareilla on ns. keskinäinen testamentti jossa puolisot perivät toisensa kokonaan jos lapset eivät vaadi lakiosaansa. Tämä on useimmiten hyödyllinen koska siinä lapset välttyvät perintöveroilta ensimmäisen vanhemman kuollessa. Perintöverot tulevat vasta kun toinenkin vanhemista kuolee ja omaisuus voidaan vapasti realisoida.
Ongelmana on se jos leski meneekin tämän jälkeen uudelleen naimisiin jolloin se leski omistaa asunnon kokonaan ja uudelle puolisolle syntyy lesken omistusoikeus.
Vierailija kirjoitti:
"Tällöin minulle ei edes synny lesken asumisoikeutta kun en siirrä kirjoja miehen taloon ja pidän oman asunnon. "
Itse asisassa lesken asumioikeus väistyy jo sillä että sinulla on käytössä toinen oma asumiseen soveltuva asunto. Se missä olet kirjoilla ei enää silloin vaikuta asiaan.
Ei riitä, että se on asumiseen soveltuva, vaan asunnon pitää "vastata ominaisuuksiltaan suurin piirtein yhteisenä kotina käytettyä asuntoa". Eli leskeä ei voi pakottaa muuttamaan merenrantakartanosta yksiöön vaikka sellainen omistuksessa olisikin.
"Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi."
Eli siis miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!"
Eivät kaikki mutta suurin osa kyllä. Ja näiden oikeuksia tässä suojellaan.
"Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa"
Tällaisten harvinaisten poikkeusten takia ei ole syytä romuttaa suuren enemmistön asumisen suojaa.
Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi.
Laki on ihan hyvä. He, jotka tarvitsevat muita ratkaisuja, voivat hoitaa tarpeensa avioehdoilla, testamenteilla ja muilla sopimuksilla.
"Ei riitä, että se on asumiseen soveltuva, vaan asunnon pitää "vastata ominaisuuksiltaan suurin piirtein yhteisenä kotina käytettyä asuntoa". Eli leskeä ei voi pakottaa muuttamaan merenrantakartanosta yksiöön vaikka sellainen omistuksessa olisikin."
Käytännössä omaan asumiseen sopiva oasunto tarkoittaa kyllä jotain normaalia asuntoa joka ei ole ihan pieni.
Aika harvinainen on tapaus jossa vastakkain olisi pieni yksiö ja kartano.
No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa.