Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?

Heikompienhan suojaksi tämä laki on tehty, sillä muuten nämä leskeksi jääneet ajettaisiin kodeistansa kadulle, kuten tässäkin ketjussa huomaa monen mentaliteetin.

Ihan sama lasten elatusmaksujen kanssa, jos tiukkaa lakia ei olisi, osa vanhemmista ei elättäisi lastaan sentilläkään. Huomaa myöskin tältä palstalta, kun etäisät itkevät elareita ja niiden "suuruutta".

 Eli lainsäätäjät ovat tienneet kuinka itsekkäitä ja vastuuttomia osa ihmisistä on ja laki on tehty suojelemaan muita ihmisiä näiltä ahneilta sioilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."

 

Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.

 

Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!

Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa ja sitten sai ilmaisen asumisen muiden kustannuksella. Hemmetti.

Miksi käytät sanaa ilmainen asuminen?  Kyllä leski maksaa asumiskulunsa, kts vaikka lakipykäliä.  Eli maksaa lämmityksen, vedet, sähkön, pihahuollon, jätemaksut, tai yhtiövastikkeet yms kerrostalon kulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osoitatte hänelle toisen asunnon samoin kustannuksin.  Käsittääkseni leski maksaa asumismenonsa tai yhtiövastikkeensa.  Ei asuperikunnan rahoilla.

 

Miten tämä vastaa ap:n kysymykseen ?

 

 

 

Mikä sinulle jäi epäselväksi?  Leskelle voi osoittaa vastaavan asunnon jolloin perikunta voi myydä perimänsä 

 

"Osoittaa" :D Muuttaisitko itse kodistasi minne tahansa, jos joku _osoittaa_ sinulle vastaavan asunnon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.

Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.

 

Ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen on myös voitu tehdä jo perinnönjako, jonka lopputulos on ollut että asunto on siirtynyt kokonaan eloonjääneen puolison omistukseen. Tällaisessa tilanteessa mahdollisella uudella puolisolla olisi lesken asumisoikeus ihan normaalisti.

Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön.

 

Totta. Mutta sehän ei ole tämän asian pointti vaan nimenomaan se, että tällaisen järjestelyn jälkeen voi käydä niin että alunperin vanhempien yhteisessä kodissa asuu leskenoikeudella ns uusi leski.

Riippakivileski, hemmetti, kyllä nyt jotakuta harmittaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osoitatte hänelle toisen asunnon samoin kustannuksin.  Käsittääkseni leski maksaa asumismenonsa tai yhtiövastikkeensa.  Ei asuperikunnan rahoilla.

 

Miten tämä vastaa ap:n kysymykseen ?

 

 

 

Mikä sinulle jäi epäselväksi?  Leskelle voi osoittaa vastaavan asunnon jolloin perikunta voi myydä perimänsä 

 

"Osoittaa" :D Muuttaisitko itse kodistasi minne tahansa, jos joku _osoittaa_ sinulle vastaavan asunnon?

 

No eihän se ole vastaava jos se on pienempi, huonokuntoisempi tai ihan eri paikassa. Sitten voidaankin alkaa käydä oikeutta siitä vastaavuudesta niin ei perinnöstä mitään jäänytkään.

Hyvää keskustelua. Näistä oppii aina jotakin, kun suodattaa pois osan ja skippaa kokonaan ääliövastaukset, joita tässä keskustelussa on ilahduttavan vähän.

Miksi täällä kirjoitellaan niin itsevarmana ihan täyttä tuubaa? 

Tuokin yksi joka kirjoitti, että lapset eivät perisi vanhempaaansa ennen kuin toinenkin on kuollut, toinen että muualla euroopassa lapset eivät peri mitään. Yksi vielä väitti että seurustelukumppani perii kaiken jos ei ole lapsia. Ihan höpö höpöä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!"

 

Eivät kaikki mutta suurin osa kyllä. Ja näiden oikeuksia tässä suojellaan.

 

"Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa"

 

Tällaisten harvinaisten poikkeusten takia ei ole syytä romuttaa suuren enemmistön asumisen suojaa.

 

Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi.

Laki on ihan hyvä. He, jotka tarvitsevat muita ratkaisuja, voivat hoitaa tarpeensa avioehdoilla, testamenteilla ja muilla sopimuksilla.

Miten ohitetaan lesken asumisoikeus?

Vierailija kirjoitti:

"No jos kysymyksen muotoilee noin, niin kyllähän 5 vuotta on varsin kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Jotkut meistä kykenevät siihen jopa paljon lyhyemmässäkin ajassa."

 

Eli mummot lumihankeen vain. Pääasia että perilliset saavat rahansa.

Aika outo tulkinta. Ja jos tuolle linjalle lähdetään, on huomattavasti todennäköisempää, että pihalla ei ole lumihankea kuin se että siellä olisi. 

Toisaalta voidaan ajatella myöskin niin, että mikäli ihminen ei kykene 5 vuodessa hankkimaan asuntoa, vaan joutuu lumihankeen, onko hänelle oikea paikka edes asua omillaan?

Vierailija kirjoitti:

"Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön."

 

Ei aina. Aika monilla aviopareilla on ns. keskinäinen testamentti jossa puolisot perivät toisensa kokonaan jos lapset eivät vaadi lakiosaansa. Tämä on useimmiten hyödyllinen koska siinä lapset välttyvät perintöveroilta ensimmäisen vanhemman kuollessa. Perintöverot tulevat vasta kun toinenkin vanhemista kuolee ja omaisuus voidaan vapasti realisoida.

Ongelmana on se jos leski meneekin tämän jälkeen uudelleen naimisiin jolloin se leski omistaa asunnon kokonaan ja uudelle puolisolle syntyy lesken omistusoikeus.

Perillinen on voinut vaatia lakiosuuden keskinäisestä testamentista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.

Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.

 

Ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen on myös voitu tehdä jo perinnönjako, jonka lopputulos on ollut että asunto on siirtynyt kokonaan eloonjääneen puolison omistukseen. Tällaisessa tilanteessa mahdollisella uudella puolisolla olisi lesken asumisoikeus ihan normaalisti.

Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön.

 

Totta. Mutta sehän ei ole tämän asian pointti vaan nimenomaan se, että t

Mitä sillä on väliä,vaikka siellä asuu nyt joku muu kuin oma vanhempi? 

Mieheni äiti jäi leskeksi n.40v , mies sai perinnönjaossa metsäpalstan. Muutama vuosi myöhemmin  anoppi meni uudestaan naimisiin, nyt 30 vuotta myöhemmin anoppi kuoli. Osituksen jälkeen leski omistaa 50% yhteisestä omaisuudesta, mies peri toisen puolen. Ei mitään ongelmaa, osa perinnöstä tuli rahana, osa on kiinni kiinteistössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin siitä on maksettu jo perilliset ulos. Aivan eri asia.

Eikä ole. Lapset perivät myös jälkimmäisenä kuolleen vanhempansa. Nyt perikunnalle jää asunto, johon jää asumaan isä/äitipuoli, jolla on lesken asumisoikeus.

 

Ensimmäisenä kuolleen vanhemman jälkeen on myös voitu tehdä jo perinnönjako, jonka lopputulos on ollut että asunto on siirtynyt kokonaan eloonjääneen puolison omistukseen. Tällaisessa tilanteessa mahdollisella uudella puolisolla olisi lesken asumisoikeus ihan normaalisti.

Perillinen olisi saanut jo tässä vaiheessa kuolleen vanhemman perinnön.

 

Totta. Mutta sehän ei ole tämän asian pointti vaan nimenomaan se, että t

Kyllä, mutta perillinen on saanut perintöä tässä vaiheessa, tuskin on ilmaiseksi luovuttanut osuuttaan vanhemmalleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!"

 

Eivät kaikki mutta suurin osa kyllä. Ja näiden oikeuksia tässä suojellaan.

 

"Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa"

 

Tällaisten harvinaisten poikkeusten takia ei ole syytä romuttaa suuren enemmistön asumisen suojaa.

 

Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi.

Laki on ihan hyvä. He, jotka tarvitsevat muita ratkaisuja, voivat hoitaa tarpeensa avioehdoilla, testamenteilla ja muilla sopimuksilla.

 

Miten ohitetaan lesken asumisoikeus?

Olla menemättä avioliittoon. Siksi Stubbin isäkään ei mennyt salaisen solan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

"Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi."

 

Eli siis miten?

Esim. Lesken asumisoikeus koskisi vain kummankin ensimmäistä avioliittoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Edelleenkään kaikki lesket ei tosiaankaan ole mitään mummoja!"

 

Eivät kaikki mutta suurin osa kyllä. Ja näiden oikeuksia tässä suojellaan.

 

"Ettekö ne nyt tajua, että perikunnan riippakivileski voi olla vaikka 40 vuotias uusi vaimo joka oli puoli vuotta naimisissa yllättäen menehtyneen 60v miesvainaan kanssa"

 

Tällaisten harvinaisten poikkeusten takia ei ole syytä romuttaa suuren enemmistön asumisen suojaa.

 

Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi.

Laki on ihan hyvä. He, jotka tarvitsevat muita ratkaisuja, voivat hoitaa tarpeensa avioehdoilla, testamenteilla ja muilla sopimuksilla.

 

Miten ohitetaan lesken asumisoikeus?

Missä tilanteessa se pitäisi ohittaa ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei tarvitse kokonaan romuttaa vaan päivittää nykypäivään sopivaksi."

 

Eli siis miten?

Esim. Lesken asumisoikeus koskisi vain kummankin ensimmäistä avioliittoa.

Myös silloinkin, jos on jäänyt leskeksi nuorena ja suurin osa elämästä on mennyt toisen puolison kanssa?

Periaatteessa hyvä ratkaisu, jos ei halua asua yhdessä. Jos kuitenkin käy niin, että miehesi päättää myydä oman asuntonsa ja muuttaa luoksesi, hänellä on lesken asumisoikeus, jos kupsahdat. Et voi kieltää häntä muuttamasta luoksesi, jos olette naimisissa. Toki voit hakea eroa, jos et pidä ratkaisusta.

Tuossa voi käydä myös niin, että ensin kaikki sujuu niin kuin on kaavailtu, mutta kun tulee ikää ja toinen sairastuu tai taloudellinen tilanne muuttuu, voidaan kuitenkin käytännön syistä muuttaa yhteen ja toinen myy omansa pois. Tuo voi myös tapahtua sen jälkeen, kun toinen on jo ihan höppänä tai vakavasti sairas eikä ymmärrä tai välitä, mitä tapahtuu. Toinen myy omansa pois ja muuttaa toisen asuntoon. Sairas kuolee ja leski jää asumaan hänen asuntoon, lapset joutuvat odottamaan perintöä. Omat lapset saavat perintönsä heti.

me muutimme talon pari taloksi ja asukiksi tuttu hankala alkkis "vuokratta" paperilla tietenkin maksoi isän leski lähti 4kk päästä. myimme talon. eikä maksanut kuin 4 24 päk virun valkeaa. ihan itse ehdotti pois muuttoaan.

Minua hämmentää aina perintökeskusteluissa se, miten monet aikuiset ihmiset tuntuvat pitävän vanhempiensa omaisuutta omanaan. Aika harva huomioi sitä, että vanhemmilla on oikeus ihan itse päättää omaisuudestaan myös kuoleman sattuessa. 

Jos oma vanhempi on mennyt naimisiin elämänkumppaninsa kanssa, hän on saattanut halutakin turvata nimenomaan tämän taloudellisen aseman kuoleman sattuessa aikuisten lasten perinnön optimoinnin sijaan. Niin ainakin itse ajattelen, menin naimisiin nimenomaan lesken asumisoikeuden vuoksi, en siitä huolimatta.

Toinen asia on sitten se, että ihmiset eivåt jaksa ottaa selvää asioista ennen naimisiinmenoa, mutta tuskin mikään lakiratkaisu olisi ihanteellinen kaikille. 

Et voi päättää vanhempiesi omaisuudesta, mutta voit valita, miten oma omaisuutesi jakautuu kuolemasi jälkeen. Kannattaa siis perehtyä asioihin ja tehdä valinnat sen mukaan.

-juristi