Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
06.01.2026 |
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (824)
Kysele lakimieheltä, ÄLÄ täältä. Täällä suurin osa on puolihulluja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
-
Tämä lesken asumisoikeus on täysi vääryys, kun se koskee sellaistakin asuntoa, josta se leski ei ole ikinä maksanut euroakaan ja josta hän ei ole koskaan omistanut yhtään osuutta.
Niin just mutta perillinen, joka ei ole myöskään omistanut tai maksanut asunnosta euroakaan, ansaitsee sen täysin.
Miksei ansaitsisi? Perillisillehän se kuuluu.
Se leski ON perillinen.
Leski ei peri yleensä mitään.
Miettiikö kukaan sitä vainajaa näissä tilanteissa... Olisiko hän halunnut, että hänen leskensä kipataan omasta kodistaan pihalle ahneiden perijöiden toimesta... Eiköhän jotain muita järjestelyjä olisi tehty jo ennen kuolemaa, jos näin olisi. Kannattaa omalla kohdallaankin ajatella asiaa ja ottaa se vaikka puheeksi omien perillisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö kukaan sitä vainajaa näissä tilanteissa... Olisiko hän halunnut, että hänen leskensä kipataan omasta kodistaan pihalle ahneiden perijöiden toimesta... Eiköhän jotain muita järjestelyjä olisi tehty jo ennen kuolemaa, jos näin olisi. Kannattaa omalla kohdallaankin ajatella asiaa ja ottaa se vaikka puheeksi omien perillisten kesken.
Kun se on ihan se ja sama mitä järjestelyitä on tehty, jos se leski haluaa asua siinä vainajan asunnossa.
Esimerkki ihan lähipiiristä. Lapsen isä kuolee jo lapsen ollessa pieni. Lapsen äiti menee uusiin naimisiin. Äiti omistaa 100% asunnosta jossa asuu uuden miehensä kanssa. Äiti kuolee nuorena hänkin. Lapsi on kaksikymppinen ja perinyt vanhempansa, mutta koko perintö on kiinni asunnossa jossa asuu halutessaan koko loppuelämänsä äidin uusi mies. Mahdollisesti vuosikymmeniä vielä. Lapsi on yhteisvastuullinen mahdollisten remonttien kustannuksista, ja toki perintöverokin lankeaa maksettavaksi.
Tätäköhän äiti halusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö kukaan sitä vainajaa näissä tilanteissa... Olisiko hän halunnut, että hänen leskensä kipataan omasta kodistaan pihalle ahneiden perijöiden toimesta... Eiköhän jotain muita järjestelyjä olisi tehty jo ennen kuolemaa, jos näin olisi. Kannattaa omalla kohdallaankin ajatella asiaa ja ottaa se vaikka puheeksi omien perillisten kesken.
Kun se on ihan se ja sama mitä järjestelyitä on tehty, jos se leski haluaa asua siinä vainajan asunnossa.
Esimerkki ihan lähipiiristä. Lapsen isä kuolee jo lapsen ollessa pieni. Lapsen äiti menee uusiin naimisiin. Äiti omistaa 100% asunnosta jossa asuu uuden miehensä kanssa. Äiti kuolee nuorena hänkin. Lapsi on kaksikymppinen ja perinyt vanhempansa, mutta koko perintö on kiinni asunnossa jossa asuu halutessaan koko loppuelämänsä äidin uusi mies. Mahdollisesti vuosikymmeniä vielä. Lapsi on yhteisvastuullinen mahdollisten remontti
No niin se on, että lapsikin on vastuussa remonteista, koska omistaa asunnon 100 %. Hänellä on myös mahdollisuus asuakin siinä asunnossa, yhdessä äidin uuden miehen kanssa, jos mahtuvat saman katon alle. Eikä lesken välttämättä tarvitse asua juuri siinä samassa asunnossa, jos hänelle järjestetään toinen asunto, johon hän suostuu muuttamaan.
Miten minusta tuntuu, että tämä aviolesken asumisoikeus tulee joillekin perillisille yllätyksenä. Mutta kuulkaa, ei kaikki edes saa mitään perintöä. Hyvin teillä on asiat, jos edes joskus aikanaan saatte jotain.
Harvoin leski edes haluaa asua isossa perheasunnossa enää kovin vanhana, koska niissä voi olla isot kulut. Siinä vaiheessa kun ikää tulee, on yleensä kätevää vaihtaa asuntoja: jos esimerkiksi perillinen on asunut pienessä asunnossa, niin leski muuttaa sinne, ja perillinen, ehkä jo perhettäkin kasvattaneena, muuttaa isompaan asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö kukaan sitä vainajaa näissä tilanteissa... Olisiko hän halunnut, että hänen leskensä kipataan omasta kodistaan pihalle ahneiden perijöiden toimesta... Eiköhän jotain muita järjestelyjä olisi tehty jo ennen kuolemaa, jos näin olisi. Kannattaa omalla kohdallaankin ajatella asiaa ja ottaa se vaikka puheeksi omien perillisten kesken.
Kun se on ihan se ja sama mitä järjestelyitä on tehty, jos se leski haluaa asua siinä vainajan asunnossa.
Esimerkki ihan lähipiiristä. Lapsen isä kuolee jo lapsen ollessa pieni. Lapsen äiti menee uusiin naimisiin. Äiti omistaa 100% asunnosta jossa asuu uuden miehensä kanssa. Äiti kuolee nuorena hänkin. Lapsi on kaksikymppinen ja perinyt vanhempansa, mutta koko perintö on kiinni asunnossa jossa asuu halutessaan koko loppuelämänsä äidin uusi mies. Mahdollisesti vuosikymmeniä vielä. Lapsi on yhteisvastuullinen mahdollisten remontti
Niin. Herää kysymys että kuka on ahne...
Saako perikunta ottaa siihen asuntoon vuokralaisia jos tilaa on runsaasti. Vai saako leski yksin asua esim. 300m^2 asunnossa. Ja kuka maksaa vastikkeet yms. Mitä jos leskellä ei ole varaa maksaa. Tässä muutama mieleen tullut kysymys, jos joku asiaa tunteva ehtisi kommentoida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä leskelle oli yllätys, että koska kuolinpesää ei jaettu (omaisuutta vain se asunto-osake, jossa hän asui), niin asuntoon kohdistuvista kuluista puolet oli hänen. Leski kuvitteli, että hänen osuutensa on sähkö, vesi ja hoitovastike, mutta hänpä joutui maksajaksi myös taloyhtiön remonteille. Ei auttanut vedota lesken asumisoikeuteen, sillä kuolinpesän osakkaana hänkin joutui maksamaan kuluja. Edes kuolinpesän jakaminen ei olisi auttanut, hän olisi edelleen omistanut 50% osakkeista ja ollut siten vastuussa taloyhtiön kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö kukaan sitä vainajaa näissä tilanteissa... Olisiko hän halunnut, että hänen leskensä kipataan omasta kodistaan pihalle ahneiden perijöiden toimesta... Eiköhän jotain muita järjestelyjä olisi tehty jo ennen kuolemaa, jos näin olisi. Kannattaa omalla kohdallaankin ajatella asiaa ja ottaa se vaikka puheeksi omien perillisten kesken.
Kun se on ihan se ja sama mitä järjestelyitä on tehty, jos se leski haluaa asua siinä vainajan asunnossa.
Esimerkki ihan lähipiiristä. Lapsen isä kuolee jo lapsen ollessa pieni. Lapsen äiti menee uusiin naimisiin. Äiti omistaa 100% asunnosta jossa asuu uuden miehensä kanssa. Äiti kuolee nuorena hänkin. Lapsi on kaksikymppinen ja perinyt vanhempansa, mutta koko perintö on kiinni asunnossa jossa asuu halutessaan koko loppuelämänsä äidin uusi mies. Mahdollisesti vuosikymmeniä vielä. Lapsi on yhteisvastuullinen mahdollisten remontti
Ilmeisesti, koske meni uusiin naimisiin ja perusti uuden miehen kanssa yhteisen kodin. Olemassa oleva laki ei ole mikään salaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leski saa päättää perikunnan jäsenten joukosta yhden jonka kotiin hän voi muuttaa milloin vain aviomiehensä kuoleman jälkeen. Tällöin tämän valitun perikunnan jäsenen lukot yllättäen vaihdetaan ja hän menettää koko omaisuutensa. Asiassa ei ole valitusoikeutta.
Joo on totta, jos se puoliso omistaa asunnon yksin tai puolisot omistavat sen asunnon yhdessä. Jos osa asunnosta on jo perikunnan omistuksessa (case toinen avioliitto), silloin ei, koska se puoliso käyttää jo sitä elinikäistä asumisoikeuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Alaikäinen ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Kyllä voi, mutta se pitää tehdä edunvalvojan hänen puolestaan.
Tiedä pari tapausta jossa on myyjän ja kiinteistön ostaneen henkilön kauppakirjaan laitettu myyjän elinikäinen asumis ja hallinta oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Miettiikö kukaan sitä vainajaa näissä tilanteissa... Olisiko hän halunnut, että hänen leskensä kipataan omasta kodistaan pihalle ahneiden perijöiden toimesta... Eiköhän jotain muita järjestelyjä olisi tehty jo ennen kuolemaa, jos näin olisi. Kannattaa omalla kohdallaankin ajatella asiaa ja ottaa se vaikka puheeksi omien perillisten kesken.
Me olemmekin tehneet puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin. Lasten lakiosuus on sen verran pieni, että siihen on varattu käteistalletus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ai sun mielestä kun puolisot ovat yhdessä hankkineet ja perustaneet kodin, niin sun pitäis se sitten toisen puolison kuoltua saadakin nopsaan itsellesi?
Puoliso A on ostanut ja maksanut asunnon. Jää leskeksi,ja nai 76v iässä puolison B 25v. Ku puoliso A kuolee,puoliso B asuu tuossa asunnossa niin kauan kuin haluaa, vaikka seuraavat 50 vuotta eikä asia kuulu A:n perikunnalle.
A:n perikunnalle kuitenkin kuuluvat perintöverot, eikä niiden maksamista voi lykätä vuosikymmenillä. Seuraukset voivat olla katastrofaaliset, jos vainajan perilliset ovat valmiiksi rahapulassa. Leski voi olla nuorempi kuin perilliset, joten he todennäköisesti eivät eläessään saa asuntoa haltuunsa, vaikka tulevat muodollisesti omistajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin on vanhentunut ja huono laki. Pitäisi saada muutos tuohon lakiin ja poistaa lesken asumisoikeus.
Ainakin tapauksissa, joissa leski on perillisiä nuorempi. Tai sitten pitäisi voida lykätä perintöveron maksamista lesken kuolemaan saakka.
Voiko perillinen muuttaa siihen asuntoon myös?
Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin on vanhentunut ja huono laki. Pitäisi saada muutos tuohon lakiin ja poistaa lesken asumisoikeus.