Lue keskustelun säännöt.
Onko totta että leski saa asua edesmenneen puolison asunnossa ihan rajattomasti?
06.01.2026 |
Onko oikeasti totta että leski saa asua edesmenneen puolisonsa asunnossa ikuisesti (niin kauan kuin haluaa), vaikka ei omistaisi siitä mitään? Että perikunta joutuu odottelemaan jopa vuosikymmeniä ennen kun voi laittaa talon myyntiin tai että pääsee sinne itse asumaan?
Ymmärrän sen, ettei toista voi samantien heittää yhteisestä kodista pihalle, ei tietenkään. Mutta eikö joku esim 5v aikaraja olisi paljon järkevämpi?
Eihän tuossakaan ole järkeä, että jollakin ihmisellä on ikuinen hallintaoikeus taloon joka on täysin muiden omistuksessa.
Kommentit (823)
281/823
|
06.01.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites sen Nykäsmatin lesken asunnon kanssa kävi? Ilmeisesti leskellä asumisoikeus mutta mites ne Matin velat?
Joku lehti maksoi Nykäsen velat,sillä pelastui.
Eikä ollut leskellä asumisoikeutta kun talo oli maksamatta ennen kuin se lehti maksoi Nykäsen velat.
Pia luuli että Nykäsellä on rahaa kun ostivat omat talonpuolikkaansa.Pelkät tulot saattoivat ollakin suuret mutta kun ne menot tietenkin Nykäsen tyyliin 😅😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Alaikäinen ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Maksetaanko tasingosta veroa?
Tasingosta ei makseta veroa. Mutta jos leski tasingon saamisen lisäksi perii puolisoltaan omaisuutta (kuten tapahtuu silloin, jos vainajalla ei ollut lapsia eikä testamenttia toisen hyväksi - vaikka tuo yksi tietämätön jatkuvasti jankkaa, että siinäkin olisi kysymys tasingosta), niin leske maksaa saamastaan perinnöstä verot. Perinnöstä tehdään kuitenkin verotuksessa ensin 90 000 euron puolisovähennys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Alaikäinen ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Se on toki epäkohta joka pitäisi korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tositapahtuma: Mies oli naimisissa, mutta asuivat erillään, eivätkä olleet yhteydessä edes toisiinsa. Mies omisti asunnon ja hänellä oli 20 vuotta avopuoliso ja asuivat tässä asunnossa. Eivät olleet tehneet mitään kirjallisia sopimuksiaasumismahdollisuuksista.
Mies kuoi ja avovaimo asui asunnossa, mutta vain seuraavat kuukaudet. Tämä erillään asuva vihitty vaimo peri kaiken ihan kaiken ja piti myös omanaan. Avovaimo 65-vuotias joutui hankkimaan itselleen asunnon.
Miten voi olla näin?
No siten voi, että jos tämä esimerkin aviopari oli lapseton, olisi mies voinut testamentata omaisuutensa kelle vaan, vaikka tälle 20-vuotta-avopuolisona -henkilölle. Mutta jos ei testamentannut kenellekään, niin sitten lapsettoman avioparin tapauksessa vaimo perii. Sillä ei ole väliä, missä itse kukin asuu, jos avioliitto kerta oli voimassa. Tästä tarinasta ei voi päätellä, miksi mies ei testamenttia tehnyt, jos kirjoittajan mielestä olisi ollut oikein, että avopuoliso voi jäädä asuntoon tms. Ei tehnyt kun ei tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Alaikäinen ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Alaikäinen voi kieltäytyä perinnöstä DVV:n luvalla. DVV antaa luvan nihkeästi, mutta kyllä sen saa silloin, jos on ilmiselvää, että perinnön vastaanottaminen olisi alaikäisen etujen vastaista. Esim. aiemmin esitetty tapaus, jossa perintönä oli asunto, josta oli velkaa lähes yhtä paljon kuin sillä oli arvoa ja jota rasitti lesken asumisoikeus, on esimerkki tapauksesta, jossa luvan olisi kyllä saanut, jos perintöön ei kuulunut mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Jos haluaa ihan tarkoituksella kiusata jälipolviaan niin mikäs siinä. Kannattaa sitten varautua siihen että lapset luopuvat perinnöstä ja kämppä päätyu valtiolle lopulta.
Aika itsekästä jälkikasvua sinulla jos näkevät sinun avioliittosi pelkästään heidän kiusaamisenaan. Ei minulla ainakaan ole mitään intressejä muuttaa siihen asuntoon, joka minulle tulee aikanaan jäämään perinnöksi. Olen ihan itse omilla rahoillani hankkinut sen talon jossa haluankin asua. Sehän on vaan hyvä asia, jos siihen perintöasuntoon jää asumaan joku joka pitää paikkoja kunnossa.
Et nyt tajua sitä, että joku voi joutua todella pulaan sen takia, että leski jää asumaan asuntoon. Ajattele esim. tilanne arvokas asunto, ei muuta perittävää. Perintöveroja paljon, perillisellä jo entuudestaan tiukkaa. Perintöverot tulevat, asuntoon kallis rakenteellinen remppa perillisen maksettavaksi ja leski asuu 25 vuotta. 25 vuoden jälkeen asunnon arvo on pudonnut ja jopa perillinen itse voi olla jo kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Jos haluaa ihan tarkoituksella kiusata jälipolviaan niin mikäs siinä. Kannattaa sitten varautua siihen että lapset luopuvat perinnöstä ja kämppä päätyu valtiolle lopulta.
Aika itsekästä jälkikasvua sinulla jos näkevät sinun avioliittosi pelkästään heidän kiusaamisenaan. Ei minulla ainakaan ole mitään intressejä muuttaa siihen asuntoon, joka minulle tulee aikanaan jäämään perinnöksi. Olen ihan itse omilla rahoillani hankkinut sen talon jossa haluankin asua. Sehän on vaan hyvä asia, jos siihen perintöasuntoon jää asumaan joku joka pitää paikkoja kunnossa.
Et nyt tajua sitä, että joku voi joutua todella pulaan sen takia, että leski jää asumaan asuntoon. Ajattele esim. tilanne arvokas asunto, ei muuta perittävää. Perintöveroja paljon, perillisellä jo entuudestaan tiukkaa. Perintöverot tulevat, asuntoon kallis rakenteellinen rem
Totta kai tajuan. Siksi se kannattaakin miettiä tarkkaan haluaako sen perinnön ottaa vastaan. Se ei kuitenkaan ole lesken vika että hänellä on ihan yhtäläinen oikeus siellä asumiseen kuin perijällä itse omaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päteekö tähän samat verovähennysoikeudet kuin sijoitus asunnossa? Olisi reilua perillisiä kohtaan.
Kyllä se näin on, saa asua jos ei omista omaa asuntoa. Ja vaikka ei omistaisi yhteisestä asunnosta mitään osuutta. Laki on laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Totta kai tajuan. Siksi se kannattaakin miettiä tarkkaan haluaako sen perinnön ottaa vastaan. Se ei kuitenkaan ole lesken vika että hänellä on ihan yhtäläinen oikeus siellä asumiseen kuin perijällä itse omaisuuteen."
Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, avioituuko vai ei, jos lapsia on. Välit voivat mennä jopa kokonaan aviosotkujen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Päteekö tähän samat verovähennysoikeudet kuin sijoitus asunnossa? Olisi reilua perillisiä kohtaan.
Ei tietenkään päde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Minusta sillä ei ole merkitystä mistä se omaisuus on tullut. Tuntuu varmaan reilulta asua itse velkaisena (jollain se perintöverokin pitää maksaa) vuokrayksiössä samalla, kun sinulle täysin vieras leski asuu omistamassasi merenrantakartanossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kai hankitaan sellaista omaisuutta, josta on jotain hyötyä itselle? Suurimmassa osassa tapauksia asunnon arvo vaan alenee sillä aikaa, kun leski siinä asuu. Eli sinä menetät jatkuvasti rahaa sellaisesta kohteesta, johon et saa edes koskea. Ei mene mun oikeustajuun.
Silloin toki hankitaan kun se tehdään omalla rahalla. Kun kyse on perinnöstä tai muusta vastikkeettomasta lahjasta niin sehän ei ole oikeastaan edes hankkimista vaan jonkun asian saamista, silloin ainoastaan mietitään haluaako sen ottaa vastaan vai ei.
Minusta sillä ei ole merkitystä mistä se omaisuus on tullut. Tuntuu varmaan reilulta asua itse velkaisena (jollain se perintöverokin pitää maksaa) vuokrayksiössä samalla, kun sinulle täysin vieras leski asuu omistamassasi merenrantakartanossa.
Aika erikoista jos perinnöksi on jäänyt vain ja ainoastaan mererantakartano eikä yhtään mitään muuta. Kannattaa myös miettiä onko itse tehnyt oikeita valintoja elämässään jos ilmeisen varakkaista lähtökohdista huolimatta on päätynyt pennittömänä vuokrayksiöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta tulikin mieleeni, että pitää laittaa avioero vireille. Minulla on syöpä ja haluan, että 100% itse omistamani asunto menee perintönä minun omalle lapselleni niin, että hän voi halutessaan itse muuttaa siihen, tai myydä, jos tarve on.
Ei sinun ole mikään pakko erota. Riittää että myyt/lahjoitat esim. 5 % asunnostasi lapsellesi. Silloin tulevalla leskelläsi ei ole siihen asumisoikeutta.
Äläs nyt höpsi. Entä jos kirjoittajalla on avioehto, jonka mukaan erotessa puoliso ei saa mitään mutta kuolemantapauksessa saa tasingon. Tämä on aika yleinen...
"erikoista jos perinnöksi on jäänyt vain ja ainoastaan mererantakartano eikä yhtään mitään muuta. Kannattaa myös miettiä onko itse tehnyt oikeita valintoja elämässään jos ilmeisen varakkaista lähtökohdista huolimatta on päätynyt pennittömänä vuokrayksiöön. "
Mitä erikoista siinä on? Onhan vanhempi voinut vaikka hassata kaikki muut rahansa eläessään johonkin. Tai voittanut vaikka lotossa eikä antanut lapsilleen mitään.
Mutta ihan tahallani kärjistin asian, jotta menisi perille. Ei näköjään auttanut.
Kyllä ne miehet kun on nainut 40 vuotta nuoremman ja sille jää talot autot osakkeet OVAT NIIN PERKELEEN TYHMIÄ ! Pettävät oman sukunsakin siinä.
Vierailija kirjoitti:
"erikoista jos perinnöksi on jäänyt vain ja ainoastaan mererantakartano eikä yhtään mitään muuta. Kannattaa myös miettiä onko itse tehnyt oikeita valintoja elämässään jos ilmeisen varakkaista lähtökohdista huolimatta on päätynyt pennittömänä vuokrayksiöön. "
Mitä erikoista siinä on? Onhan vanhempi voinut vaikka hassata kaikki muut rahansa eläessään johonkin. Tai voittanut vaikka lotossa eikä antanut lapsilleen mitään.
Mutta ihan tahallani kärjistin asian, jotta menisi perille. Ei näköjään auttanut.
Niin, sinulle taas ei mene perille että se leski on ollut vanhemmallesi rakas ja tärkeä ihminen, joka nyt jatkaa asumista heidän yhteisessä kodissaan vaikka menettikin puolisonsa liian aikaisin. Se on mielestäni se olennaisempi asia kuin onko kyseessä yksiö vai merenrantakartano.