Onko suomalaiset lapsivihamielisiä?

Lapsille on omat julkiset paikkansa ja sivistyneemmissä voi käydä kohtuullisesti harjoittelemassa. Ihan niin kuin koiran koulutuskin, et vie alleen kusevaa ja toisten jalkoja järsivää koiraa hienostoravintolaan. Imetys kahviloissa ok ja vauvat saavat itkeä, mutta äidin pitää ollla valmis menemään sivummalle hyssyttelemään.

Toisten lasten koskettelu ei ole koskaan ok. Äitiyden arvostelu ei ole ok. 

Ihailu ja kehuminen on ok.

Tässä nyrkkisäännöt.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille on omat julkiset paikkansa ja sivistyneemmissä voi käydä kohtuullisesti harjoittelemassa. Ihan niin kuin koiran koulutuskin, et vie alleen kusevaa ja toisten jalkoja järsivää koiraa hienostoravintolaan. Imetys kahviloissa ok ja vauvat saavat itkeä, mutta äidin pitää ollla valmis menemään sivummalle hyssyttelemään.

Toisten lasten koskettelu ei ole koskaan ok. Äitiyden arvostelu ei ole ok. 

Ihailu ja kehuminen on ok.

Tässä nyrkkisäännöt.

Osuit asian ytimeen. Nykyään on vallalla somessa toisten naisten ihailu, koskee lähinnä toisten ulkonäön ihailua. Pinnallista ja ulkokultaista. Mutta jos ei muuhun pysty. 

Suomessa on pitkät perinteet sille, että lasten on käyttäydyttävä julkisilla paikoilla ja vieraiden läsnäollessa tuottamatta harmaita hiuksia muille. Kaupoissa ei harjoitella karatepotkuja (nähty), kaupoista viedään itkevä lapsi pois, että muilla ei mene hermo ja ollaan hiljaa esim. busseissa (suljettu tila). Lapset saavat riekkua omalla pihalla (kerrostalon pihalla kohtuullisesti), leikkipaikoilla  ja omassa kotonaan. Nykyään lapset saavat sentään puhua vieraiden läsnäollessa. Ennen vanhaan sitäkään ei sallittu. Eli kyllä, lasten pitää osata käyttäytyä muiden ihmisten läsnäollessa ja kotona voi sitten riehua ja murtaa luita ja viedä kuulon omilta vanhemmiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pitkät perinteet sille, että lasten on käyttäydyttävä julkisilla paikoilla ja vieraiden läsnäollessa tuottamatta harmaita hiuksia muille. Kaupoissa ei harjoitella karatepotkuja (nähty), kaupoista viedään itkevä lapsi pois, että muilla ei mene hermo ja ollaan hiljaa esim. busseissa (suljettu tila). Lapset saavat riekkua omalla pihalla (kerrostalon pihalla kohtuullisesti), leikkipaikoilla  ja omassa kotonaan. Nykyään lapset saavat sentään puhua vieraiden läsnäollessa. Ennen vanhaan sitäkään ei sallittu. Eli kyllä, lasten pitää osata käyttäytyä muiden ihmisten läsnäollessa ja kotona voi sitten riehua ja murtaa luita ja viedä kuulon omilta vanhemmiltaan.

Niin... Luuletko, että se vanhempi nauttii siitä tilanteesta, kun vauva itkee tai uhmaikäinen alkaa harjoitella niitä karatepotkuja? Pikkulasten kanssa tulee yllättäviä tilanteita ja niille ei vaan aina voi mitään! 

Itse ajattelen, että on ihan järkyttävää käytöstä aikuisilta ihmisiltä pyöritellä silmiä tai käskyttää vanhempaa "tekemään jotain", kun epätoivoisesti yrittää hyssytellä itkevää vauvaa tai saada itkupotkuraivarin saanutta taaperoa sinne autokärryyn... 

Riippuu, missäpäin Suomea asustaa. Mä asun paikassa, jossa lapsia huomioidaan.

Näin itse lapsia saaneena on tullut ymmärrystä enemmän. Silloin parikymppisenä lapsettomana monesti ärsytti vauvan itkut, lasten kirkuminen tai innostunut säntäily... Ei ihan pientä lasta voi tukahduttaa, kaikkea ei voi kieltää ja estää eikä lapsen kuulu olla mikään näkymätön nukke. Se tuntuu joiltain unohtuvan... Ja se on kamala tunne, kun yrität parhaasi, yrität, että perheestäsi olisi mahdollisimman vähän häiriötä, mutta se vieraassa paikassa yönsä viettänyt taapero nyt ei vaan nukkunut tai syönyt kunnolla jännityksestä johtuen ja meno on sitten sen mukaista... 

Ei, ei se ole vihaa jos odottaa peruskäytöstapoja. 

Vierailija kirjoitti:

Näin itse lapsia saaneena on tullut ymmärrystä enemmän. Silloin parikymppisenä lapsettomana monesti ärsytti vauvan itkut, lasten kirkuminen tai innostunut säntäily... Ei ihan pientä lasta voi tukahduttaa, kaikkea ei voi kieltää ja estää eikä lapsen kuulu olla mikään näkymätön nukke. Se tuntuu joiltain unohtuvan... Ja se on kamala tunne, kun yrität parhaasi, yrität, että perheestäsi olisi mahdollisimman vähän häiriötä, mutta se vieraassa paikassa yönsä viettänyt taapero nyt ei vaan nukkunut tai syönyt kunnolla jännityksestä johtuen ja meno on sitten sen mukaista... 

seli seli

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei se ole vihaa jos odottaa peruskäytöstapoja. 

Pieniltä lapsilta ei voi oikein sellaisia odottaa. Esim. aikuiselta voi olettaa, että hän ei huuda suureen ääneen julkisella paikalla, mutta vauvalta ei voi olettaa.

Tosi hyvä, että lapsia syntyy nyt hyvin vähän, etteivät ne vaan ole jotenkin väärin jossain julkisella paikalla. Kyllä sen huomaa täälläkin palstalla, hyvin harvoin enää lapsista valitetaan. Nollarilla vielä oli familismi nosteessa ja Suomessa saatiin pohjoismaalaisittain paljon vauvoja ja kyllä niistä valitettiinkin ihan jatkuvasti.

Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle äidille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin itse lapsia saaneena on tullut ymmärrystä enemmän. Silloin parikymppisenä lapsettomana monesti ärsytti vauvan itkut, lasten kirkuminen tai innostunut säntäily... Ei ihan pientä lasta voi tukahduttaa, kaikkea ei voi kieltää ja estää eikä lapsen kuulu olla mikään näkymätön nukke. Se tuntuu joiltain unohtuvan... Ja se on kamala tunne, kun yrität parhaasi, yrität, että perheestäsi olisi mahdollisimman vähän häiriötä, mutta se vieraassa paikassa yönsä viettänyt taapero nyt ei vaan nukkunut tai syönyt kunnolla jännityksestä johtuen ja meno on sitten sen mukaista... 

seli seli

Kyselepä äidiltäsi, millainen olit, kun olit lapsi. Osasitko ottaa vauvana ja taaperona muut huomioon. Luulen, että et, kun et osaa vieläkään.

Ainoastaan mielenterveysongelmaiset. 

Nämä, jotka kaikesta ärtyvät, ovat hoitamattomia depressiopotilaita.

Ymmärtääköhän nämä pahimmat, että vanhemmat puolustavat lastansa, keinolla millä hyvänsä?

Nykyään lapset käyttäyvät huonommin julkisilla paikoilla ja myös kodeissaan..Ehkä se lisää ärtymystä lapsiperheitä kohtaan.

Tuttavapiirissäni on kaksi lapsiperhettä, joiden lapset osaa käyttäytyä. Jotenkin surullista, että hyvin käyttäytyvät lapset on iloinen yllätys ja poikkeus.

Ja kuinka vanhempia hämmennetään esimerkiksi neuvolan ja päiväkodin toimesta. Pitäisi osata ja ymmärtää sitä ja tätä ja pitäisi tehdä niin ja näin ja noin ja ei saa tehdä niin ja näin ja noin... Jopa päiväkodista neuvotaan miten lapsia ei saa esimerkiksi rankaista huonosta käytöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle äidille. 

Milloin tätä saatanallista syyllistystä pitäisi päästä tuntemaan? Lapset ovat nyt 11 ja 14, vielä on tuo kokematta. Kohta varmastikin?

Ovat, kiska ovat ahneita ja kateellisia!!

Vierailija kirjoitti:

Näin itse lapsia saaneena on tullut ymmärrystä enemmän. Silloin parikymppisenä lapsettomana monesti ärsytti vauvan itkut, lasten kirkuminen tai innostunut säntäily... Ei ihan pientä lasta voi tukahduttaa, kaikkea ei voi kieltää ja estää eikä lapsen kuulu olla mikään näkymätön nukke. Se tuntuu joiltain unohtuvan... Ja se on kamala tunne, kun yrität parhaasi, yrität, että perheestäsi olisi mahdollisimman vähän häiriötä, mutta se vieraassa paikassa yönsä viettänyt taapero nyt ei vaan nukkunut tai syönyt kunnolla jännityksestä johtuen ja meno on sitten sen mukaista... 

Jostain syystä omassa elimpiirissäni ei näy ollenkaan tätä sekoilua. On kaiken ikäisiä aikuisia ja vauvoja kopissaan, mutta ei näitä taaperoita ja pikkulapsia. Missä lie ovat, en kyllä heitä kaipaa sinänsä. Kiva että liikenne sujuu jalankin ja äänimaailma on suht sivistynyt. 

Lapsilla on oikeus olla ja elää, se on ihan vissi. Mutta ilmeisesti heilläkin on tapana ryhmittyä jonnekin, missä minä en satu olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pitkät perinteet sille, että lasten on käyttäydyttävä julkisilla paikoilla ja vieraiden läsnäollessa tuottamatta harmaita hiuksia muille. Kaupoissa ei harjoitella karatepotkuja (nähty), kaupoista viedään itkevä lapsi pois, että muilla ei mene hermo ja ollaan hiljaa esim. busseissa (suljettu tila). Lapset saavat riekkua omalla pihalla (kerrostalon pihalla kohtuullisesti), leikkipaikoilla  ja omassa kotonaan. Nykyään lapset saavat sentään puhua vieraiden läsnäollessa. Ennen vanhaan sitäkään ei sallittu. Eli kyllä, lasten pitää osata käyttäytyä muiden ihmisten läsnäollessa ja kotona voi sitten riehua ja murtaa luita ja viedä kuulon omilta vanhemmiltaan.

Niin... Luuletko, että se vanhempi nauttii siitä tilanteesta, kun vauva itkee tai uhmaikäinen alkaa harjoitella niitä karatepotkuja? Pikkulasten kanssa tulee yllättäviä tilanteita ja niille ei vaan aina voi

Eli voi ottaa asenteen ettei voi mitään?🤷