Onko suomalaiset lapsivihamielisiä?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta kyllä lapsille tulee myös opettaa miten käyttäydytään etukäteen. Kun on tietyt pelisäännöt sovittu ja niistä pidetään kiinni, lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun tietää mitä on ja ei ole odotettavissa. Vähentää kummasti itkupotkuraivoilua.

Tämä! Mun äiti sanoi aina kun mentiin kauppaan, että tänään ei osteta karkkia eikä leluja ja kaupassa ei kiukutella.Varatui siis ennalta odotettavissa oleviin " huutopaikkoihin".

Lapsia ei voi jättää yksin kotiin kaupassakäynnin ajaksi. Tässä yksi syy miksi joku ottaa lapset mukaan kauppaan. Ihan vain jos ei tullut mieleen. 

"Mun äiti poistui kaupasta, rauhoitti mut ja palasi kauppaan..Ei kestänyt niin kauan, että kärri olisi hävinnyt tai ruuat pilalla.. Tämä siis kuultua, itse en muista.Ja äitini aina jupisee ärtyneenä, miten avuttomia vanhempia maailmassa on. Auttaa kyllä heitä joskus rauhoittamaan lapsensa, eikä arvostele ääneen siinä tilanteessa (mm.ensimmäisen lapsensa saaneen siskoni lapsen rauhoitti monet kerrat ja pelasti monen ihmisen korvat ja hermot)."

Mietin nyt vain, eikö se rauhoittaminen voi siellä kaupassa tapahtua? Samoja ihmisiä on siellä kaupan ulkopuolellakin, mutta siellä huutava lapsi ei rasita ketään?

Jos lapsi on väsynyt ja raivoaa siksi, kauppareissun pitkittäminen tuskin ratkaisee asiaa. Jospa annetaan siis vanhempien itse tehdä ne ratkaisunsa, eikä tarjota jotain yhtä patenttiratkaisua tilalle. Tää on ehkä helpompaa ymmärtää, jos sulla itselläsi on joskus lapsia. (Mun lapset eivät ole edelleenkään kaupassa raivonneet, mutta sen verran on jo kokemusta vanhemmuudesta, että välillä menee sormi suuhun ja miettii, että mitenköhän se tämäkin tilanne pitää ratkaista.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta kyllä lapsille tulee myös opettaa miten käyttäydytään etukäteen. Kun on tietyt pelisäännöt sovittu ja niistä pidetään kiinni, lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun tietää mitä on ja ei ole odotettavissa. Vähentää kummasti itkupotkuraivoilua.

 

Tämä! Mun äiti sanoi aina kun mentiin kauppaan, että tänään ei osteta karkkia eikä leluja ja kaupassa ei kiukutella.Varatui siis ennalta odotettavissa oleviin " huutopaikkoihin".

Jotain yllättävää voi myös tapahtua. Lapset myös voivat toimia tilanteissa itselleen epätyypillisesti, jolloin vanhempi ei ole huomannut varoitella etukäteen. Eli vanhempien syy jos lapset karjuu! Miten se on sivullisella pois jos jonkun lapsi kiljuu, eihän se ole sun ongelma! 

En pidä sitä lapsivihamielisyytenä, että vaaditaan käytöstapoja ja siisteyttä.

Valitettavasti on paljon perheitä, joissa perheen junioreille ei ole opetettu, että ei saa huutaa, juosta, nimitellä, lyödä, sotkea ja varastaa. Ei olla siis jaksettu tai osattu viedä perille asti sitä, että yhteiskunnassa on muitakin ja heidän pitää antaa olla rauhassa.

Minua päin on kaupassa ajeltu niillä lasten pikkukärryillä, kiilattu oviaukossa, aivastettu ja yskitty päin, kiljuttu korvanjuuressa, potkittu nilkkoihin bussissa, soiteltu ovikelloa ja juostu karkuun. Kasvatuksen ja aikuisen auktoriteetin puutteestahan tällaisessa on kyse.

Olen itse lapseton ja sellaisena haluan pysyä. Lapsellisilla kavereilla ja sukulaisilla tuntuu olevan kuvitelma, että se tarkoittaa sitä, että olen ilmainen lapsenvahti ja asuntooni saa tulla juoksemaan ja riehumaan. Pari kertaa annoinkin periksi ja kun lasten vanhemmat kieltäytyivät korvaamasta lasten hajottamia huonekaluja, koriste-esineitä ja jääkaapin ovea, pistin liinat kiinni. Nyt olen heidän mielestään lastenvihaaja, kun en päästä lapsia enää kotiini, mutta sovitaan sitten niin.

Mielestäni on VÄHIMMÄISVAATIMUS, että julkisella paikalla ja esim. ravintolatiloissa ollaan hiljaa, ei häiritä muita ja käyttäydytään siististi. Siinä painaa jo ihan turvallisuussyytkin, koska jaloissa kieppuva lapsi voi aiheuttaa esim. vanhuksen kaatumisen.

Ei lasta aina niin vain rauhoiteta vaikka kuinka sättisitte. Kertoo enemmän teistä kuin lapsista tai heidän vanhemmistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, missäpäin Suomea asustaa. Mä asun paikassa, jossa lapsia huomioidaan.

 

Tämä on kyllä niin kulahtanut väärinymmärrys.

Suomi on hyvin pieni maa ja kansa, täälä ei juuri eroja ole.

Sosioekonominen asema voi vähän vaikuttaa, mutta sekin hyvin vähän.

Ja joka ikisessä kaupungissa on joka ikisen sosioekonomisen aseman porukkaa.

 

Avaa silmät ja korvat.

 

Jos olet sitä mieltä, että ei ole eroa, millaisella paikkakunnalla asuu, niin suosittelen sinua avaamaan silmät ja korvat. Olen asunut Suomessa pitempään kolmella paikkakunnalla ja lyhyempäänkin parissa. Ulkomailla kahdesti.  Tulee vähän perspektiiviä, kun ei vietä koko elämäänsä samassa paikassa.

No sittenhän sä oot nähnyt Suomea ja maailmaa vähemmän kuin mä.

Eikä se tietenkään auta, jos kulkee silmät ja korvat kiinni. Silloin ei näe ja kuule mitä ympärillä tapahtuu. 

Ja sitä kyllä tapahtuu ihan joka kaupungissa ja maaseudulla, Suomessa ja ulkomailla.

Vai että oot oikein löytänyt sellaisen paikan, jossa ei ole ollenkaan.

Tosi uskottavaa.

Vierailija kirjoitti:

"Mun äiti poistui kaupasta, rauhoitti mut ja palasi kauppaan..Ei kestänyt niin kauan, että kärri olisi hävinnyt tai ruuat pilalla.. Tämä siis kuultua, itse en muista.Ja äitini aina jupisee ärtyneenä, miten avuttomia vanhempia maailmassa on. Auttaa kyllä heitä joskus rauhoittamaan lapsensa, eikä arvostele ääneen siinä tilanteessa (mm.ensimmäisen lapsensa saaneen siskoni lapsen rauhoitti monet kerrat ja pelasti monen ihmisen korvat ja hermot)."

 

Mietin nyt vain, eikö se rauhoittaminen voi siellä kaupassa tapahtua? Samoja ihmisiä on siellä kaupan ulkopuolellakin, mutta siellä huutava lapsi ei rasita ketään?

 

Jos lapsi on väsynyt ja raivoaa siksi, kauppareissun pitkittäminen tuskin ratkaisee asiaa. Jospa annetaan siis vanhempien itse tehdä ne ratkaisunsa, eikä tarjota jotain yhtä patenttiratkaisua tilalle. Tää on ehkä helpompaa ymmärtää, jos sulla itselläsi on joskus lapsia. (Mun lapset eivät ole edelleenkään kau

No lapsetonkin näkee, että on 1) vanhempia , jotka handlaa tilanteet, 2) vanhempia, jotka ei ja 3) aikuisia, jotka handlaa nekin lapset, joita heidän omansa ei handlaa.

Joo, annetaan vaan tehdä ratkaisunsa ja aiheuttaa muille häiriötä.

Mun lapset on raivonneet kaupassa kerran. Voi apua, soittakaa poliisit. 

Vierailija kirjoitti:

" Sen vuoksi lapsi viedään pois kaupasta, jos vanhemman taidot eivät riitä saamaan lasta hallintaan. Näyttää siltä, että varsinkin äidit ajattelevat lapsen olevan joku villieläin, jota ei voi hillitä. Eivät viitsi edes yrittää. Isät ratkaisevat ongelman nopeammin. Isät voisivat tässä jakaa vinkkejään :)"

 

Jos kaupassa ollaan tekemässä ostoksia, niin varmasti ostosten tekemiselle on hyvä syy. Mä en oikein lähtisi siihen, että jätetään ostokset kärryyn mätänemään ja poistutaan, vaan ostokset tehdään loppuun ja poistutaan sitten. Aikuiselle ihmiselle on myös mahdollista se, että kerää voimavarojensa rippeet ja kestää sen muutaman minuutin vieraan lapsen itkua. Sinunkin itkuasi on kestetty, pystyt kyllä siihen. Olet aikuinen.

(Mun lapset eivät ole saaneet raivareita kaupassa, mutta varmasti ovat joskus esim. itkullaan häirinneet muita. Semmoista se elämä on. Myös aikuisten käytös voi häiritä, mutta aikuisena si

Jumalauta, ei ne mitään jää mätämemään kun huikkaa henkilökunnalle mikä on tilanne. 

"No sittenhän sä oot nähnyt Suomea ja maailmaa vähemmän kuin mä.

Eikä se tietenkään auta, jos kulkee silmät ja korvat kiinni. Silloin ei näe ja kuule mitä ympärillä tapahtuu. 

Ja sitä kyllä tapahtuu ihan joka kaupungissa ja maaseudulla, Suomessa ja ulkomailla.

Vai että oot oikein löytänyt sellaisen paikan, jossa ei ole ollenkaan.

Tosi uskottavaa."

Ehkä ero on ollut siinä, että olen tarkkaillut ympäristöäni ja sinä olet se, jolla on silmät ja korvat kiinni, kun pidät Suomea joka puolelta samanlaisena.

Mä en kirjoittanut, että ei ole ollenkaan, se on sinun lisäyksesi. 

Ennemmin sanoisin,että lasten annetaan käyttäytyä huonosti.Vanhemmat ei anna sääntöjä,ei komenna ja puutu huonoon käytöksen.Toki se varmaan ärsyttää muita ihmisiä.Itse kun olin pieni,ei todellakaan saanut juosta ja huutaa ympäri kauppaa tai ravintolaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei voi jättää yksin kotiin kaupassakäynnin ajaksi. Tässä yksi syy miksi joku ottaa lapset mukaan kauppaan. Ihan vain jos ei tullut mieleen. 

Älä jaksa olla lapsellinen.

Tästäkin keskustelusta voi heti päätellä, onko Suomi lapsivihamielinen maa vai ei. Voi päätellä myös, onko se vanhemmuus- ja etenkin äitivihamielinen. Ei tarvi olla Mensan jäsen, jotta sen voi päätellä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta aina niin vain rauhoiteta vaikka kuinka sättisitte. Kertoo enemmän teistä kuin lapsista tai heidän vanhemmistaan. 

Suurin osa lapsista uskoo sanaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta kyllä lapsille tulee myös opettaa miten käyttäydytään etukäteen. Kun on tietyt pelisäännöt sovittu ja niistä pidetään kiinni, lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kun tietää mitä on ja ei ole odotettavissa. Vähentää kummasti itkupotkuraivoilua.

 

Tämä! Mun äiti sanoi aina kun mentiin kauppaan, että tänään ei osteta karkkia eikä leluja ja kaupassa ei kiukutella.Varatui siis ennalta odotettavissa oleviin " huutopaikkoihin".

Jotain yllättävää voi myös tapahtua. Lapset myös voivat toimia tilanteissa itselleen epätyypillisesti, jolloin vanhempi ei ole huomannut varoitella etukäteen. Eli vanhempien syy jos lapset karjuu! Miten se on sivullisella pois jos jonkun lapsi kiljuu, eihän se ole sun ongelma! 

Se todellakin on ongelma. Lapsen ääni raikaa ihan sinne kaupan toiseen päätyyn saakka, koska kauppa on rakenteeltaan iso halli, jossa ääni pääsee kulkemaan vapaasti. Ongelmana on, että en kuule omia ajatuksiani siitä mitä pitäisi ostaa. Äänisaaste, äänimelu, tiesitkö, että ihmisen korvakarvat kaatuvat liian kovasta melusta ja lapsen huudosta voi tulla jopa kuulovaurio.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset on raivonneet kaupassa kerran. Voi apua, soittakaa poliisit. 

🥱

Vierailija kirjoitti:

Näin itse lapsia saaneena on tullut ymmärrystä enemmän. Silloin parikymppisenä lapsettomana monesti ärsytti vauvan itkut, lasten kirkuminen tai innostunut säntäily... Ei ihan pientä lasta voi tukahduttaa, kaikkea ei voi kieltää ja estää eikä lapsen kuulu olla mikään näkymätön nukke. Se tuntuu joiltain unohtuvan... Ja se on kamala tunne, kun yrität parhaasi, yrität, että perheestäsi olisi mahdollisimman vähän häiriötä, mutta se vieraassa paikassa yönsä viettänyt taapero nyt ei vaan nukkunut tai syönyt kunnolla jännityksestä johtuen ja meno on sitten sen mukaista... 

Vanhempien pitää silti ymmärtää, että se voi ärsyttää muita ihmisiä ja se saa niin myös tehdä. Asiaton marmatus lapsille ja vanhemmille on tietysti tuomittavaa, mutta et voi kontrolloida toisten tunteita. Omalta lapselta sitä nyt sietää enemmän, kuin vierailta näinhän se on. Avain asemassa tässä on kyllä se että miten se vanhempi itse toimii niissä tilanteissa, kun hänen lapsensa ei käyttäydy. Jos vanhempi ei edes yritä ohjata lasta, niin silloin se muiden ärsyyntyminen ja silmien pyöritys on aivan ymmärrettävää.

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin keskustelusta voi heti päätellä, onko Suomi lapsivihamielinen maa vai ei. Voi päätellä myös, onko se vanhemmuus- ja etenkin äitivihamielinen. Ei tarvi olla Mensan jäsen, jotta sen voi päätellä. 

Tästä ketjusta voi päätellä vain sen, että vanhemmat suuttuvat asiallisesta keskustelusta, jossa toivotaan, että vanhemmat kasvattavat lapsensa hyväkäytöksisiksi. Ovat ilmeisesti kaikki rikollisia wt-vanhempia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta aina niin vain rauhoiteta vaikka kuinka sättisitte. Kertoo enemmän teistä kuin lapsista tai heidän vanhemmistaan. 

Suurin osa lapsista uskoo sanaan. 

Ei usko jos heille sattuu paha hetki. Aivan normaalia. Onko sulla lapsia?