Etsiminen ei tuota tulosta, kumppania ei löydy

"Naiset eivät tajua, että vaikka heillä on valta seksin jakamiseen, niin parisuhteen muodostumisessa puntit ovat vähintäänkin tasan.

Tämä himokkaiden miesten vonkaus luo naisille luulon, että tarjontaa on rajattomasti, kun joka baarireisulla kymmenen miestä vonkuaa seksiä.

Kun fiksu, koulutettu, sivistynyt mies etsii parisuhdetta, niin tilanne on aivan eri. 

Mies scannaa naista tiukalla tutkalla ja pyrkii karsimaan ongelmalliset ja muiden syiden takia kelpaamattomat naiset pois laskuista.

Nykyään se tarkoittaa, että 50% naisista putoaa laskuista pois kättelyssä.

Ei sekopäänaisten julistukset siitä, ettei miehet kelpaa syystä tai toisesta merkitse mitään. Heillä ei todellisuudessa olisi ikinä mitään mahdollisuutta tasokkaaseen mieheen.

&""

Päivän misogynisti. 

Silti 70% miehistä ja naisista on parisuhteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuri ja taide rajaa suurimman osan miehistä ulos. Jos naista etsii niin nuilla arvoilla voi löytyäkin. Mihiä ei kiinnosta kyseiset asiat. Tietenkin löytyy pitkätukkaisia itseensä kyllästyneitä feminiinisiä himpuloita mutta sitten heillä on se kissa mitä inhoat.

Mene jonnekin Ateneumiin katsomaan taidetta niin ne on tyyliin 90 % miesten maalaami. Mene teatteriin tai oopperaan niin ne on 95 % miesten tekemiä teoksia.

Jos jotain niin voisi kärsistetysti sanoa melkeib kaiken kulttuurin olevan miesten aikaansaannosta.

 

Aika omituista väittää, ettei miehet ole yhtään kiinnostuneita kulttuurista.

Mies on näissä kaikissa tekijä ei kokija. Tuskin heistä kukaan ehti ravata jonkun naisen kanssa kulttuuririennoissa, omat mielenkiinnon kohteet veivät ylimääräisen ajan.  

&nbsp"

 

 

Kaikki minun tuntemat eri alojen taiteilijat ovat kiinnostuneita kokemaan muidenkin taidetta.

Ap haluaa suhteen sellaiseen, jota kiinnostaa kulttuuri. Miksi vänkäät sitä vastaan?

"Jos mies arvioi naista hupenevien resurssien kuten ikä perusteella, naisen on parastakin pysytellä tästä erossa."

Ihan jokainen mies ja nainen arvioi puolisoehdokasta iän perusteella. 25 vuotias ei huoli kumppanikseen 65 vuotiasta kuin ihan poikkeustapauksissa. En näe tässä suurta eroa miesten ja naisten välillä. Ehkä miehet vähän enemmän painottaa nuoruuden ihannetta ja naiset on valmiimpia parisuhteeseen hieman itseään vanhemman miehen kanssa. Molempien ihanne kuitenkin on suunnilleen saman ikäinen kumppani. Toki aina löytyy poikkeuksia puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ne harvat, jotka olisivat sellaisia, joita haen, asuvat jossain liian kaukana, tai sitten heillä on lemmikkejä. Ja kovin moni muuten kiinnostava on valitettavasti poly.

 

Kuulostat todella raskaalta ihmiseltä. Vaikuttaa siltä, että keksit vaan tekosyitä, miksi kukaan ei kelpaa."

 

 

Miksi hänelle pitäisi kenenkään kelvata?  

 

Ihan suoraan sanottuna, minulle on aivan sama kelpuuttaako AP ketään vai ei."

 

 

Näin luulis olevan kaikkien kohdalla. Silti toiset täällä asiasta kiukuttelee, kun aplla on kriteerit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"jos joissakin asioissa on perinteisen sukupuoliroolit (mies vaihtaa auton renkaat, tekee lumityöt jne, nainen hoitaisi esim. ompelutyöt, leipomisen tms"

 

 

Menen vähän sivuraiteille, mutta nyky-Suomessa, jossa suuri osa ihmisiä asuu kaupungeissa, tällaiset perinteiset roolit eivät asetu tasapuolisesti. Lumitöitä ei ehkä ole lainkaan ja renkaita vaihdetaan vain pari kertaa vuodessa, jos auto taloudessa on. Miehelle pitää silloin olla ok, että nainen leipoo vain kaksi kertaa vuodessa ja ompelee miehen paidan napin vasta vuoden odottelun jälkeen.  

Tämä on kyllä aika lähellä totuutta naistenkin osalta. Ei naiset enää nykyisin ompele vaatteita tai lypsä lehmiä aamuisin. Noi roolit jäi jonnekin 1800-luvulle.

Ei tässä ole mistään lehmän lypsämisistä kyse. Olisi pitänyt varmaan rautalangasta sinulle vääntää, että etenkin miehet, jotka vaativat perinteistä työjakoa usein puhuvat just lumenluonnista ja renkaiden vaihtamisista (joita myös kaupungissa asuvilla on), mutta naisille jää jokapäiväiset tai vähintäänkin jokaviikkoiset ruuanlaitot, pyykinpesut, siivoukset yms. Tuo minua ennen kirjoittanut puhui ompelusta ja leipomisesta, joten siksi otin itsekin ne mukaan, mutta kuvittelin että fiksut ihmiset ymmärtävät, että kyse on myös ruuanlaitosta ja siivouksesta. Sinä et. 

Ei ole mitenkään tasapuolista työnjakoa, jos toisen hommat hoituu pari kertaa vuodessa ja toisen on tehtävä niiden eteen joka päivä jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten aina ajatellaan, että toisen lemmikkiin pitää vaan sopeutua. Ikinä ei ajatella että lemmikin omistaja voisi joustaa ja etsiä eläimelle uuden kodin. Niin, ymmärrän että se on mahdoton ajatus, koska lemmikki on rakas, mutta ei silloin pidä olettaa/edellyttää sitäkään, että lemmikkien pitää vaan aina olla kaikille ok. Pitää hyväksyä myös se, että joku haluaa lemmikittömän kumppanin. Suhde on epätasapainossa, jos joustamisvelvollisuus on automaattisesti vain toisella.

 

t. yksi koirapelkoinen, joka swaippaa automaattisesti vasemmalle koiranomistajat

Jos pitää valita oman koiran tai jonkun tuntemattoman naisen väliltä niin koira voittaa sata kertaa sadasta.

t. mies

Se on täysin ok. Mutta niin on sekin, jos joku ei halua kumppaniksi ihmistä, jolla on lemmikki. Kuitenkin tässä ketjussa juuri sitä on kyseenalaistettu.

Vierailija kirjoitti:

Heitä kaikki kriteerit vaan menemään ja etsi tyyppi jonka kanssa on yksinkertaisesti hyvä olla. Siskoni kanssa molemmat toimittiin näin ja päädyttiin kotirouviksi naimisiin rikkaiden toimitusjohtajien kanssa. Molemmille meille kävi sama homma. Ei kyselty tulotasoja / koulutuksia/ ei tehty "parisuhdehaastatteluja" ja silti naimisiin päädyttiin suojelevien, fiksujen, liberaalien, yksiavioisten alfamiesten kanssa. Ja meidän sanonta jo lähtiessään oli että varallisuudella ei ole mitään väliä, vaan sillä että viihdytään yhdessä. Jos meidän miehet menettävät kaiken omaisuutensa niin me pysytään heidän rinnallaan. Ja he tietävät sen. 

 

Unohda siis kriteerit ja keskity ihmiseen itseensä ilman minkäänlaisia vaatimuksia. 

Siellä taas joku, joka on loistavasti missannut pointin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on aika suorasanaiseati kertonut toiveensa. Ja sanonut, et mieluummin yksin kuin vääränlaisen miehen kanssa. 

 

 

Suorasanaisesti tuli kertomaan, että asia harmittaa häntä  (kuten aloituksessa lukee), mutta miksi muiden tarvitsee 45 sivun verran välittää ihmisestä, joka harmituksestaan huolimatta on tyytyväinen elämäänsä? 

Tuletko sinäkin palstalle kertomaan kaikista pikkuharmituksistasi:

"Harmittaa kun kaupassa ei ollut suola tarjouksessa, mutta tietysti parempi ilman suolaa, kuin vääränlaista suolaa"

"Harmittaa, kun televisiosta ei tule lempielokuvaani 70-luvulta, mutta parempi ilman lempielokuvaa, kun huono elokuva. 

"Harmittaa, että kaupassa ei ollut sopivia farkkuja, mutta parempi kokonaan ilman farkkuja kuin vääränlaiset farkut."

Parisuhteettomuus on yleensä myös sama kuin perheestä luopuminen,..."

 

Aplla on jo lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten aina ajatellaan, että toisen lemmikkiin pitää vaan sopeutua. Ikinä ei ajatella että lemmikin omistaja voisi joustaa ja etsiä eläimelle uuden kodin. Niin, ymmärrän että se on mahdoton ajatus, koska lemmikki on rakas, mutta ei silloin pidä olettaa/edellyttää sitäkään, että lemmikkien pitää vaan aina olla kaikille ok. Pitää hyväksyä myös se, että joku haluaa lemmikittömän kumppanin. Suhde on epätasapainossa, jos joustamisvelvollisuus on automaattisesti vain toisella.

 

t. yksi koirapelkoinen, joka swaippaa automaattisesti vasemmalle koiranomistajat

Jos pitää valita oman koiran tai jonkun tuntemattoman naisen väliltä niin koira voittaa sata kertaa sadasta.

t. mies

 

Se on täysin ok. Mutta niin on sekin, jos joku ei halua kumppaniksi ihmistä, jolla on lemmikk

Minulta ei ihan hirveästi riitä arvostusta ihmiselle joka kehtaa edes ehdottaa ketään luopumaan rakkaasta lemmikistään naisen vuoksi. Oikeastaan pidän sellaista ihmistä kammottavana! Sellainen ajatus ei todellakaan ole OK.

Ei minusta tuossa kukaan ehdottanut oikeasti lemmikistä luopumista, vaan yritti vain havainnollistaa tuon esimerkin kautta, miten toisen osapuolen preferenssejä ei ymmärretä ollenkaan. Onhan se nyt itsestään selvää, että ei ole hyvä match, jos toisella on eläin ja toinen on allerginen tai joko ei tykää eläimistä tai ei ainakaan halua lemmieläimiä elämäänsä. Jälkimmäinenkin on ihan ok! Ihmettelen tällaista asennoitumista, mikä tässäkin keskustelussa on välillä ilmennyt, että joka ikinen kriteeri pitäisi kyseenalaistaa ja kaikessa vain joustaa, joustaa,m joustaa, tehdä kompromissiä sinne ja tänne ja mennä epämukavuusalueelle, kun yritetään yhteensovittaa kaksi ihmistä, jotka eivät yhtään sovi yhteen. Lemmikki on yksi sellainen osatekijä, joka voi tehdä kahdesta ihmisestä yhteensopimattomat. Kummassakaan ihmisessä ei ole mitään vikaa, mutta he eivät vain sovi toisilleen.

Vierailija kirjoitti:

Heitä kaikki kriteerit vaan menemään ja etsi tyyppi jonka kanssa on yksinkertaisesti hyvä olla. Siskoni kanssa molemmat toimittiin näin ja päädyttiin kotirouviksi naimisiin rikkaiden toimitusjohtajien kanssa. Molemmille meille kävi sama homma. Ei kyselty tulotasoja / koulutuksia/ ei tehty "parisuhdehaastatteluja" ja silti naimisiin päädyttiin suojelevien, fiksujen, liberaalien, yksiavioisten alfamiesten kanssa. Ja meidän sanonta jo lähtiessään oli että varallisuudella ei ole mitään väliä, vaan sillä että viihdytään yhdessä. Jos meidän miehet menettävät kaiken omaisuutensa niin me pysytään heidän rinnallaan. Ja he tietävät sen. 

 

Unohda siis kriteerit ja keskity ihmiseen itseensä ilman minkäänlaisia vaatimuksia. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2e7de93a-a032-49fe-b838-499f39b4dfa7

Vilkaisepa vaatekomeroon tai sängyn alle, ettei vaan ole sinne piiloutunut.

Ymmärrän kyllä, että kodinhoitoon on miehenkin nykypäivänä osallistuttava. Minä kokkaan aina kun mahdollista, pidän ruuanlaitosta ja siksi parempi kokki. Jos vaimoni sen ajan lukee sähköpostia, en ole muistuttelemassa muista tekemättömistä kotitöistä. Jos tappelemme kotitöistä, on taustalla aina jokin muu syy.

Miksi en tekisi rakastamalleni ihmiselle ruokaa? Miksi vaimoni ei silittäisi paitaani, jos samalla silittää muutakin? Miksi parisuhteessa pitää koko ajan tarkkailla, että molemmat tekevät yhtä paljon kaikkea? Näinkö te haluatte yhteisen aikanne viettää?

Vierailija kirjoitti:

"Jos mies arvioi naista hupenevien resurssien kuten ikä perusteella, naisen on parastakin pysytellä tästä erossa."

 

Useimmat miehet eivät välitä siitä "pääomasta", jota nainen ikääntyessään kerää. Naiset tuovat kaikenlaista painolastia uuteen suhteeseen, joka näkyy esim. nousseina vaatimuksina. Harva pystyy aloittamaan puhtaalta pöydältä.

Mies on näissä kaikissa tekijä ei kokija. Tuskin heistä kukaan ehti ravata jonkun naisen kanssa kulttuuririennoissa, omat mielenkiinnon kohteet veivät ylimääräisen ajan.

Täällä ulkona keski-ikäisen tädin todellisuudessa kirjailijat lukevat myös muiden kirjoittamia tekstejä, maalarit katselevat myös muiden tauluja, elokuva-alan työntekijät katselevat myös muiden tekemiä filmejä, muusikot kuuntelevat myös muiden musiikkia. Sukupuoleen katsomatta. Myös aloittaja itse on kulttuurialalla. Mistäköhän komerosta käsin nämä nuoret sällit kirjoittelevat näitä juttuja, joissa naiset vain kokevat ja miehet vain tekevät?

Vierailija kirjoitti:

"Naiset eivät tajua, että vaikka heillä on valta seksin jakamiseen, niin parisuhteen muodostumisessa puntit ovat vähintäänkin tasan.

Tämä himokkaiden miesten vonkaus luo naisille luulon, että tarjontaa on rajattomasti, kun joka baarireisulla kymmenen miestä vonkuaa seksiä.

 

Kun fiksu, koulutettu, sivistynyt mies etsii parisuhdetta, niin tilanne on aivan eri. 

Mies scannaa naista tiukalla tutkalla ja pyrkii karsimaan ongelmalliset ja muiden syiden takia kelpaamattomat naiset pois laskuista.

Nykyään se tarkoittaa, että 50% naisista putoaa laskuista pois kättelyssä.

 

Ei sekopäänaisten julistukset siitä, ettei miehet kelpaa syystä tai toisesta merkitse mitään. Heillä ei todellisuudessa olisi ikinä mitään mahdollisuutta tasokkaaseen mieheen.

&""

 

 

Päivän misogynisti. 

Silti 70% miehistä ja naisista on parisuhteessa. 

Parisuhteessa eläminen on yleistä. Sopiva kumppani näyttää löytyvän, jos sen oikeasti haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos mies arvioi naista hupenevien resurssien kuten ikä perusteella, naisen on parastakin pysytellä tästä erossa."

 

Useimmat miehet eivät välitä siitä "pääomasta", jota nainen ikääntyessään kerää. Naiset tuovat kaikenlaista painolastia uuteen suhteeseen, joka näkyy esim. nousseina vaatimuksina. Harva pystyy aloittamaan puhtaalta pöydältä.

 

Ne ihmiskeskeiset, pohdiskelevat, kulttuurista kiinnostuneet miehet arvostavat naisen kerättyä kulttuurista pääomaa ja elämänkokemusta, eivät he etsi tyhjää taulua. Niillä miehillä, jotka eivät kehity eivätkä kypsy nuoruusvuosien jälkeen, on varmasti erilaiset toiveet.

Ap:n kannattaisi käydä kriteerilista vielä uudestaan tiukemmalla seulalla läpi. Hänen tulisi valita muutamia ehdottomia kriteerejä, sekä kriteerejä, joista on tarpeen tullen valmis joustamaan. Ap:n ongelma on, että hän uskoo täydellisen miehen löytyvän vain kriteerilistan avulla ja kaikki, mikä vähänkään poikkeaa tästä, ei ole tutustumisen arvoista tai millään lailla potentiaalista parisuhdemielessä. 

Jos Ap kuitenkin vähän höllentäisi otettaan ja tutustuisi useampiin, edes osittain lupaavan oloisiin miehiin avoimin mielin, voisi hän löytää jotain, mitä ei osannut etsiäkään. Ap:n yllätykseksi ihanalla ja yhteensopivalla miehellä saattaisikin olla joitain ominaisuuksia, jotka eivät listaan mätsääkään.

Liika karsastaminen ja vikojen etsiminen heti alussa on omiaan tuhoamaan koko kiintoisan tutustumisvaiheen. Jos suurimman osan kanssa vain viestitellään ja yhden miehen kanssa käydään treffeillä, niin onko silloin todella yritetty tutustua toiseen kunnolla? Vaikutelma ihmisestä voi olla ihan erilainen livenä, kuin viestien perusteella. Eikä yhdet tai kahdet jäätävät ensitreffit välttämättä kerro koko totuutta toisesta ihmisestä. Mitään suhdetta ei voi syntyä, jos sille ei ole oikeasti valmis antamaan mahdollisuutta. 

Ap voisikin miettiä, onko kriteerit sitä varten, että hän voi niihin vedoten sanoa, että ketään ei ole löytynyt. Vai eikö hän vain tosiasiassa ole valmis antamaan kenellekkään mahdollisuutta ja asettamaan itseään alttiiksi uudessa suhteessa. Jos Ap kokee, että on mieluummin sinkkuna, kuin tyytyisi mielestään vajavaiseen mieheen, niin se on myös ihan ok nykyaikana. Voihan se listan mies löytyä myöhemmällä iällä leskeksi jääneenä, ken tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkinen yhteys, tunnethteys, fyysisesti yhteensopiva ja käytännön asiat natsaa. Onhan siinä jo 4 isoa kriteeriä."

 

 

Niin. Mistä itse olet valmis joustamaan?

Ei noista perusasioista oikein voi joustaa. Jos nuo ei toimi, niin suhde tuo enemmän stressiä kuin hyvää elämään ja miksipä sitä stressiä lisää haluaisi. Keiden kanssa ei sovita seurustelumielessä yhteen (esim. fyysisesti ei sovita yhteen), niin voidaan olla ystäviä. 

Kaiken lisäksi jos "joustaa" niin sen yhteensopimattomuuden stressin purkaa helposti kumppaniin. Puolin ja toisin. Tulee vaan riitaa ja ikävää ja henkistä väkivaltaa. 

Vierailija kirjoitti:

Asuvat kaukana tai heillä on lemmikkejä? Mitä ihmeen syitä nuo muka ovat? Aina voi muuttaa. Vihaatko eläimiä, vai mikä on ongelmana?

Allergia on erittäin painava syy rajata deittipoolia, vaikka jotkut allergiset joitain lemmikkejä kestävätkin. Jokaisella on myös oma sietokykynsä miten pitkälle haluaa matkustaa toisen luo ja miten usein nähdä. Kaikki eivät myöskään halua muuttaa toisen luo tai asua eri paikassa jos muut asiat (työ, muut suhteeet, omaisuutta) on siellä missä asuu nyt.