Miksi pikkulapsiaikana erotaan niin usein, kun silloin vanhempien pitäisi nimenomaan olla todella onnellisia?
Mä en ymmärrä tätä: ensin ollaan niin rakastuneita, että hankitaan lapsi, ehkä useampikin, ja sitten erotaan ennen kuin lapsi on edes kouluikäinen? Siis vanhempienhan kuuluisi olla superonnellisia pikkulapsiaikana, siis ekat 3-4 vuotta ainakin. Moni nykypäivänä kärsii tahattomasta lapsettomuudesta, he olisivat superonnellisia jos heillä olisi lapsia.
Kommentit (124)
Kuka haluaa suhteessa ihmisen kanssa joka kiukuttelee ja riitelee kokoajan. Mikään puhe ei auta. Lapsi näkee epätervettä parisuhdetta kotona. Ero on ainoa vaihtoehto, toiveessa on että lapsi näkee tulevaisuussa terveellistä parisuhdetta. Mielummin tässä vaiheessa kuin myöhemmin jolloin välit tulehtuu entisestään.
Kaffebulla kirjoitti:
Tilastojen mukaan Suomessa on enemmän nuoria miehiä, jotka eivät halua lapsia kuin nuoria naisia, jotka eivät halua lapsia.
Se on siis todennäköisesti siitä kiinni, että lapsia ei synny. Miehet eivät halua niitä.
En voi heitä siitä syyttää, olen itse nainen mutta en minäkään niitä halunnut.
Kyllä se on paljon muutakin kuin kepeä haluamiskysymys. Lapsen vuoks joutuu uhraamaan paljon, jos ei ole valmis tekemään näitä uhauksia niin sitten uhrataan lapsi. Eli niitä ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tehty kolme suunniteltua sektiota, ja kaksi päivää Buranaa jokaisessa tapauksessa. Sen jälkeen en tarvinnut kipulääkitystä. Toki jollakin voi olla alhaisempi kipukynnys.
Kiireellisestä- tai hätäsektiosta minulla ei ole kokemusta. Niissä tilanne varmasti eri.Se että sinä haluat silpoa kehoasi ei ole mitenkään cool ja pop, ja se että levität tuollaista propagandaa jotenkin hyvänä asiana on vielä alhaisempaa. Silvo toki omaa kehoasi niin paljon kuin sielu sietää, älä rekryä muita silpomaan omiaan. Sekopää.
Syntyvyys on laskenut huonojen synnytyskokemusten ansiosta. Tunnen useita ikäisiäni naisia, joiden lapsiluku on jäänyt yhteen epäonnistuneen alatiesynnytyksen takia. Ei ole yhdentekevää, miten äitiä kohdellaan.
Lääketietellinen synnytys on syöpää ja misogyniaa alusta loppuun, siinä olet oikeassa. Se että kuvittelet kohdun slpomisen olevan joku ratkaisu tähän on vain äärimmäistä typeryyttäsi. Ihme kun et ehdota pään katkaisua ratkaisuksi paskoihin synnytyskäytänteisiin xD
Tuskin kukaan tuollaista lupaa ja r aiskaavat kuhnurit eivät ole parkoja vaan rikollisia. Sinäkin haaveilet jostain seksi- ja kotiorjasta.
//
Ei lupaakaan vaan feikkaa.
Minä puhun kokemuksesta. Minulle on tehty suunniteltu sektio x3. Yhden alatiesynnytyksen olen kokenut ennen niitä. Kohtu minulla on edelleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Tilastojen mukaan Suomessa on enemmän nuoria miehiä, jotka eivät halua lapsia kuin nuoria naisia, jotka eivät halua lapsia.
Se on siis todennäköisesti siitä kiinni, että lapsia ei synny. Miehet eivät halua niitä.
En voi heitä siitä syyttää, olen itse nainen mutta en minäkään niitä halunnut.Kyllä se on paljon muutakin kuin kepeä haluamiskysymys. Lapsen vuoks joutuu uhraamaan paljon, jos ei ole valmis tekemään näitä uhauksia niin sitten uhrataan lapsi. Eli niitä ei tule.
No näinhän se on. Ei niitä lapsia kannatakaan kepeästi haluta, vaaan rima kannattaa pitää todella korkealla. Niin suomalaiset nuoret tekevätkin, ja se on ihan oikein.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Tilastojen mukaan Suomessa on enemmän nuoria miehiä, jotka eivät halua lapsia kuin nuoria naisia, jotka eivät halua lapsia.
Se on siis todennäköisesti siitä kiinni, että lapsia ei synny. Miehet eivät halua niitä.
En voi heitä siitä syyttää, olen itse nainen mutta en minäkään niitä halunnut.Kyllä se on paljon muutakin kuin kepeä haluamiskysymys. Lapsen vuoks joutuu uhraamaan paljon, jos ei ole valmis tekemään näitä uhauksia niin sitten uhrataan lapsi. Eli niitä ei tule.
No näinhän se on. Ei niitä lapsia kannatakaan kepeästi haluta, vaaan rima kannattaa pitää todella korkealla. Niin suomalaiset nuoret tekevätkin, ja se on ihan oikein.
Nuorempi saapumiserä onkin se vastuullinen sukupolvi. He ovat ottaneet opiksi aiemman saapumiserän virheistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa pillua niin paljon enään niin erohan siitä tulee
Pillun perässä parisuhteisiin laukkaavien miesten kanssa ei kannattaisikaan tehdä lapsia, sillä he ovat hyväksikäyttäjiä ja lapsia itsekin.
Kuormituksen lisääntyessä keskusteluyhteys heikkenee ja seksielämä hiipuu. Seksi ei ole erillinen saareke parisuhteen ulkopuolella. Monille se on yksi tapa kokea yhteyttä, turvaa ja nähdyksi tulemista. Jos nämä puuttuvat, halu olla suhteessa usein hiipuu myös.
Vierailija kirjoitti:
Kuka haluaa suhteessa ihmisen kanssa joka kiukuttelee ja riitelee kokoajan. Mikään puhe ei auta. Lapsi näkee epätervettä parisuhdetta kotona. Ero on ainoa vaihtoehto, toiveessa on että lapsi näkee tulevaisuussa terveellistä parisuhdetta. Mielummin tässä vaiheessa kuin myöhemmin jolloin välit tulehtuu entisestään.
Miksi riidellään Niin paljon pikkulapsiaikana, kun silloin vanhempien kuuluisi olla onnellisia? Eivät onnelliset ihmiset riitele yhtenään.
Eräs mies, jolla on aikuinen lapsi ja joka itse erosi lapsen äidistä lapsen ollessa 3-vuotias, sanoi, että käytännössä kun lapsi syntyy, täytyy parisuhde laittaa muutamaksi vuodeksi tauolle, koska se vauvavu si ja pikkulapsiarki vie vaan kaiken energian.
Ei kestetä sitä, kun ei olekaan minäminäminäminä -aikaa koko ajan eikä itse olekaan enää toiselle se prioriteetti nro yksi. Joutuukin jakamaan huomion vauvan kanssa ja vauvan tarpeet menee omien edelle.
Väitän, että tämä ilmiö tai ongelma näyttäytyy etenkin äitiensä paapomien mieslasten kohdalla. Tulevat mustasukkaiseksi lapselleen, kun puolison huomio kohdistuu heidän sijaan vauvaan. Eivät ymmärrä, että vauva tarvitsee lähes jatkuvan huomion selvitäkseen hengissä, kun taas he voisivat ihan hyvin lämmittää omat ruokansa ja pestä omat kalsarinsa. Samoin voi toki myös käydä niiden naisten kohdalla, jotka käyttäytyvät miehensä kanssa kuin kyseessä olisi joku isä-tytär-suhde. Eli nämä ikuiset prinsessat.
Kun lasta on hankkimassa kaksi itsenäistä aikuista, ei tätä ongelmaa synny.
Vierailija kirjoitti:
Pariskunnat ovat onnellisimmillaan lasten muutettua kotoa. Siis ne, jotka eivät ole kasvaneet erilleen lapsiperhevuosina.
Höpöhöpö.
On menty alkujaankin vähän liian helposti ja liian kepoisin perustein yhteen. Homma ratkeaa sitten siihen pikkulapsivaiheeseen. Usein jompi kumpi on vielä ehtinyt oikeasti rakastuakin johonkuhun toiseen, jonka kanssa mieluummin olisi, mutta ei sosiaalisen paineen takia kehdata erota kun lapsi on vielä ihan pieni.
Kerran tapasin miehen, joka oli eronnut lasten äidistä kun lapset olivat 2v ja 3v. Hän sanoi, että epäili jo ennen lasten hankkimista, että varmaan parisuhde ei tule montaa vuotta kestämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi mieheni kohtelee minua kuin ilmaa, mutta kyllä meilläkin ero taitaa tulla ennen kuin lapsi ehtii kouluikään. Oli se syy nimittäin mikä vain, minulle lopputulos on sama, että minua kohdellaan kuin en olisi ihminenkään. En aio tätä enää vuosikausia katsella, vaikka nyt olenkin vielä lapsen takia kestänyt.
Millä tavalla sinun arkesi tulisi helpottumaan sillä, että eroaisit ja jos leikitään, että sinusta tulisi lapsen lähihuoltaja tai vuoroviikkovanhempi?
Ei tarvitse sopeuttaa arkielämäänsä muihin kuin lapseen tai lapsiin. Ei tarvitse huomioida puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka haluaa suhteessa ihmisen kanssa joka kiukuttelee ja riitelee kokoajan. Mikään puhe ei auta. Lapsi näkee epätervettä parisuhdetta kotona. Ero on ainoa vaihtoehto, toiveessa on että lapsi näkee tulevaisuussa terveellistä parisuhdetta. Mielummin tässä vaiheessa kuin myöhemmin jolloin välit tulehtuu entisestään.
Miksi riidellään Niin paljon pikkulapsiaikana, kun silloin vanhempien kuuluisi olla onnellisia? Eivät onnelliset ihmiset riitele yhtenään.
No sehän siinä on, että kaikki eivät koe sitä onnen tunnetta. Se on yksilöllistä eikä sitä voi tietää etukäteen, tuleeko kokemaan sen vai ei. Tunnen äitejä, joiden mielestä äitiysloma ja hoitovapaa lapsen kanssa olivat parasta aikaa ja toisia, joiden mielestä se oli pelottavan vastuullista aikaa ja olivat jatkuvasti huolissaan.
Luulen, että tähän osalta vaikuttaa se, että tehdään lapset liian lyhyen yhdessäolon jälkeen. Jos parisuhde on kestänyt vain muutamia vuosia ennen lapsen tekoa, ei kumppanin asema elämässä ole vielä niin vakiintunut ja oletusarvo, että suhde kestäisi myös hyvin vaikeat ja kuormittavat ajat. Silloin valitsee ehkä mieluummin sen helpomman vaihtoehdon, eli eron. Ja vuoroviikkosysteemillä saa ainakin puolet ajasta elää taas sitä helppoa sinkun elämää.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sinun arkesi tulisi helpottumaan sillä, että eroaisit ja jos leikitään, että sinusta tulisi lapsen lähihuoltaja tai vuoroviikkovanhempi?
Moni kokee helpommaksi kantaa vastuun yksin, kun silloin ei joudu jatkuvasti pettymään. Tietää olla odottamatta jakamista. Ja ajan kanssa voi löytyä rinnalle joku, jolle ei ole ilmaa.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Naisella on unelma siitä perheestä ja siihen kelpaa mies kuin mies, kun unelma perheestä on täytetty miehestä tulee tarpeeton.
Vain, jos mies on itse osoittanut olevansa tarpeeton. Hyvää miestä ei jätetä.
Pillun perässä parisuhteisiin laukkaavien miesten kanssa ei kannattaisikaan tehdä lapsia, sillä he ovat hyväksikäyttäjiä ja lapsia itsekin.