Olen jo lapsesta saakka miettinyt mikä järki on vierailla haudalla?
Siinä sitä pönötetään haudan edessä ja katsellaan " tuolla se nyt on".
Mitä teillä liikkuu päässä oikein kun seisotte siinä haudalla ja miksi sinne pitää menmä katselemaan kiveä missä on nimi?
Itse olen monesti joutunut olemaan siellä niin se on ainoa paikka, missä päässäni ei liiku mitään, ei yhtään mitään ajatuksia, paitsi ehkä että pitäisikös lähteä tästä kotiin vaikka kaupan kautta... Kerro!
Kommentit (75)
Jos olet lapsesta asti miettinyt ja joudut muilta kysymään niin jatka valitsemallasi tiellä
Uskovaisten juttuja, joita en myöskään ymmärrä.
Ootas nyt ap lapsi, että joku läheinen kuolee ensin.
Mitä naapurihaudan omaiset ajattelisivatkaan, jos meidän isomummon haudalla ei olisi pakollisia kynttilöitä ja kanervia? Luulisivat vielä, että olemme huonoja ja piittaamattomia ihmisiä, jotka eivät välitä isomummostaan. Naapurihaudalla ei muuten viime kesänä ollut kuin pari orvokkia ja nekin kastelematta, häpeällistä miten omaisen hauta voidaan tuolla tavoin laiminlyödä!
Siinä kunnioitetaan ihmisen muistoa. Minulla liikkuu paljonkin ajatuksia päässä, kun seison jonkun haudalla ja muistelen edesmenneen elämää. Päällimmäisenä suru, kun ei enää näe toista.
No eihän siinä mitään järkeä olekaan. Mummojen juttuja.
Yleensä ihmiset touhuavat haudalla, istuttavat ja hoitavat kukkia, laittavat kynttilöitä. Kauhea tohina ja suorittaminen päällä koko ajan, juuri kukaan ei hiljenny haudalla. Äkkiä hauta kuntoon ja muistaminen on suoritettu.
T. Hautausmaalla töissä ollut
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisten juttuja, joita en myöskään ymmärrä.
Niinkö luulet no jatka mutustelua senhän sinä osaat.
Minä muistan tärkeitä edesmenneitä ihmisiä arjessa ja paikoissa, jotka ovat liittyneet heihin. Jos on pakkasta, muistan äitini sanat älä hyvä lapsi palelluta itteäs. Tai muistan mummuni päivittelyt. Kukaan edesmennyt läheiseni ei ole elämäänsä viettänyt hautausmaalla. Se on täysin merkityksetön juttu minulle.
Käyn viikottain juttelemassa miehelleni. Saan siitä lohtua.
Ei sinun tarvitsekaan ymmärtää. Jatkat vain elämääsi ja mietit muita juttuja.
Vierailija kirjoitti:
No eihän siinä mitään järkeä olekaan. Mummojen juttuja.
Joo vanhemmat montuun ja se on siinä, samoin lähisukulaiset, minä poika en haudalla käy niin kova olen, näinkö se menee.Sinut nakataan aikoinaan monttuun , ihmettelen miksi vaivautua hautaamaan sinua kun metsän pedot saisivat sinusta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Ootas nyt ap lapsi, että joku läheinen kuolee ensin.
Minulta on vanhemmat ja isovanhemmat kuolleet ja ihmettelen samaa kuin ap. Eipä se haudalla käyminen ja pönöttäminen minulle mitään anna.
Tämä on varmaan niitä juttuja, joita ei ymmärrä ennen kuin omasta elämästä kuolema vie jonkun sellaisen, jonka mentyä kaikki on lopullisesti jotenkin muuttunut, vääristynyt tai vähän rikki. Kaikilla ihmisillä ei varmaan ole ketään sellaista, ja silloinhan se jää mysteeriksi.
Ap:n mielestä haudalla käymisessä ei ole mitään järkeä, mutta palataanko asiaan sitten kun häneltä kuolee oma lapsi. Minä käyn lapseni haudalla joka päivä, eikä minun tarvitse selittää kenellekään MIKSI se on minulle tärkeää.
Kosketan isän hautakiveä ja tervehdin häntä.
Itse ajattelen, että jotenki se on välittämistä. Mennä käymään siellä haudalla koska henkilö oli/on tärkeä. Voun kyllä muistaa kyseisiä ihmisiä muutenkin mutta mielestäni haudoilla käyminen osoittaa ettei ole unohdettu. Vaikkakin uskon ettei nämä kuolleet välitä enää käykö vai ei. Mutta kuitenkin, eihän sitäkään loppujenlopuksi kukaan varmasti tiedä.
Olet tuollainen sieluttomampi tyyppi. Pintaliitäjä.
pienenä ollessa täti vei joskus, isä ei eikä äiti. EN ole ite mennyt vapaaehtoisesti paitsi kerran, joku pressa se oli, Tallinnassa Georg Ots.
Juu, en ees ajatellut mitään heh!