HS: Tein luokkanousun
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011604614.html
Vaikka varallisuuserot ovat kasvaneet, luokkanuosijoiden määrä on pysnynyt vakiintuneena. Luokkanousu edellyttää myös ajattelun ja arvojen muutoksia. Vuotarikin on opetellut mm. käymään museoissa aikuisena ja arvostamaan taidetta. Keskiluokalle nämä tulevat jo syntymäkodissa mukaan elämään. Millaisia muita asioita olette te muut luokkanousijat opetelleet?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Brunssilla viikonloppuna käyminen on keskiluokkaista.
Autottomuus on keskiluokkaista. Vaihtoehtoisesti sähköauto.
Maksimissaan yksi lapsi on keskiluokkaista.
Hillitty ulkonäkö on keskiluokkaista.
Lihaton tai ainakin vähänlihainen ruokavalio on keskiluokkaista.
En tuota autottomuutta täysin allekirjoita. Toki niin on, että nykyään keskiluokkainenkin voi olla autoton. Mutta edes sähköauto ei sovi kaikille, vaan jos liikkuu pitkiä matkoja esimerkiksi vapaa-ajan asunnolle tai Lappiin, vähintään hybridi on toimivampi vaihtoehto.
Ja kyllä keskiluokkaisessa perheessä todellakin on nykyäänkin vielä usein kaksi lasta. Ehkä köyhemmistä oloista nousseet ovat niitä, jotka valitsevat mieluummin avoliiton ja lapsettomuuden, ja myös ajattelevat enemmän lapsista koituvia kustannuksia.
Luokkapoliisi tulee ja alentaa luokitusta, jos ei häkkyrämuseot kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole luokkaeroja Suomessa. Verotus on kaikille sama. Se, että perintönä kiertää iso asunto Helsingin keskustassa, ei tee mitään luokkaeroa, niihin putkimiehiin jotka asuvat maalla. Putkimies todennäköisesti syö ja juo paremmin, mitä Helsingin keskustassa säästökituuttavat ihmiset. Verotus pitää huolen, että luokkayhteiskuntaa ei ole. Tämä on poliittinen läppä, että täällä olisi rikkaita, joilla olisi makea elämä Suomessa. No, ei ole
Siinä aito täysin sivistymätön duunari kirjoittaa. Lukiokin jäi käymättä.
Sivistys loistaa susta kauas...
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä tarvitse mitään opetella. Lukiossa tulee infoa ja itse voi mennä museoon ja oopperaan, jos se kiinnostaa.
Näin syntymäkeskiluokkaisena se tulee kotoa, lätkämatseja ei arvosteta eikä ne kiinnosta. Niitä jopa katsotaan vähän nenänvartta pitkin (salaa, ettei pidetä snobina). Mutta museot oikeasti kiinnostavat ja ooppera on elämys. Lukio on itsestäänselvyys, koska amiksestahan päätyy duunariksi, ja sinne menevät vain duunarien lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä tarvitse mitään opetella. Lukiossa tulee infoa ja itse voi mennä museoon ja oopperaan, jos se kiinnostaa.
Lukion anti on hyvin matala loppu viimeksi. Kertoo kirjoittajasta, joka ajattelee, että niillä tiedoilla onnistuu luonteva siirtymä keskiluokkaan.
Lukio on tärkeä tekijä siirtymässä, koska peruskoulun jälkeen porukka jakautuu kahtia. Duunarit menevät amikseen ja keskiluokkaan tähtäävät menevät lukioon. Kaikista lukion käyneistä ei välttämättä tule keskiluokkaa, varsinkaan jos kotitausta on työväenluokkainen.
Vierailija kirjoitti:
Brunssilla viikonloppuna käyminen on keskiluokkaista.
Autottomuus on keskiluokkaista. Vaihtoehtoisesti sähköauto.
Maksimissaan yksi lapsi on keskiluokkaista.
Hillitty ulkonäkö on keskiluokkaista.
Lihaton tai ainakin vähänlihainen ruokavalio on keskiluokkaista.
Keskiluokkaisilla monilapsisuus on yleisempää kuin alempiluokkaisilla. Kolme lasta on aika yleinen määrä keskiluokkaisissa perheissä nykyään.
Sukuni oli aatelinen 200 vuotta sitten, sitten alkoi köyhtyminen ja kurjistuminen kaikin tavoin. Omat vanhempani olivat tehdastyöläisiä, heillä ei ollut enää ymmärrystä tavoista, tai hygieniasta.
Itse opiskelin ja nousin alempaan keskiluokkaan, mutta 50 täytettyäni minut irtisanottiin ja köyhdyin uudelleen. Nyt olen työtön ja tavoittelen edes tehdastyötä.
Vanhempani myivät rahapulassa sukuni irtaimiston täysin. Onnistuin vähän keräämään taidetta ja esineitä joista pidän ja sijoituksia, sekä säästöjä, yritän pitää niistä nyt kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Museoissa käyminen keskiluokkaisuuden mittarina on kyllä aikansa elänyt. Keskiluokkaisuus on kaupungeissa enemmän kulutustottumuksia, autottomuutta, lihan syönnin välttämistä, hoikkuutta, tietynlaista hillittyä olemusta mutta kuitenkin tarkkaan harkittua hipster-tyyliä jne. Ehkä joskus ennen minkkiturkissa museoissa käyminen on edustanut keskiluokkaisuutta mutta pliis nyt ei eletä enää 70-lukua. Ihan eri jutut määrittää.
Kyllä se näkyy ihan kuluttaako kulttuuria, ja minkälaista kulttuuria. Esim lukeeko/kuunteleeko kirjoja, ja minkälaisia. Millaisissa tapahtumissa käy vai käykö ollenkaan? Miten kalustaa kotinsa.
Minulla vanhemmat olisivat halunneet olla keskiluokkaisempia, mutta olivat menneet nuorina naimisiin ja perustaneet perheen. Molempien koulunkäynti oli jäänyt lukioon. Oltiin köyhiä, mutta opittiin kuitenkin jo lapsuudenkodissa käymään museoissa ja oopperassa. Harrastukset yleensäkin olivat keskiluokkaisia, kuten lukemista, ratsastusta, musiikkiopistoa ja partiota. Ei todellakaan mitään jääkiekkoa. Eli noita ei ole tarvinnut opetella. Sen sijaan köyhästä tausta johtuen on täytynyt opetella luottamaan, että elämä kantaa eikä rahat lopu.
No kyllä tatuoinnit, lonkero ja lätkä ovat keskiluokkaisia.
Vierailija kirjoitti:
Brunssilla viikonloppuna käyminen on keskiluokkaista.
Autottomuus on keskiluokkaista. Vaihtoehtoisesti sähköauto.
Maksimissaan yksi lapsi on keskiluokkaista.
Hillitty ulkonäkö on keskiluokkaista.
Lihaton tai ainakin vähänlihainen ruokavalio on keskiluokkaista.
Lihaton ruokavalio on kyllä paljon enemmän vihervasemmistolaista. Porvarillis-keskiluokkaisissa piireissäni kaikki syvät lihaa.
Minulla oli keskiluokkainen lapsuudenkoti. Tutustuin työväenluokkaisiin ihmisiin ensimmäistä kertaa yläasteella. Minusta oli kiehtovaa, kuinka suoria, rehellisiä ja jotenkin konkreettisia he olivat. Asiat sanottiin niin kuin ne on, ilman hienostelua. Ei heistä kukaan tietääkseni jatkanut lukioon, elettiin 2000-luvun alkua. Myöhemmin tapasin sattumalta yhden noista yläasteen kavereista yliopiston kulmilla Aleksanterinkadulla ja tietysti tervehdin ilahtuneena ja kysyin että opiskeletko sinäkin täällä. Vastaukseksi tuli naurahdus, että no en minä, älä luulekaan, ei minusta olisi mihinkään yliopistoon. En ymmärrä miksei olisi ollut, kyseessä oli lahjakas ja hyvä oppilas.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tatuoinnit, lonkero ja lätkä ovat keskiluokkaisia.
Tarkoitit varmaan työväenluokkaisia.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tatuoinnit, lonkero ja lätkä ovat keskiluokkaisia.
No heh, keskiluokkainen ei ymmärrä, miksi ihmiset sotkevat itsensä jollain tatuoinneilla tai miksi pitää huutaa ja meluta humalassa. Lätkä on liian rajua ja lonkero on oikeasti pahaa.
Keskiluokkaisuuteen kuuluu sellainen hillitty tyyli. Se näkyy pukeutumisessa ja käytöksessä, vaikka tietysti temperamenttikin vaikuttaa. Keskiluokkaisella on yös keskiluokkaiset lemmikit, eli jotain sieviä kissoja ja söpöjä koiria tai kultainen noutaja. Työväenluokkaisilla on raisumpi tyyli, tatskoja, lävistyksiä, räväkän värisiä hiuksia ja he myös tupakoivat useammin. Lemmikit on tyyliin jotain susikoiria, staffeja, stiffejä tai käärmeitä.
Synnyin pienituloiseen perheeseen, äiti siivooja, isä sekatyömies, usein työtön.
Minä kävin kouluja ja yritin töissä pärjätä, nyt olen ylimmässä tulodesiilissä.
Luokkahyppyä en silti tunnusta, edelleen rassaan paskoja vanhoja autoja, kuljen pieruverkkareissa ja juon s marketin kotimaista kaljaa. Vaikka varaa olisi uuteen autoon, koreisiin vaatteisiin ja jaloihin juomiin.
M43
Miksi aina puhutaan luokkanoususta? Miksi ei ikinä ns. luokkapudokkaista? Itse olen sellainen.Olen ylemmän keskiluokan hyvästä suvusta jossa jo isovanhempani akateemisia ja omalla alallaan tunnettuja, voisi jopa sanoa kuuluisia. Itse olen valmistunut "vain" ammattikoulusta. En tiedä yhtään kaltaistani, olisi kyllä kiva jos edes jostain saisi jotain "moraalista" tukea. En häpeä itseäni, eivätkä vanhempanikaan minua, mutta joskus kieltämättä kyllä toivon että olisin kouluttautunut pidemmälle