HS: Tein luokkanousun

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä tarvitse mitään opetella. Lukiossa tulee infoa ja itse voi mennä museoon ja oopperaan, jos se kiinnostaa.

 

Lukion anti on hyvin matala loppu viimeksi. Kertoo kirjoittajasta, joka ajattelee, että niillä tiedoilla onnistuu luonteva siirtymä keskiluokkaan. 

Minäkin peruskoulussa joka vuosi. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa...

Lassi, 28 v, aikuisuuden kynnyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Museoissa käyminen keskiluokkaisuuden mittarina on kyllä aikansa elänyt. Keskiluokkaisuus on kaupungeissa enemmän kulutustottumuksia, autottomuutta, lihan syönnin välttämistä, hoikkuutta, tietynlaista hillittyä olemusta mutta kuitenkin tarkkaan harkittua hipster-tyyliä jne. Ehkä joskus ennen minkkiturkissa museoissa käyminen on edustanut keskiluokkaisuutta mutta pliis nyt ei eletä enää 70-lukua. Ihan eri jutut määrittää.

Nämä laaja-alaiset luokkakäsitteet (työväenluokka, alaluokka, keskiluokka, yläluokka, jne.) ovat vähän ongelmallisia, kun ensin pitää päättää mittarit. Kulttuurinen pääoma korreloinee kohtuullisen hyvin sosio-ekonomisen taustan kanssa, joten sinällään se lienee yksi tekijä, joka tulee ottaa huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin yritin tehdä luokkanousua, mutta putosin opintolainojen kanssa vaan syvempään kuoppaan. Ei olis kannattanut.

Opiskelu on kusetusta, ja niin moni tämän tajuaa liian myöhään.

Mitä tarkoittaa luokkanousu? Ennen oli aatelisto, papisto, porvarit, talonpojat tavallisen kansan yläpuolella mutta tuosta on jo aikaa. Nykyisin taitaa olla työväenluokka, keskiluokka ja yläluokka. Työläisestä voi kouluttautumalla nousta keskiluokkaan ja sellaista on Suomessa paljon tapahtunut. 

Mutta miten päästä oikeasti yläluokkaan jossa piirit ovat pienet ja merkitystä on sukulaisuussuhteilla ja verkostoilla tavanomaisten koulutuksen ja varallisuuden lisäksi. Voiko köyhistä oloista tullut maalainen nousta yläluokkaan vain sillä että tilillä on rahaa pari miljoonaa. Kuulostaa aika keinotekoiselta jos alkaa itseään kutsumaan yläluokan edustajaksi tuolta pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Brunssilla viikonloppuna käyminen on keskiluokkaista. 

Autottomuus on keskiluokkaista. Vaihtoehtoisesti sähköauto.

Maksimissaan yksi lapsi on keskiluokkaista.

Hillitty ulkonäkö on keskiluokkaista.

Lihaton tai ainakin vähänlihainen ruokavalio on keskiluokkaista.

 

 

Tilastojen mukaan juuri korkeasti koulutetut tekevät keskimäärin enemmän lapsia kuin matalasti koulutetut.

 

 

Vierailija kirjoitti:

Joku paremmin asioista perillä oleva voisi kertoa kuka toktikkaaja on päästäny suustaan jotain suuria nuorten miesten massoja koukuttavaa luokkaideologian uudelleen määrittelyä? 

 

Vahvasti tuntuu, että tähän liittyy joku moderni someilmiö tyyliin Andrew Tate ja muut sankarit sukkahousuissa. 

 

Ps. Tehkää sitä mistä tykkäätte. Sieltä se oma polku löytyy. 

Googlasin. Ja kyllä. Tää herra Tate puhuu näistä jutuista myös. Mutta toki omalla juntti/nousukastyylillään  rahaa korostaen. Jotkut vissiin koittaa Kääriä nää höpinät salonkikelpoiseen ja arvokkaaseen kuoreen kulttuuria korostamalla. 

Eli muotihöpinää on

Suomessa ei ole yläluokkaa varsinaisessa merkityksessä. On vanhoja sukuja, mutta niissäkin on perillisiä niin paljon, että ovat ihan duunaritienesteissä kaikki. Muutama suomenruotsalainen suku on, mutta nekin kovin köyhiä nykyään ja heidänkin lapset menee töihin ulkomaille. Meillä on pääomakato menossa, yläluokkaa ei oikeastaan ole enään. 

Tuollakin HS:n kaverilla on työläisyksiö Töölössä ja pankkilainaa maksaa siitä. Seinällä vanha ryijy ja 2 halpaa desing kynttiläjalkaa pöydällä. Ei voi puhua mistään luokkanoususta. Luokkanousu on, että muuttaa yksiöstä esim. 5 huoneen asuntoon. Hesarin jutut on ihan neuvostoliitosta. 

Tuossa HS:n artikkelissa joku oli hyvin kommentoinut, että sodan jälkeen ns. luokkahyppy oli ihan normaalia, kun useampi nuori pääsi käymään ylioppilaaksi ja sitten korkeakoulun, vaikka omat vanhemmat eivät olleet välttämättä. Kun mahdollisuuksia avautui, miksipä ei, ennemminkin sukupolvijuttu kuin luokkajuttu.

Siksi on vähän jysähtänyttä jauhaa edelleenkin luokkahypystä, vaikka Suomessa on edelleen kaikille mahdollista suorittaa korkeakoulututkinto. Tuntuu, että on oman päänsä sisällä jämähdetty johonkin luokkaan.

Mistälähdin työläisyksiö Töölöstä huumeparantolan naapurista on mikään luokkanousu? Parempi asunto tuollakin pojalla oli siellä Nakkilassa. 

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen marxilaisuus kehittelee näitä idioottimaisia poliittisia termejä. Mitkä hemmetin luokat, Suomessa?

Suomessa on aina ollut luokkia, ja on yhäkin. 

Vai meinaatko, että jollain peräkylän putkimiehellä on samat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet kuin vaikkapa Stubbilla on ollut? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Museoissa käyminen keskiluokkaisuuden mittarina on kyllä aikansa elänyt. Keskiluokkaisuus on kaupungeissa enemmän kulutustottumuksia, autottomuutta, lihan syönnin välttämistä, hoikkuutta, tietynlaista hillittyä olemusta mutta kuitenkin tarkkaan harkittua hipster-tyyliä jne. Ehkä joskus ennen minkkiturkissa museoissa käyminen on edustanut keskiluokkaisuutta mutta pliis nyt ei eletä enää 70-lukua. Ihan eri jutut määrittää.

 

Autottomuus taitaa olla ainoastaan helsinkiläisten lapsettomien juttu. Kyllä muut keskiluokkaiset kuskaa lapsiaan harrastuksiin kaiket illat ja auto on pakollinen. 

Joo, minä kuskasin  lasta pikkuteitä naapurikuntaan ratsastustallille vuosikaudet. Ei sinne millään julkisilla päässyt.

Maalaistalosta kaupungin yksiöön ei ole luokkahyppy eikä  mikään.

Vierailija kirjoitti:

Tuollakin HS:n kaverilla on työläisyksiö Töölössä ja pankkilainaa maksaa siitä. Seinällä vanha ryijy ja 2 halpaa desing kynttiläjalkaa pöydällä. Ei voi puhua mistään luokkanoususta. Luokkanousu on, että muuttaa yksiöstä esim. 5 huoneen asuntoon. Hesarin jutut on ihan neuvostoliitosta. 

 

Hän on alle kolmikymppinen, hänellä on yli 40m2 yksiö Töölössä, akateeminen loppututkinto ja tavoite suorittaa lisäopintoja Italiassa, Ranskassa tai Singaporessa. Ei tämä kaveri todellakaan ole mikään duunari. 

Kuulostaa ennemminkin nousukkaalta kuin luokkahyppääjältä. Nousukkaat korostavat lähtökohtiansa vähän liikaa.

Onpa teennäistä ja tekemällä suollettua ehtaa  pa-skaa. Miksi hesari tekee tällaisia juttuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalinen marxilaisuus kehittelee näitä idioottimaisia poliittisia termejä. Mitkä hemmetin luokat, Suomessa?

Suomessa on aina ollut luokkia, ja on yhäkin. 

Vai meinaatko, että jollain peräkylän putkimiehellä on samat kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet kuin vaikkapa Stubbilla on ollut? 

 

Ei ole luokkaeroja Suomessa. Verotus on kaikille sama. Se, että perintönä kiertää iso asunto Helsingin keskustassa, ei tee mitään luokkaeroa, niihin putkimiehiin jotka asuvat maalla. Putkimies todennäköisesti syö ja juo paremmin, mitä Helsingin keskustassa säästökituuttavat ihmiset. Verotus pitää huolen, että luokkayhteiskuntaa ei ole. Tämä on poliittinen läppä, että täällä olisi rikkaita, joilla olisi makea elämä Suomessa. No, ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Ja yleensä koko ajatus ärsyttää niitä, jotka eivät saaneet aikaiseksi esim. hoitaa opintoja niin hyvin, että parempi tulevaisuus olisi ollut mahdollinen. He vähättelevät ja jopa uhriutuvat, kun eivät kestä sitä, että kaveri vierestä meni jo eteenpäin ja suoritti vaikkapa luokkanousun. Tähän on sanonta: happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Ne pihlajanmarjat ovat happamia, typerys.