Pelkään jo etukäteen, että miehen joululahja on taas pettymys
Niin se on viime vuosina ollut. Ei ole viitsinyt perehtyä ostamaan mitään henkilökohtaista ja sellaista, josta kokisin, että hän oikeasti tuntee minut. Koruja ja lahjakortteja kasvohoitoon yms olen saanut, jotka on toki kivoja, mutteivat sellaista mitä odotan rakkaaltani.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä olet ostanut miehellesi?
Hansikkaat ja lämpimän pipon viimeksi. ap
Vau, no sepä vasta onkin sinulta kovin henkilökohtainen lahja hänelle.
- sivusta
Samaa nauroin täällä itse. Ei sillä, olen itsekin tänä vuonna ostanut miehelleni pipon, mutta hän toivoi sitä.
"Missä ap sano ostaneensa pipon?"
Sivulla 1:
"Hansikkaat ja lämpimän pipon viimeksi. ap"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä olet ostanut miehellesi?
Hansikkaat ja lämpimän pipon viimeksi. ap
Joo, pipossa on Tapparan värit ja logo. Tosin olen Ilveksen kannattaja.
Ap:n mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kerro sille mitä sä toivot?
Se olisi mielestäni epäromanttista. ap
Tavallaan ymmärrän tämän: jos joudun erikseen pyytämään jotain, niin eikö se ole sama ostaa itse? Tai että mies antaa vaan rahat ja skipataan se turha paketointi? Miten minä joka vuosi keksin hyvän lahjan ja mies ei koskaan? Tänäkin vuonna ostin, ja laskin jopa standardejani eli ostin hyvin tavallisen, mutta hyvin tarpeellisen ja toivotun lahjan. Tänään mies sanoi, ettei ole ostanut minulle mitään koska ei keksinyt mitään.
Minä olen hoitanut lapselle lahjat, miehelle lahjan ja olen itse ainoa, jolle ei ole kuusen alla mitään. Tänä vuonna sentään jätin miehen vanhempien lahjan hankkimatta/tekemättä lapsen kanssa.
Meillä oli joskus noin. Sitten juttelin miehen kanssa, että minua oikeasti harmittaa, kun itse mietin ja suunnittelen tarkkaan kaikki lahjat ja hän joka vuosi niistä ilahtuu. Mutta sitten minulle ei ole kuusen alla mitään. Mies ymmärsi ja on sen jälkeen ostanut ajatuksella hankittuja lahjoja. Heillä vaan ei ole ollut lapsuudenkodissa mitään perinteitä siitä, että lahjoja annettaisiin oikeasti ajatuksella. Siellä on paketoitu kynttilöitä ja suklaarasioita ja Tokmannin alelaarista ostettua krääsää. Joten kommunikointi auttoi.
Kerron kyllä joka vuosi miehelle myös muutaman toiveen. Sellaisen mistä varmasti ilahtuisin. Sen lisäksi mies osaa kyllä ostaa ihan itsekin ihania lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et kerro suoraan mitä haluat? Meillä se toimii parhaiten. win-win
Minusta miehen pitää tuntea minut niin hyvin, että osaa ostaa lahjoja ilman vinkkejä. ap
No niinhän se osaakin. On ostanut sulle vaikka mitä.
No minä kyllä tavallaan ymmärrän! Itse mietin ja hommaan lahjan etukäteen hyvissä ajoin, selvitän mitä nyt tarvitsisi ja mikä olisi mieleen.
Miehen lahja on yleensä aina sama, ja tiedän että hän hommaa sen aina ihan viime hetkellä, välillä suorastaan odottelemme tyyliin koko perhe autossa kun hän hakee sen.
Elubynköerö hyvin tunteen siitä että itse panostaa, ja toinen tekee hutaisten, vähän väkipakolla. Olisi myös ihana yllättyä, koska muilta en saa lahjoja.
Eihän nämä isoja juttuja ole. Mutta joskus pienemmäntkin asiat voivat harmittaa, ja saada miettimään miksei itseen panosteta, varsinkin jos välillä on muutenkin sellainen olo arjessa. Niin olisipa ihanaa että juhlassa tulisi joskus aivan toisenlainen olo.
No, joulu on lasten juhla
Ap, kertoisitko jo viimein esimerkin mikä olisi sun mielestäsi ihana lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kerro sille mitä sä toivot?
Anna mä selitän paremmin miksi.. Joululahja on usein osoitus siitä miten hyvin tunnet toisen henkilön. Varsinkin oma puoliso luulisi olevan henkilö joka oikeasti tuntee sinut ja ennen kaikkea on kiinnostunut sinusta ihmisenä, persoonana ja ainutlaatuisena yksilönä. Joululahja on myös osoitus siitä kuinka paljon hän kuuntelee sitä mitä sinä kerrot ja mistä puhut. Kun antaa mitäänsaamattoman lahjan sillä osoittaa ettei ole kiinnostunut, ettei hän aidosti ole läsnä ja kuuntele kun puhut. Se että joudut aina kertomaan puhuttelee ettei mies halua panostaa sinuun edes sen vertaa että kuuntelisi ja tuntisi sinut.
Kyllä minä kuuntelen puolisoa, kun hän kertoo, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee. Lahjatoiveet taas... miksi aikuisten pitäisi esittää sellaisia kun jokainen voi ostaa itselleen mitä haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kerro sille mitä sä toivot?
Seksikkäät alusvaatteet olis kivat.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kertoisitko jo viimein esimerkin mikä olisi sun mielestäsi ihana lahja.
Ei hän kerro. Katsos meidän pitää osata lukea hänen ajatuksensa samalla tavoin kuin hänen miehensäkin. Ja oikeasti jos olet ostanut miehellesi viime vuonna lahjaksi pipon ja rukkaset eli niin mielikuvituksettoman lahjan kuin olla ja voi, niin ei ole ap:lla vara rutista. Arvaapa ensin ap, mitä se sinun miehesi oikeasti toivoisi joululahjaksi. Villi veikkaukseni on, että viime vuonna pipo ja rukkaset eivät olleet hänen top 10 listalla.
Vierailija kirjoitti:
No minä kyllä tavallaan ymmärrän! Itse mietin ja hommaan lahjan etukäteen hyvissä ajoin, selvitän mitä nyt tarvitsisi ja mikä olisi mieleen.
Miehen lahja on yleensä aina sama, ja tiedän että hän hommaa sen aina ihan viime hetkellä, välillä suorastaan odottelemme tyyliin koko perhe autossa kun hän hakee sen.
Elubynköerö hyvin tunteen siitä että itse panostaa, ja toinen tekee hutaisten, vähän väkipakolla. Olisi myös ihana yllättyä, koska muilta en saa lahjoja.
Eihän nämä isoja juttuja ole. Mutta joskus pienemmäntkin asiat voivat harmittaa, ja saada miettimään miksei itseen panosteta, varsinkin jos välillä on muutenkin sellainen olo arjessa. Niin olisipa ihanaa että juhlassa tulisi joskus aivan toisenlainen olo.
No, joulu on lasten juhla
Ymmärrän täysin. Meillä minä pohdin kuukausitolkulla osuvia lahjoja ja olen tunnettu kyvystäni ilahduttaa muita sillä saralla, muut raapivat kasaan mitä nyt saavat viime hetkillä. Sitten se hermostunut, pahoitteleva ilme kasvoillaan jos tulee puheeksi tilanteen epäreiluus/se fakta että minulle ei ole vielä hankitti mitään ja aattoon on viikko, voi luoja miten inhoan sitä ilmettä...
Mies ja tytär menivät yhdessä ostoksille. Pyörivät kaksi jättimarkettia läpi, ei muka löytynyt yhtään mitään. Toissapäivänä tehtiin jouluruokaostokset, vinkkasin että menkääs katsomaan oisko täällä jotain. Olin aiemmin käynyt samassa kaupassa miehen kanssa, ja ihastellut tälle ääneen muutamaa käyttötavaraa. No, lopputulos oli nolla löytöä, niinpä tietystikin. Luulin ensin että juksaavat, mutta kassalla kävi ilmi että eivät todellakaan. Tytär osti itselleen suklaata, josta tietää minunkin pitävän, muttei tajunnut yhteyttä. Mies löytää ongelmitta lahjoja kavereilleen, mutta minä, keski-ikäinen perheenäiti, olen ilmeisesti jotenkin aivan mahdoton kohde.
Niin selvä provo, että ihmetyttää kommenttien paljous.
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. No sano sille, ettei jatkossa osta mitään, niin ei tartte pettyä.
Jep. hyvä idea. Näin meillä on tehty jo monta kymmentä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kerro sille mitä sä toivot?
Anna mä selitän paremmin miksi.. Joululahja on usein osoitus siitä miten hyvin tunnet toisen henkilön. Varsinkin oma puoliso luulisi olevan henkilö joka oikeasti tuntee sinut ja ennen kaikkea on kiinnostunut sinusta ihmisenä, persoonana ja ainutlaatuisena yksilönä. Joululahja on myös osoitus siitä kuinka paljon hän kuuntelee sitä mitä sinä kerrot ja mistä puhut. Kun antaa mitäänsaamattoman lahjan sillä osoittaa ettei ole kiinnostunut, ettei hän aidosti ole läsnä ja kuuntele kun puhut. Se että joudut aina kertomaan puhuttelee ettei mies halua panostaa sinuun edes sen vertaa että kuuntelisi ja tuntisi sinut.
Kyllä minä kuuntelen puolisoa, kun hän kertoo, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee. Lahjatoiveet taas... miksi aikuisten pit
No minä ostin itselleni joululahjan kun mieheni ei kuitenkaan lahjaa anna. Talvitakin.
Ja vein itseni synttäriateriallekin viimekeväänä sensijaan että mieheni olisi tarjonnut vaikka pullakahvit jossain.
Eihän se tunnu yhtään juhlavalta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kerro sille mitä sä toivot?
Se olisi mielestäni epäromanttista. ap
Tää on provo..
Tai sitten ei ole kaikki muumit laaksossa!
Lahja on lahja, ei mikään tilaus. Jos ei miellytä niin sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et kerro sille mitä sä toivot?
Se olisi mielestäni epäromanttista. ap
Tää on provo..
Tai sitten ei ole kaikki muumit laaksossa!
Veikkaan muumilaaksoa, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Niin selvä provo, että ihmetyttää kommenttien paljous.
Mikä tahansa aloitus kelpaa, että päästään kertomaan kuinka ei osteta toisilleen mitään lahjoja ja se on ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä olet ostanut miehellesi?
Hansikkaat ja lämpimän pipon viimeksi. ap
No toivottavasti sä saat siltä tänä jouluna hanskat ja pipon. Nehän on tosi romanttinen lahja.
Olisin itse todella tyytyväinen, jos saisin toivomani pipon ja lämpimät hanskat, esim. kelkkakintaisiin alusrukkaset. Ja olen vieläpä nainen. Yritän sanoa, että lahjan saajaa tuntematta on paha mennä arvailemaan, onko lahja mieleinen.No mistä tuo mies voisi tietää, että ne helyt ja kasvohoidot sun muut on perseestä, jos ap ottaa ne mukisematta vastaan, eikä saa suutaan auki ennen seuraavaa joulua kertoakseen niiden olevan epätoivottuja lahjoja?
-eri
Tämä komentti liittyi siihen, että ap kertoi ostaneensa miehelleen viime vuonna hanskat ja pipon, ja joku kysyi sitten aloittajalta, kelpaisiko kyseinen lahja hänelle itselleen. Siihen minä (nainen) kommentoin, että ainakin minulle olisi kelvannut vallan mainiosti.
Sadasviideskymmenestoinen miesjouluprovo !