Onko naisilla koskaan mikään hyvin?
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Joo, erityisesti silloin kun ei ole miehiä paikalla aukomassa suutaan tai pilaamassa maisemaa!
Kummasti kyllä työpaikoillakin mieshillä on työilmapiiriin positiivinen vaikutus naisvaltaisilla aloilla.
Vierailija kirjoitti:
On. Osaavat.
Sekös valittavia miehiä pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä, minulla on kaikki hyvin. Onko sinulla itselläsi, ap?
Kiitos kysymästä. Juuri eilen mietin, ettei asoita joita koen ongelmaksi, edes tunnistaisi ongelmaksi jos olisi oikeita ongelmia.
Kun pääsee miehestä eroon. Olen jutellut aiheesta ystävueni kanssa ja jokaisella elämänlaatu ja tyytyväisyys parani kun heittivät miehen mäkeen.
Ja talouteen jäi pelivaraa, koska mies syö kolme kertaa painonsa verran ruokaa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä osunut kohdalle.
Aina on joku vialla, useimmiten menkat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, erityisesti silloin kun ei ole miehiä paikalla aukomassa suutaan tai pilaamassa maisemaa!
Kummasti kyllä työpaikoillakin mieshillä on työilmapiiriin positiivinen vaikutus naisvaltaisilla aloilla.
Eikä ole. Tuo on myytti, jolla naisalojen luuserit pönkittää pippeliään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä osunut kohdalle.
Aina on joku vialla, useimmiten menkat
Miehillä ei ole menkkoja, joten mikä on teidän syynne sille, ettei mikään ole koskaan hyvin?
Onnellisia naisia siis on. Miksi he elävät piilossa. Mikseivät käy missään?
Ei kai mitään täydellistä onnellisuutta voi tällaisessa maailmassa ollakaan? Tai kuka sen sanoi että vain psykopaatit on onnellisia.
Itse pyrin siihen, että elämä on mahdollisimman tasaista ja turvallista. Silloin säilyy ainakin mielenterveys ja on sellainen perustyytyväinen olo. Kiitollinen osaan olla hyvin pienistä asioista.
Sanomattakin on selvää, etten ole miehissä juurikaan pyörinyt. Ne sitä draamaa tuo.
Kaikki on hyvin silloin kun mies-sikoja ei ole lähimaastossa pilaamassa ilmaa
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä osunut kohdalle.
Sinä siis teet naiset onnettomiksi. Kun et ole läsnä, niillä on kaikki hyvin.
Mä olen huomannut, että miehillä on tapana jopa toivoa, että naisilla olisi ongelmia joita mies voisi sitten yrittää ratkaista. Eksäni suuttui koska en hänen sanojensa mukaan tarvinnut häntä mihinkään minulla ei ole mitään ongelmia tai huolia elämässäni, ja sepä häntä suututti.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Miehethän ne ulisee koko ajan, joka hiton paikassa. Youtube ja x ja kaikki on TÄYNNÄ ulisevia miehiä.
Se on sitä parempaa ulinaa.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisia naisia siis on. Miksi he elävät piilossa. Mikseivät käy missään?
Koska näkevät sinut lähellään. Lasket onnellisuuden tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Kun pääsee miehestä eroon. Olen jutellut aiheesta ystävueni kanssa ja jokaisella elämänlaatu ja tyytyväisyys parani kun heittivät miehen mäkeen.
Ja talouteen jäi pelivaraa, koska mies syö kolme kertaa painonsa verran ruokaa kuussa.
Juuri näin. Mies on aina terveelle naiselle taakka. Joka muuta väittää, on patriarkaatin aivopesemä.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisia naisia siis on. Miksi he elävät piilossa. Mikseivät käy missään?
Koska eivät halua menettää sitä onnellisuuttaan. Kel onni on, se onnen kätkeköön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu näin ratkaisukeskeisenä toiminnan miehenä että ei. Valitusta jostain epäkohdasta ja jos sen korjaa, niin sitten korjattu väärin ja valitetaan siitä sekä kahdesta muusta aiheesta. Nainen valittaa, korjataan homma kuntoon ja siirrytään eteenpäin. Mutta kun se ongelman vatuloiminen on naisille pääasia, ei korjaaminen.
Ja miehet edustavat toista ääripäätä lei mitään ei sanota, vaikka elämä ympäriltä olisi romahtanut ja sisältä ja ulkoa tekisi kipeää. En näe sitäkään millään tavalla järkevänä.
Sitä kutsutaan resilienssiksi. Myrskyt eivät keikuta supertankkereita tai valtamerilaivoja samoin kuin pieniä poutasään huviveneitä.
Vierailija kirjoitti:
Näyttääks mun takapuoli isolta näissä?
Kyllä, Pasi. Laihduta ja jätä Snickersit väliin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai mitään täydellistä onnellisuutta voi tällaisessa maailmassa ollakaan? Tai kuka sen sanoi että vain psykopaatit on onnellisia.
Itse pyrin siihen, että elämä on mahdollisimman tasaista ja turvallista. Silloin säilyy ainakin mielenterveys ja on sellainen perustyytyväinen olo. Kiitollinen osaan olla hyvin pienistä asioista.
Sanomattakin on selvää, etten ole miehissä juurikaan pyörinyt. Ne sitä draamaa tuo.
Onnellisuus tarkoittaa sitä, että kokee elämän olevan pääsääntöisesti hyvää vastoinkäymisistä huolimatta, ei sitä, että olisi koko ajan hyvällä tuulella. Eli kyllä aidosti onnellisia ihmisiä on olemassa.
Ja miehet edustavat toista ääripäätä lei mitään ei sanota, vaikka elämä ympäriltä olisi romahtanut ja sisältä ja ulkoa tekisi kipeää. En näe sitäkään millään tavalla järkevänä.