Kumpi tulee ajan saatossa kokonaisuudessaan halvemmaksi asua: Omakotitalo maalla vai kerrostaloasunto kaupungissa?

https://www.facebook.com/groups/1504442606457660/?locale=fi_FI

Siitä mieleistä. On reunasta reunaan.

Vierailija kirjoitti:

Sähkökulut ovat omakotitalossa isot kerrostaloon verrattuna. Jos on iso tontti voi saada takkapuut itse tekemällä ja säästää.  

 

Sähkölämmitys on kyllä kallis. Kannattaa hankkia talo, jossa on maalämpö, niin on halpaa.

Rintamamiestalo maalla, 120m2, 6 ha tontti jossa peltoa. Kiinteistövero 170€/vuosi, sähkö siirtomaksuineen alle 200€/kk, vakuutus 700€/kausi, vesimaksi n. 100€/vuosi, jätemaksu 150€/vuosi.  Puut omasta metsästä, ei tiemaksuja.

No.Helsingissä yksiöni vuokra 750€/kk,eli vuosi 9000,vesi 200 ja sähkö 300 = 9,500€/v.

Etelä-Karjalassa ,metsästä ostin okt:n (oma vesi,varaava uuni,autotalli,saunakiuas puilla,täysin kalustettu ja 

tontilla yli 100m3 puuta) hintaan 11500€.Kiint.vero n.200€,jäte 100,sähkö 900=12700€/ensimmäinen vuosi.

Toinen vuosi 200+100+900=1200€ eli 100€/kk.

Sumsummarum hesan betoni laatikko 750€/kk versus maalla auto tallissa,sauna lämpösenä,

jos tekee mieli hutaa niin siitä vaan.100€/kk.

Maalla omakotitalossa saa itse päättää mitä remontoi, milloin ja millä tavalla. 

Kerrostalossa, oli se sitten maalla tai kaupungissa, taloyhtiö päättää.

Vierailija kirjoitti:

Jos omakotitalossa kunnollisen putkirempan tekee, niin ei ihan "muutamalla tonnilla" onnistu, ellei jotain vanhoja valurautaviemäriputkia vain vähän "sukiteta" ja kutsuta sitä putkiremontiksi. Käyttövesiputkienkaan vaihto harvemmin onnistuu aivan mitään purkamatta. Eikä tule muutamalla tonnilla sekään.

Nuo 1970-luvun PVC-viemärit kestää ainakin 100-vuotta, pvc ei haperru kuten muut muovit. Käyttöputket vedetään usein pintavetona, itse aukaisin srn kohdan seinälevyn ja laitoin samaan paikkaa, mutta suoja putkeen, halpaa kuin saippua.

Esim, jos vessa alkaa olla huonossa kunnossa, sen voi poistaa käytöstä, muuttaa vatastoksi ja rakentaa muutamasta jätelaudasta huussin pihalle.

Riippuu niin monesta asiasta, esim. vaatimustasosta. Me ostimme maalta talon tontteineen, hinta 12 000€. Tehtiin 30 000 euron remontti, mm. kaikki eristykset, sähköt ja keittiön vesijutut uusiksi.

Asumiskulut 1450€/vuosi, sisältää sähkön, veden, vakuutuksen, veron, nuohouksen ja jätehuollon.

Vierailija kirjoitti:

Esim, jos vessa alkaa olla huonossa kunnossa, sen voi poistaa käytöstä, muuttaa vatastoksi ja rakentaa muutamasta jätelaudasta huussin pihalle.

Voi mennä takamus huuruun kylmällä.

Jälleenmyyntiarvo ja että saako ylipäässä myytyä joskus kannattaa myös ottaa huomioon laskelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Jälleenmyyntiarvo ja että saako ylipäässä myytyä joskus kannattaa myös ottaa huomioon laskelmissa.

Niin? Jos talosta on maksanut muutaman tonnin, niin pitääkö siitä saada myydessä satoja tuhansia?  

Aika omituista edes verrata jotain yli 100-neliöistä omakotitaloa pieneen yksiöön. Kulut kuitenkin riippuvat aika paljon asunnon tai talon koosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkökulut ovat omakotitalossa isot kerrostaloon verrattuna. Jos on iso tontti voi saada takkapuut itse tekemällä ja säästää.  

 

Sähkölämmitys on kyllä kallis. Kannattaa hankkia talo, jossa on maalämpö, niin on halpaa.

Maalämpö on sähkölämmitystä eikä mitenkään halpaa.

Sodassa pommitettu kerrostalo on kallis ja Helsingissä riski on iso. Vakuutusyhtiö nauraa sitten magiasti.

Vierailija kirjoitti:

Jälleenmyyntiarvo ja että saako ylipäässä myytyä joskus kannattaa myös ottaa huomioon laskelmissa.

Ei tarvitse ottaa huomioon, jos ei ole myymässä. Tässä puhutaan nyt vain omista asumiskuluista. Myyminen tai myymättä jättäminen jää perikunnan huoleksi, ja kaikki, mitä myynnissä saavat, on heille plussaa, vaihtoehtona toki, että jättävät maaseututalon omaan vapaa-ajan käyttöön. 

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Kummassakin tapauksessa riippuu miten on rakennettu ja miten on pidetty huolta. Sanoisin, että jos harkitsette ostaa taloyhtiöstä, pyytäkää isännöitsijältä kunnossapitoselvitys. Jos siinä on kovin tyhjää, kannattaa unohtaa.  Samoin kannattaa katsoa ytj:stä hallituksen jäsenet - tämä on täysin julkista tietoa, pitää katsoa maksuttomasta kaupparekisterotteesta. Siitä näkee jokaisen syntymäajan. Jos syntymäajat on tyyliä 1947, 1956 jne ja kunnossapitoselvityksessä ei paljon  mitään, pysykää erossa. 

Putkirempankin hinta riippuu siitä, tehdäänkö iso perinteinen remppa missä pistetään kaikki uusiksi vai uusitaanko vain vesiputket. Yleisesti ottaen vesiputkien käyttöikä on 40-50 vuotta, lämpöputket kestää kauan jos niissä ei ole vuotoja, valurautapatterit ilman ongelmia kestää paljon pitempään kuin vesiputket. Joissakin tapauksissa ne alkaa vuotaa ja sitten tulee ruostumista. Mutta sellaiset remontit, joissa uusitaan kaikkien patterit ilman hyvää syytä, on turhia. Niitäkin tehdään. Joskus pattereita uusitaan siksi, että jotkut asunnot voi olla kylmiä syystä että alkuperäinen mitoitus on tehty liian pienillä pattereilla. Yleensä järkevintä on uusia vain ne, mitkä on tarpeen. Jos talossa ilmanvaihto toimii hyvin, ei ilmanvaihtoremppaa tarvita, voi riittää pienet toimenpiteet.  Sähköpuolella ei jokaista nousujohtoa ja pistorasiaa ole tarpeen uusia, vain huonokuntoiset ja jos joudutaan siirtämään esim. putkikoteloinnin tieltä, sitten voi olla järkeä uusia koska itse se rasian hinta ei ole kallis, työ siirtämisestä enemmän. Moni suunnittelija fuskaa tyhmiä tässäkin ja tekee enemmän kuin on tarpeen, vain saadakseen rahaa. 

Jos asunnoissa on tehty remontti, 10 vuotta vanhat putket alkaa olla jo niin vanhoja, ettei niitä mielellään jätetä. Syy on se, että ero muihin on jo aika paljon kun muilla on uudemmat. Jos on äskettäin tehty remontti ja remontti tehty oikein, hyvitys on vain muutaman satasen/asunto. Muistakaa tarkistaa asiantuntijoilta, kiinteistövälittäjä voi ihan vain luulla väärin. PAhimmillaan on uusittu kylppäri viime vuonna, mutta ei ole jätetty mitään jakotukkeja tai sulkuja, mihin yhdistää uudet putket. Tässä tapauksessa saattaa käydä niin, että asunnossa ei pystytä hyväksikäyttämään niitä uusitta ollenkaan. Välittäjä voi luulla että remontoitu kylppäri niin ei tässä tehdä mitään - perustuu todelliseen tilanteeseen, näin on käynyt ja sitten osakas on ihmeissään että miksi heidän asuntoonsa tullaan vaikka kaikki on uutta ja kun välittäjä sanoi... Mutta jos putket tuleekin eteisen kautta ja ne vanhat on uusittu siellä roilossa kulkeviin ja laitettu seinän  sisään, se on voi voi.  Kylppäriin tulee uudet putket niiden hienojen kaakeleiden päälle. Sitten ne vesimittaritkin tulee kaikille, se on lakisääteistä. Mieluiten asuntoon, sillä porraskäytävään jätetty mittari tietää sitä, että lämmin vesi tulee hitaasti varsinkin jos kylppäri on kaukana siitä vesimittarista.  Johtuu siitä, että lämpimän veden kierto lähtee takaisin juuri ennen vesimittaria. 

t. LVIS-suunnittelu firman sihteeri, paljon oppinut suunnittelijoilta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähkökulut ovat omakotitalossa isot kerrostaloon verrattuna. Jos on iso tontti voi saada takkapuut itse tekemällä ja säästää.  

 

Sähkölämmitys on kyllä kallis. Kannattaa hankkia talo, jossa on maalämpö, niin on halpaa.

Maalämpö on sähkölämmitystä eikä mitenkään halpaa.

Joissakin ok-taloissa on myös kaukolämpö kuten kerrostaloissakin, mutta ei sekään välttämättä ole halpaa. Pienimmät lämmityskulut on hyvin eristetyssä talossa, jossa on jo rakennusvaiheessa otettu huomioon energiatehokkuus. On olemassa myös matalaenergiataloja ja nollaenergiataloja. On jopa miinusenergiatalojakin, jotka tuottavat energiaa enemmän kuin kuluttavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omakotitalossahan putkiremontit ovat tosiaan melkein ilmaisia. Varmaan ihan eri tekniikkaa.

 

Se kuulemma on syy, että ovat maan tasalla. Kerrostalossa ne kerrokset tekee hommasta kallista. Pitää purkaa lattioita ja muuta. Eikä auta että vaikka sun kämppä ois just maan tasalla, kun lasku tulee koko talon kokonaiskustannusten ja oman kämpän neliöiden mukaan

Kerrotko tyhmälle, miten se putkiremontti omakotitalossa tehdään jollei paikkoja tarvitse purkaa?

Hyvin vähäisellä purkamisella pääsee omakotitaloissa. Kerrostaloissa on valtava työ, paljon betonia ja paljon putkia. T. Lvi-asentaja. 

36 jatkaa ja pyytää anteeksikirjoitusvihreitään, tässä kun ei ole oikolukua enkä lukenut itse.

Miksi omakotitaloissa ei välttämättä tule poraamista, sekin riippuu siitä miten vanhat putket on tehty. Esimerkiksi lapsuudenkotitalossani, joka on vanha rintamamiestalo ja jonka veljeni nykyään omistaa, on putkiremppa ajankohtainen pian. Eipä siinä tarvitse porata kun puretaan vain vanhat putket pois ja uudet tilalle. Kaikki on pintavetoja, joten vanhoja reikiä voi käyttää hyvin hyväksi. Tutkin asian ja totesin näin. Veli menee siksi aikaa perikunnan mökille asumaan, eikä se kestä kuin muutaman päivän. Kerrostaloissa putkirempat kestää 3-6 kk. Kovin paljon puolta  vuotta kauemmin ei kyllä saisi mennä. Sitten on urakoitsijalla ongelmia, joko liikaa töitä, vaikeuksia saada alihankkijoita/työntekijöitä tai osaamattomuutta, jos tuon kauemmin menee isossakaan remontissa. Paras teki 20 asunnon rempan kahdessa kuukaudessa. Tosin keskittyivät pääasiassa kahteen kohteeseen ja työhenkilöt hyppää kohteesta toiseen sen mukaan, kummassa on akuutimpaa tai enemmän hommaa. Toisessa kesti vähä kauemmin, mutta siinä oli enemmän tekemistä. Molemmissa kohteissa sitten joku, joka on vain siinä. Tällä hetkellä ei kuulemma ole mitään vaikeuksia saada tekijöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Aika omituista edes verrata jotain yli 100-neliöistä omakotitaloa pieneen yksiöön. Kulut kuitenkin riippuvat aika paljon asunnon tai talon koosta. 

Jos vertaa samankokoista taloa maalla v.s. asuntoa keskustassa, niin talossa on reilusti pienemmät asumiskustannukset. Jotta pääsisi lähellekään samoja lukuja, pitää kaupunkiasunnon olla reilusti pienempi.