Te, joiden mielestä "kotona makaamisesta ei pitäisi maksaa". Millä aiotte elättää itsenne, jos menetätte työpaikkanne tai työkykynne?
Paljon kuulee puhetta miten työssäkäyviä verotetaan liikaa ja että työttömille ei pitäisi maksaa nykyisenlaisia tukia.
Te jotka ajattelette näin, miten olette suunnitelleet elättävänne itsenne ja perheenne jos töitä ei yhtäkkiä olekaan? Yt-neuvottelut, konkurssi, onnettomuus, sairastuminen jne. voivat osua kenen tahansa kohdalle, ja silloin pitää pärjätä ilman palkkatuloja.
Älkääkä vastatko "haen tietenkin uutta työtä". Niin tekevät sadattuhannet muutkin, ja jollain pitää elää myös työnhaun aikana. Työttömyys kestää tällä hetkellä keskimäärin 70 viikkoa, eli aika paljon säästöjä saa olla että ne riittävät noin kauan.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan: Sitä hetkeä ei tulekaan, etteikö yrittäjä haluaisi aina vain enemmän ja enemmän. Niin kauan kun hänelle tärkeintä on osakkeenomistajien salkku (kuten myös jaksat muistuttaa), hän ei palkkaa ketään, vaikka ihmisillä olisi osaamista ja suostuisivat 5 euron tuntipalkkaan.
Eli et yhtään mitään, kuten arvelinkin.Olet väärässä, enkä minä edes ole etsimässä työtä.
Mutta kun sinä käytät perusteluna "jokaisen työntekijän vastuulle jää tarjota sille työnantajalle jotain sellaista miksi hänet kannattaa palkata", kerro minulle miksi ja mitä työnhakijan pitäisi tehdä enemmän, jos hän jo nyt tarjoaa ja täyttää kaikki vaatimukset?
Esim. henkilö, joka on tehnyt 10 vuotta töitä narikassa, osaa täydellistä espanjaa ja suostuu viiden euron tuntipalkkaan. Nyt hän etsii uutta työtä ja näkee ilmoi
Jos joku toinen täyttää myös ne vaatimukset, mutta osaa espanjan lisäksi puhua myös saksaa niin totta kai hänet palkataan ennemmin. Kysehän on kilpailusta, joten sinun on oltava se paras.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä metsät on täynnä marjaa. Mitä tekee vihervasemmistolainen sohvallamakoilija?
No se tietty makaa sohvalla. Ehkä käy refreshaamassa Kelan laskuria.
Opiskele koodaamaan tai perusta firma. Jos on työkyvytön, saa työkyvyttömyyseläkettä. Palstallahan kaikki on tietysti monisairaita ja -vammaisia ja väsyttääkin vielä kaiken kukkuraksi. Rankkaa on.
Heh, tuhansia koodaajiakin on työttömänä, vaikka olisi vuosikymmenten kokemus. Ja sä ajattelit räkänokkana saada töitä?
Työttömyyskassasta saa jotain, säästöjä on sekä mahdollisuus polkaista oma yritys käyntiin. Ei mene sormi suuhun. Ja vakuutus löytyy vakavan sairastumisen varalle.
Ihmettelen niitä, joiden ainoa näkemys turvaverkosta on aina vaan yhteiskunta eli sosiaalituki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vahva käsitys siitä että työttömyys tai työkyvyttömyys ei koskaan osu omalle kohdalle, en sairastu enkä saa potkuja. Se on kova pudotus kun tilanne muuttuu, se on aina mahdollista.
Yt:t voivat osua jokaisen kohdalle, mutta se on ihan omissa käsissä mitä sen jälkeen tapahtuu. Liian moni jämähtää töihin eikä opiskele aktiivisesti uutta ja sitten kun tulee monoa niin ollaan ihmeissään että mikäs maailma tämä on.
Ei se uuden ammatin opiskelu ihan ilmaista ole, opintotukea tai -lainaa tuskin uudestaan saa ja jos säästöjä ei ole ...
Siksi kannattaakin opiskella työn ohessa. Itse tein vuonna 2025 30 op yliopisto-opintoja täysipäiväisen työnteon ohessa.
Tuosta nyt pitäisi vähintään mitali saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt puolitoista vuotta pitää pystyä säästöillä elämään. Minulla on myös ajatuksia siitä miten voisin itse työllistää itseni.
Jos iskee paha syöpä tai vammaudut onnettomuudessa, puolitoista vuotta on aika pieni aika. Senkin jälkeen pitäisi syödä. Entä, jos saat vammaisen lapsen?
Jos vammautuu onnettomuudessa, vakuutus turvaa sen jälkeen elämän ja maksaa korvaukset myös menetetystä työkyvystä.
Ja sitten "makaat vaan kotona" kuten työttömät. Onko sinulle koskaan tullut mieleen, että ansiosidonnainenkin on eräänlainen vakuutus. Sitä maksetaan juuri siksi, että saattaa jäädä työttömäksi. Nyt tuota "vakuutusta" on heikennetty niiltäkin, jotka ovat maksaneet kassan jäsenyydestä vaikkapa 30 vuotta. Miltä tuntuisi sinunkin vammauduttuasi kuulla, ettei vakuutus pädekään tai sitä on reippaasti pienennetty?
"Miltä tuntuisi sinunkin vammauduttuasi kuulla, ettei vakuutus pädekään tai sitä on reippaasti pienennetty?"
Näinhän monille käy, kun vakuutusyhtiö kiemurtelee irti vastuusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt puolitoista vuotta pitää pystyä säästöillä elämään. Minulla on myös ajatuksia siitä miten voisin itse työllistää itseni.
Jos iskee paha syöpä tai vammaudut onnettomuudessa, puolitoista vuotta on aika pieni aika. Senkin jälkeen pitäisi syödä. Entä, jos saat vammaisen lapsen?
Jos vammautuu onnettomuudessa, vakuutus turvaa sen jälkeen elämän ja maksaa korvaukset myös menetetystä työkyvystä.
Eikä turvaa. Pysyvästä työkyvyn menetyksestä maksetaan toki kertakorvaus, mutta se on yhtiöstä riippuen maksimissaan n. 150 000 - 300 000e. Eli rahat riittävät n. 5-10 vuodeksi, sen jälkeen pitää keksiä jotain muuta.
Eikä korvauksen saaminen ole mikään itsestäänselvyys. Vakuutusyhtiö voi antaa kieltävän päätöksen, riittää kun heidän oma lääkärinsä toteaa että asiakkaalla on vielä työkykyä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Menisin töihin, tietenkin. Esim duunitorissa kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja. Töitä on lumitöistä ja raksa-apureista alkaen, joten koulutuksen puute ei käy selitykseksi työttömien laiskottelulle. Kaikille sopivia töitä on melkein jokaisella paikkakunnalla.
Nyt se luetun ymmärtäminen! Kun kysyttiin, mitä tekisit esim. sairastuessasi vakavasti. Kun terveitä hakijoitakin on työttömänä, kukaan ei palkkaa sitä sairasta. Töihin ei todellakaan vain mennä.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyskassasta saa jotain, säästöjä on sekä mahdollisuus polkaista oma yritys käyntiin. Ei mene sormi suuhun. Ja vakuutus löytyy vakavan sairastumisen varalle.
Ihmettelen niitä, joiden ainoa näkemys turvaverkosta on aina vaan yhteiskunta eli sosiaalituki.
Mitä jos sairastut etkä saakaan vakuutuskorvausta? Vakuutusyhtiöt osaavat heittäytyä todella hankaliksi tällaisten asioiden kanssa.
Ja minkä alan yrityksen perustaisit nyt, kun ihmisten ostovoima on lähes olematon? Mistä saisit maksukykyisiä asiakkaita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyyskassasta saa jotain, säästöjä on sekä mahdollisuus polkaista oma yritys käyntiin. Ei mene sormi suuhun. Ja vakuutus löytyy vakavan sairastumisen varalle.
Ihmettelen niitä, joiden ainoa näkemys turvaverkosta on aina vaan yhteiskunta eli sosiaalituki.
Mitä jos sairastut etkä saakaan vakuutuskorvausta? Vakuutusyhtiöt osaavat heittäytyä todella hankaliksi tällaisten asioiden kanssa.
Ja minkä alan yrityksen perustaisit nyt, kun ihmisten ostovoima on lähes olematon? Mistä saisit maksukykyisiä asiakkaita?
Mitä jos sulla menee paskat housuun .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on vahva käsitys siitä että työttömyys tai työkyvyttömyys ei koskaan osu omalle kohdalle, en sairastu enkä saa potkuja. Se on kova pudotus kun tilanne muuttuu, se on aina mahdollista.
Yt:t voivat osua jokaisen kohdalle, mutta se on ihan omissa käsissä mitä sen jälkeen tapahtuu. Liian moni jämähtää töihin eikä opiskele aktiivisesti uutta ja sitten kun tulee monoa niin ollaan ihmeissään että mikäs maailma tämä on.
Ei se uuden ammatin opiskelu ihan ilmaista ole, opintotukea tai -lainaa tuskin uudestaan saa ja jos säästöjä ei ole ...
Siksi kannattaakin opiskella työn ohessa. Itse tein vuonna 2025 30 op yliopisto-opintoja täysipäiväisen työnteon ohessa.
Suurella todennäköisyydellä siinä kävisi niin että huomaat ettei sen uuden työn opiskelu auta yhtään töiden saamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt puolitoista vuotta pitää pystyä säästöillä elämään. Minulla on myös ajatuksia siitä miten voisin itse työllistää itseni.
Käytännössä miten toteutuu jokaisen ihmisen kohdalla? Tuskin sinullakaan oli heti puolentoista vuoden säästöt kasassa kun aloitit työelämän tai jos oli, rahat olivat tulleet vanhemmiltasi tai muilta sukulaisiltasi.
Ei tietenkään, kyllähän se vaatii pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa että hankkii riittävän koulutuksen ja osaamisen jotta pystyy saamaan hyvän aseman työelämässä sekä säästettyä rahaa. Miksi minua pitäisi rankaista siitä jos muut ei siihen pysty?
Vaatii siis pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa, ettei jää kännisen autoilijan alle 23-vuotiaana tai sairastu vakavasti, minkä takia joutuu lopettamaan opiskelun.
Mielenkiintoista.
Ja toisilla on ohituskaista työpaikkoihin, kuten tapaus Oliver Stubb osoitti. Tällaiset tyypit eivät voi käsittää, ettei kaikilla muilla ole sitä samaa ohituskaistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä jännä miten jengi käyttää energiaa selitysten keksimiseen miksi homma ei onnistu sen sijaan, että keksisivät keinot.
Tämä mua tukirahoilla elävissä eniten häiritsee. Kerrot jostain työstä mitä kannattaisi hakea, niin tulee miljoona selitystä miksi ei kannata. Eikä ensimmäistäkään keinoa jolla sen voisi kääntää kannattavaksi.
Jos työpaikka on sellainen johon ei pääse kulkemaan julkisilla, ei autottoman kannata sitä hakea. Perheellisellä voi olla rajoituksia vuorotyön tekemisen suhteen, miten esim. kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja voisi työskennellä iltaisin tai öisin?
Eivät nuo ole mitään "selityksiä" vaan ihan oikeita syitä miksi jotain paikkaa ei ole järkevää hakea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä jännä miten jengi käyttää energiaa selitysten keksimiseen miksi homma ei onnistu sen sijaan, että keksisivät keinot.
Tämä mua tukirahoilla elävissä eniten häiritsee. Kerrot jostain työstä mitä kannattaisi hakea, niin tulee miljoona selitystä miksi ei kannata. Eikä ensimmäistäkään keinoa jolla sen voisi kääntää kannattavaksi.
Jos työpaikka on sellainen johon ei pääse kulkemaan julkisilla, ei autottoman kannata sitä hakea. Perheellisellä voi olla rajoituksia vuorotyön tekemisen suhteen, miten esim. kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja voisi työskennellä iltaisin tai öisin?
Eivät nuo ole mitään "selityksiä" vaan ihan oikeita syitä miksi jotain paikkaa ei ole järkevää hakea.
Kiitos näistä esimerkeistä jotka osoittaa että asia tosiaan on juuri kuten sanoinkin. Mitään työpaikkaa ei tunnu olevan järkevää hakea kun aina on joku ns. oikea syy.
Vierailija kirjoitti:
Osakesalkkuni on yli 3M€ josta tulee 50K kuussa voittoa.
Oo. 600 000€ vuodessa. 20% voittoa vuodessa. Ei taida ihan indeksiahastosta irrota. Eikä sulla muutenkaan olisi ongelmaa koska varainhoitoyhtiöt tappelevat osaamisestasi verissä päin.... Aivan mahtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt puolitoista vuotta pitää pystyä säästöillä elämään. Minulla on myös ajatuksia siitä miten voisin itse työllistää itseni.
Käytännössä miten toteutuu jokaisen ihmisen kohdalla? Tuskin sinullakaan oli heti puolentoista vuoden säästöt kasassa kun aloitit työelämän tai jos oli, rahat olivat tulleet vanhemmiltasi tai muilta sukulaisiltasi.
Ei tietenkään, kyllähän se vaatii pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa että hankkii riittävän koulutuksen ja osaamisen jotta pystyy saamaan hyvän aseman työelämässä sekä säästettyä rahaa. Miksi minua pitäisi rankaista siitä jos muut ei siihen pysty?
Vaatii siis pitkäjänteisyyttä ja vastuunottoa, ettei jää känni
Oliver Stubb on omalla ahkeruudellaan ja kovalla työllään syntynyt presidentin pojaksi. Tietenkin hän ansaitsee hyötyä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä metsät on täynnä marjaa. Mitä tekee vihervasemmistolainen sohvallamakoilija?
No se tietty makaa sohvalla. Ehkä käy refreshaamassa Kelan laskuria.
Opiskele koodaamaan tai perusta firma. Jos on työkyvytön, saa työkyvyttömyyseläkettä. Palstallahan kaikki on tietysti monisairaita ja -vammaisia ja väsyttääkin vielä kaiken kukkuraksi. Rankkaa on.
Mistä lääke kusipäisyyteen?
Olin 1990-luvulla lamavuosina monia vuosia työtön, mutta en ollut täysin tekemätön muuta kuin silloin tällöin kuukauden tai pari. Kävin joka ikisen työvoimapoliittisen koulutuksen mihin oli mahdollista päästä, suoritin atk-ajokortteja ja olin oma-aloitteisestikin palkattomassa työkokeilussa, otin vastaan joka ikisen päivänkin kestäneen työkeikan, lähetin työhakemuksia ja kyselin töitä yrityksistä ja muista organisaatioista vaikka eivät olleet edes ilmoittaneet paikkoja avoimiksi. Sinikkyys palkittiin 2000-luvun alussa ja sain vielä 45-vuotiaana koulutustani vastaavan vakinaisen työpaikan josta jäin eläkkeelle muutama vuosi sitten.
Siksi kannattaakin opiskella työn ohessa. Itse tein vuonna 2025 30 op yliopisto-opintoja täysipäiväisen työnteon ohessa.