Miksi et uskalla/tahdo kuluttaa rahaa?

Minulla olisi tulojen puolesta viimein varaa ostaa esim. ihan kohtuullinen auto.

Mutta en vaan uskalla. Juuri päättyi yt:t, joiden päätteeksi sai hetkeksi taas huokaista helpotuksesta.

Mutta jatkuvat yt-rumbat yhdistettynä masentaviin työttömyyslukuihin tekee sen, että laitan rahaa pääasiassa vain säästöön. Että on jotain mihin turvautua, jos seuraavassa yt-kierroksessa ei käykään hyvin.

Jos olisi jotain luottoa tulevaisuuteen, niin uskaltaisi tehdä isompia hankintoja. Nyt en uskalla.

Vierailija kirjoitti:

Teen osa-aikatyötä. Menetin kolmensada suojaosuuden. Mies oli puoli vuotta lomautettuna. Onneksi sai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, jolloin asuntoa ei tarvinnut lähteä myymään, kun asumistukeakaan emme enää saisi. Ove vähentää sitten tulevaa vanhuuseläkettä, joten sitä varten on säästettävä jo nyt. 

Opiskelevat lapset saavat asumislisän, kesät ovat tulottomia, elleivät  onnistu saamaan työtä. Heitä täytyy avustaa myös. 

Meillä ei ole rahaa kulutettavaksi. Kaikki säästetään mitä voidaan. Leikkaan itse kaikkien hiukset, fillaroimme aina sään salliessa joka paikkaan. Emme käy maksullisissa tapahtumissa tai syö ulkona. Teemme itse ruoan alusta loppuun yksinkertaisista raaka-aineista. Kaikki tarvittava hankitaan kirpputoreilta ja käytettynä. 

Kuulostaa raskaalta elämältä. Kannattaa olla tarkkana kun kirpparilta ostaa ettei saa luteita kaupanpäällisiksi. 

Saan sen 595 euroa kuussa. Maksan siitä timanttikaskon 30. 000 ajettuun Mersuun. Luulen vielä  tulevani palkatuksi palkkatyöhön. Onneksi omakotitalo on maksettu.

Eihän suomessa ole mitään kulutettavaa näillä hinnoilla. Vien myöskin rahani ulkomaille koska siellä saan vastinetta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen osa-aikatyötä. Menetin kolmensada suojaosuuden. Mies oli puoli vuotta lomautettuna. Onneksi sai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, jolloin asuntoa ei tarvinnut lähteä myymään, kun asumistukeakaan emme enää saisi. Ove vähentää sitten tulevaa vanhuuseläkettä, joten sitä varten on säästettävä jo nyt. 

Opiskelevat lapset saavat asumislisän, kesät ovat tulottomia, elleivät  onnistu saamaan työtä. Heitä täytyy avustaa myös. 

Meillä ei ole rahaa kulutettavaksi. Kaikki säästetään mitä voidaan. Leikkaan itse kaikkien hiukset, fillaroimme aina sään salliessa joka paikkaan. Emme käy maksullisissa tapahtumissa tai syö ulkona. Teemme itse ruoan alusta loppuun yksinkertaisista raaka-aineista. Kaikki tarvittava hankitaan kirpputoreilta ja käytettynä. 

Kuulostaa raskaalta elämältä. Kannattaa olla tarkkana kun kirpparilta ostaa ettei

No jaa, kaikkeen tottuu, on pakko. Ennen söimme usein ulkona ja lapsille pystyttiin antamaan reilusti rahaa, ei ollut murhetta rahasta, vaikka ei siinä uitukaan. Nyt on toisin. 

Teen parhaani eläen niin hyvää elämää kuin pystyn. Olen siis se kuuluisa työtön. 

 

Olen aikatauluttamista kalenterini. Joka päivä siivoan yhden kaapin tai laatikon. Haen tarjousten perusteella halvinta ruokaa. Treenaan kuntoani ja teen kasvonaamiot ja hiushoidot. Minulla on noita aineita vuosiksi. On myös vaatteita iltapuvuista, coktailpukuihin. On myös metri jakkupukuja hameilla ja housuilla.

Ainut mikä puuttuu, on työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen työtön. Perintöä tilillä n. 190 000. Mieheni on ns. hyvätuloinen.. Osakkeitakin sillä on vähintään 200 000eur. Me säästetään minun työttömyyteni takia. Rahahanat on kiinni niin pitkään, kunnes korkeastikoulutettu pitkäaikaistyötön (ei  edes kaksi vuotta riitä) saa työpaikan.

Voin kertoa, että työkkärikään ei usko minun työllistyvän. Työttömyyteni keston takia heillä on enää vaihtoehtona syrjäytyminen ja sosiaalihuolto.

 

Ongelma vaan on siinä, että ainut ongelmani on työttömyys. Tilillä on rahaa, ei ole velkaa, omakotitalo on oma, ei ole myöhästyneitä laskuja, ei ole ongelmia päihteiden kanssa. Vain työpaikka puuttuu. Olen vielä terve ja varsin hyväkuntoinen.

Olen jo niin turhautunut, että jopa elättelen mielessäni kuvitelmaa siitä, että sosiaalihu

Tämä ei edes ole kaukana. Työkkäri kirjoitti jo nyt tietoihin, ettei asiakas koe tarvetta sosiaalityöhön.

Vierailija kirjoitti:

No, itse säästän koska nykyhallitus on leikannut turvaverkot eikä koskaan tiedä jääkö työttämäksi tai sairastuu vakavasti. Minulla on asuntolainaa ja lapsia ja olen tehnyt laskelmia miten selviäisin leikatulla ansiosidonnaisella ja ne ei näytä hyviltä. Lisäksi alallani ei ole työpaikkoja ja kaikialla on yt:itä. Ja asunnon arvo laskenut ja myyntiajat ovat pitkät. 

Säästäminen tuo minulle jonkilaista hallinnan tunnetta, joka pitää minut jotenkin järjissäni. 

Sama syy! Edes hätätapauksessa ei omistusasuntoon saa enää asumistukea. Tulen myös todennäköisesti valmistumaan työttömäksi, varman alan työpaikat on haihtunut viimeisen vuoden aikana savuna ilmaan ja joka puolella on yt:t. Ei luo minkään sortin luottamusta tämä nykytilanne joten säästän nyt kun voin. 

Ylös

Vain tyhmä tuhlaa tänä päivänä ja kuvittelee työpaikkansa olevan ikuinen. Vain tyhmä luulee työllistyvänsä heti uudelleen. Tuohan on suurin harhaluulo. Nyt ei kukaan saa uutta työtä. Työttömien osaamistaso on harvinaisen korkea. Oikeasti työttömien osaamistaso on korkeampi, kuin nyt työpaikoissa pyristelevien.

Minä elän niin nuukana kuin voin koska ei ole ylimääräistä rahaa.

Säästän noin 1900 kk kun en osta muutako ruokaa ja maksan laskut.. ne sijoitan rahastoihin..myyn kaikki 50 v.. ja samana päivänä sanon itseni töistä irti.