'Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa', miksi niin moni ajattelee noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Olen suorittanut pitkän matikan lukiossa eikä se niin kummoista ollut. Haastavampaa oli kemian ja fysiikan syventävät kurssit. Enkä edes pidä itseäni mitenkään erityisen älykkänä.

Kemia on naurettavan helppo aine. Fysiikan kursseista saa toki venyttämällä vaikka kuinka vaikeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.

Jos olet FM matematiikasta, olet heittämällä ikäluokan top 5%.

ohis

Samaa mieltä. Jos on FM matematiikasta tai fysiikasta, on väkisinkin älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä

Paska kommentti. Tekoäly osaa tehdä kaiken tavispulliaista paremmin, koska siihen on syötetty kaikki ihmiskunnan kollektiivinen osaaminen.

Ei kyllä osaa. Osaaminen ei ole sitä paitsi sama kuin netin sisältö. 

Kommentissasi esiintyy kaksi loogista ristiriitaa. Ensinäkin tekoäly suoriutuu keskimäärin mistä tahansa tehtävästä paremmin kuin keskivertoinen verrokki-ihminen. Vai väitätkö, että ihmiset eivät ikinä tee virheitä? Toisekseen väitätkö, että et itse ole ikinä oppinut kirjoista, netistä esimerkistä yms, ja tieto on vain ilmestynyt päähäsi? Vähän epäilen. Taidat olla ns tunneihmisiä, kun argumenttisi eivät ole kauhean vakuuttavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Olen suorittanut pitkän matikan lukiossa eikä se niin kummoista ollut. Haastavampaa oli kemian ja fysiikan syventävät kurssit. Enkä edes pidä itseäni mitenkään erityisen älykkänä.

Pidätkö matematiikasta peruskolussa vitosia saaneita yhtä älykkäinä tai jopa älykkäämpinä kuin sinä?

Vaikeaa sanoa, kun en voi tietää mikä niihin vitosiin oli syynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, mä olen aina ajatellut että oikeasti älykkäiden ei ole mitään tarvetta kertoa ja korostaa muille olevansa älykkäitä, se kyllä tulee selväksi ilmankin. Eli pidän suoraan sanottuna idiootteina kaikkia jotka hokevat olevansa älykkäitä, antaa sen verran tyhmän kuvan ihmisestä. 😂

No jos sanotaan että Halla-aho on älykäs, kun on sentään tohtori, niin tällä hänestä annetaan tyhmä kuva?

Ei tainnut tulla luettu ymmärretyksi? Jos ihminen itse tekee numeron omasta älykkyydestään, se antaa tyhmän vaikutelman. Siis itse itsestään, ei joku toinen toisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä

Paska kommentti. Tekoäly osaa tehdä kaiken tavispulliaista paremmin, koska siihen on syötetty kaikki ihmiskunnan kollektiivinen osaaminen.

Tekoäly ei osaa puhua mitään ihmiskieliä. Se osaa vain ennustaa seuraavia sanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska moni ihminen kuvittelee että korrelaatio tarkoittaa sitä, että tutkinto tekee älykkääksi tai todistaa älykkyyden. Se on rasittavaa. 

Ei vaan vaaditaan tietyn tason älykkyys, että edes pystyy opiskelemaan ja valikoituu hakuprosessissa edes opiskelemaan, koska tyhmimmät karsiutuu pois. Jotkut ei pääse edes hoitoalan lääkelaskuista läpi, väittäisin että mstematiikan FM on älykkäämpi

Riippu siitä, mitä älykkyyden lajia mitataan. Matematiikan FM voi olla ihan tunneälytön tai sosiaalisesti epälahjakas, vaikka osaakin ajatella tieteellisesti.

Pitää varmaankin lähteä liikkeelle siitä kysymyksestä, mitä on älykkyys? Älykkyyttä on erilaista, matemaattisesti älykäs ei usein ole sosiaalisesti älykäs ja saattaa olla sosiaalisesti ihan untamo. Yhteiskunnallinen älykkyys taas kertoo esimerkiksi siitä kuinka hyvin tuntee yhteiskunnan eri osien/virastojen toiminnan ja osaa niitä hyödyntää omassa päivittäisessä elämässään. 

Nykypäivänä koulutuslaitokset ovat pitkälti myös talouden ohjaamia. Rahaa ylemmät koulutusasteet saavat valmistuneiden määrästä, mikä ohjaa päästämään kaikki opiskelijat läpi kursseista. Alempia asteita ohjaa laki joka lopulta pakoittaa antamaan tutkinnon  jokaiselle opiskelijalle, jos hän vain osallistuu.  Täten voidaan tosiaan todeta ainakin kaksi seuraavaa asiaa:

1) älykkyyttä on monenlaista

2) koulutuksen läpäiseminen ei välttämättä vaadi juuri mitään

Näin voidaan siis todeta, että väittämä koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa, pitää jotakuinkin paikkansa, varsinkin jos kyseessä on laaja-alainen älykkyys. Jos kyseessä on kapea katseinen, esim. Matemaattinen älykkyys, voi koulutus tällöin hyvinkin korreloida älykkyyden kanssa.

Ps. Ei ole esim. älykästä vastata vauva foorumin keskusteluun. Pidän tämän menentyn ajan omana tappiona. Toivottavasti joku tästä saa irti jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä

Paska kommentti. Tekoäly osaa tehdä kaiken tavispulliaista paremmin, koska siihen on syötetty kaikki ihmiskunnan kollektiivinen osaaminen.

Tekoäly ei osaa puhua mitään ihmiskieliä. Se osaa vain ennustaa seuraavia sanoja.

Eivätkö ihmiset tee aivan samaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.

Sama. Miltei kaikessa muussa olen todella tampio.

Siitäkö tulee nimitys iki deekkari, ei koskaan valmistu mihinkään kun älli on nollatasoa.

Aika paljon pystyy ahkeralla opiskelulla korvaaman sen, minkä nopeammin oivaltava osaa vähemmälläkin. Joillekin se on niin tuskallista, että olisi fiksuinta hakea alalle, jossa ei vaadita jatkuvasti ylittämään omia rajallisisia resurssejaan.

Opetin aikoinaan ehtoja saaneita koululaisia pääsemään seuraavalle luokalle. Toisille riitti motiivin ollessa korkealla ihan peruskertaus (eli olivat laskotelleet) , toinen joutui tekemään paljon töitä.

Vierailija kirjoitti:

En ole omasta mielestäni erityisen älykäs, mutta opin kieliä nopeasti. Kävin lukion kielilinjan kautta ja tokarit ovat hyviä. Lukion lyhyen matematiikan jälkeen ei ollut mitään vaikeutta suorittaa yliopiston matematiikan kokeet ennen kansiksen opintoja. Mistään kummoisesta viisaudesta ei ole kyse. lähinnä kyvystä ymmärtää päättelyketjuja. Tilastotiede sama.

Jonkun pitää alapeukuttaa tätäkin. Olen edelleen sitä mieltä, että vähällä yrityksellä pärjää lukion pitkästä matematiikasta. Omalla kohdallani lyhyt matikka tuotti hitusesti vaivaa yliopistoon päästyäni. Mielestäni tilastomatematiikka ja todennäköisyyslaskenta olivat aluksi hankalaa. Mutta jos kaikille muille ei ollut, niin kivat heille. Toisaalta, ymmärtänevätkö koko asiaa. Menee monilla sekaisin pelkkä keskiarvo ja keskihajonta.

Näkee kyllä että kenellä täällä ei ole älyä.

Älykkyys on eri asia kuin viisaus. Halla-Aho on älykäs, piste. Onko hän viisas? Siinä onkin sitten kysymys mitä itse kukin voi tahollaan pohtia.

Minä en ole sillä tavalla älyläs että osaisin laskea nopeasti matematiikkaa. Minun aivot ei siihen yksinkertaisesti pysty. Silti kirjoitin matematiikasta esimerkiksi L:n ylioppilaskokeissa ja vaikka kaikki kaverini ovat olleet paljon nopeampia laskemaan, osaavat kertotaulut kuin vettä vaan jne, silti minä olen ollut se joka on lopulta joutunut neuvomaan että miten jokin asia lasketaan koska he eivät ole ymmärtäneet logiikkaa asioiden takana. Joskus aikoinaan jonkun mensan testitestin tein, josta parin tunnin testauksen jälkeen sain tulokseksi että olisin älykkäämpi kuin 20% ihmisistä, mutta mitä sillä taas on merkitystä? Ei mitään, koska vitsauksena on se 80% ihmiskunnasta jotka eivät älyä mitään ja heille on aivan turha selittää.

Mieti sinä keskinkertainen ihminen siinä joka luet tätä viestiä. Gaussin käyrän mukaan sinä olet keskellä tavallisia ihmisiä. Kun katsot puolta ihmiskunnasta, he ovat tyhmempiä kuin sinä. Kun katsot taas toista puoliskoa ihmiskunnasta, heistä jokainen on älykkäämpi kuin sinä! Silti juuri SINÄ luet tätä viestiä täällä ja kuvittelet tietäväsi kaiken! Uskomaton pelle, HÄPEÄ!

Vierailija kirjoitti:

Minun suvussa on lääkäreitä, insinöörejä, ollut johtajiakin. Minä tiedän olevani geneettisesti kykenevä mutta tiedän myös että minä en halua tehdä samanlaista työtä kuin nämä sukulaiseni. Näinollen koulutus ei ole minua varten. Ei minua kiinnosta kansantaloustieteellinen haaskattu potentiaali.

Olet eri lailla älykäs. Tiedät mitä haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska moni ihminen kuvittelee että korrelaatio tarkoittaa sitä, että tutkinto tekee älykkääksi tai todistaa älykkyyden. Se on rasittavaa. 

Ei vaan vaaditaan tietyn tason älykkyys, että edes pystyy opiskelemaan ja valikoituu hakuprosessissa edes opiskelemaan, koska tyhmimmät karsiutuu pois. Jotkut ei pääse edes hoitoalan lääkelaskuista läpi, väittäisin että mstematiikan FM on älykkäämpi

Olen DI ja tunnen diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, jotka eivät ymmärrä numeroita. Siis sillä tavalla eivät ymmärrä, että en käsitä mikä heidät on saanut opiskelemaan insinöörialalle, ja ihmettelen miten ovat saaneet tutkinnon suoritettua. En usko että selviäisivät lääkelaskuista. Uskon täysin yllä mainitun esimerkin dippainssistä, jolle siivojat laskivat määriä. Tietenkin suurin osa ymmärtää numeroita tosi hyvin, mutta tutkinto ei todellakaan ole tae mistään. 

Tunnen äidinkielenopettajan jolle ns aikuisten romaanit ovat maailmankuvaltaan liian haastavia, menee sanoma viuhuen ohi, kun ei ole hyvistä, johon samaistua, ja pahista, jota paheksua. Lukee dekkareita ja nuortenkirjoja. Kielioppisäännöt kyllä tuntee. Pitää toki itseään valtavan sivistyneenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Olen suorittanut pitkän matikan lukiossa eikä se niin kummoista ollut. Haastavampaa oli kemian ja fysiikan syventävät kurssit. Enkä edes pidä itseäni mitenkään erityisen älykkänä.

En minäkään pitänyt itseäni erityisen älykkäänä. Mutta sitten menin erään porukan mukana Mensan testiin ja yllätyksekseni ylitin jäsenyyteen vaadittavan pisterajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.

 

Ihan varmasti valmistuit, kun et edes ymmärrä mitä korrelaatio tarkoittaa. 

Hänhän sanoi, ettei ole fiksu. Siksi ei ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä

Paska kommentti. Tekoäly osaa tehdä kaiken tavispulliaista paremmin, koska siihen on syötetty kaikki ihmiskunnan kollektiivinen osaaminen.

Tekoäly ei osaa yhtään mitään, se on pelkkä tehokas laskentaohjelma, joka aina välillä laskee ennustamansa todennäköisyydet väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala

Todella hölmö peruste sille, että pääset vaikka humanistiselle alalle. Pitkän matikan lukijat ole matemaattisesti lahjakkaita, muttei se ole ollenkaan humanistisilla aloilla pärjäämiselle tai sinne sopivuudesta.