'Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa', miksi niin moni ajattelee noin?
Oikeestiko kuka vaan voi/pystyy väitellä tohtoriksi? Halla-ajo ketjussa väitettiin, ettei tohtorius ole tae älykkyydestä. Kyllä amis-lukio jakokin menee niin että älykkäämpi puolisko ikäluokasta pääsee/hakeutuu lukioon. Yksittäsiä poikkeuksia suuntaan ja toiseen aina on, mutta pääpiirteissään noin.
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Yliopistokin saa rahoituksen valmistuneista eli ihminen työnnetään puoliväkisin maisteriputkesta läpi. Toki tohtorintutkinto voi vaatia jo "jotain".
Mutta sinne maisteriputkeen siivilöidään vain paras aines, suuri osa haijoista jää rannalle ruikuttamaan.
Suomen kouluissa pärjää helposti, kunhan vain vannoutuu leninismi-marxismille ja tarjoutuu vapaaehtoisesti aivopestäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Matemaattinen lahjakkuus ainoa joka korreloi älykkyyteen.Huuhaahumanismia voi lukea kuka tahansa pösilö.Paras vitsi on täysin epätieteellinen psykologia.
Paras vitsi on epätieteellinen psykologia, joka on osoittanut, että matemaattinen lahjakkuus korreloi älykkyyden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Olen suorittanut pitkän matikan lukiossa eikä se niin kummoista ollut. Haastavampaa oli kemian ja fysiikan syventävät kurssit. Enkä edes pidä itseäni mitenkään erityisen älykkänä.
Vierailija kirjoitti:
Noh, mä olen aina ajatellut että oikeasti älykkäiden ei ole mitään tarvetta kertoa ja korostaa muille olevansa älykkäitä, se kyllä tulee selväksi ilmankin. Eli pidän suoraan sanottuna idiootteina kaikkia jotka hokevat olevansa älykkäitä, antaa sen verran tyhmän kuvan ihmisestä. 😂
No jos sanotaan että Halla-aho on älykäs, kun on sentään tohtori, niin tällä hänestä annetaan tyhmä kuva?
Miksi pitkällä matikalla muuten on sellainen maine kuin on? Väitän, että kuka tahansa matikasta kiinnostunut tai innostunut jolla on motivaatiota pystyy suorittamaan lukion pitkän matikan ihan hyvin tai tyydyttävin arvosanoin, ei tarvitse olla älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihminen voi puhua kuutta kieltä, vaikka sillä ei ole mitään järkevää sanottavaa. On siis lukenut, mutta ei älykäs.
Muisti on myös olennaista älykkyydessä. Huonolla muistilla ei voi olla kovin älykäs. Kuuden kielen sujuvasti hallitseva on joko erittäin ahkera tai kielilahjakas, mutta ei tietenkään välttämättä myös matemaattisesti-loogisesti lahjakas, mutta voi olla sitäkin. Puhuminen liittyy myös rohkeuteen ja haluun puhua.
Vierailija kirjoitti:
Koska tavoitetila korkeakouluttaa yli 10% väestöstä aiheuttaa automaattisesti tarpeen laskea koulutuksen vaatimustasoa siten että keskiverto pulliainen voi sen suorittaa.
Sitten voidaan miettiä. Kuinka iso osuus väestöstä halutaan korkeakouluttaa? Riittikö edes kolmannes? Se taas tarkottaa että hieman kehitysvammaisen on kyettävä opinnot suorittamaan.
Onko siis mielestäsi kaksi kolmasosaa ihmisistä kehitysvammaisia, vai mitä yrität sanoa?
Minun suvussa on lääkäreitä, insinöörejä, ollut johtajiakin. Minä tiedän olevani geneettisesti kykenevä mutta tiedän myös että minä en halua tehdä samanlaista työtä kuin nämä sukulaiseni. Näinollen koulutus ei ole minua varten. Ei minua kiinnosta kansantaloustieteellinen haaskattu potentiaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Olen suorittanut pitkän matikan lukiossa eikä se niin kummoista ollut. Haastavampaa oli kemian ja fysiikan syventävät kurssit. Enkä edes pidä itseäni mitenkään erityisen älykkänä.
Pidätkö matematiikasta peruskolussa vitosia saaneita yhtä älykkäinä tai jopa älykkäämpinä kuin sinä?
Kirjaviisaus vs katukasvatus. Opitaan aivan eri taitoja. Katukasvatti voi hyvin jallittaa kirjaviisasta, jos hänellä on apunaan esim. juristeja, strategiseen ajatteluun pystyviä neuvonantajia jne. Tietysti myös toisinpäin.
Monia "oikeassa elämässä" tarvittavia taitoja ei edes opeteta virallisen koulujärjestelmän piirissä, ainakaan Suomessa. On myös hyvä huomata, että kuka tahansa saa kirjastokortin yliopistojen kirjastoihin. Ja onhan meillä YouTube, sekä voit ostaa koulutusta, vaikka et mitään tutkintoa suorittaisikaan.
Kyllä koulumenestys ja älykkyys korreloivat vahvasti. Asiaa on tutkittu. Tämä ei tarkoita, että kaikki älykkäät menestyvät opinnoissa, mutta usein kyllä menestyvät - ja helpohkosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.
Ihan varmasti valmistuit, kun et edes ymmärrä mitä korrelaatio tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä
Lingvistinen älykkyys unohtui. Molemmat ovat aina olleet olennaisia älykkyyttä mitattaessa. Gardnerin moniälykkyys-teoria on sitten toinen asia.
En usko että kaikkia kiinnostaa kouluttautua joksikin erikoiseksi, ns. Tavallinen riittää, vaikka älyä olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.
Jos olet FM matematiikasta, olet heittämällä ikäluokan top 5%.
ohis
Ei ole totta.
Elämä itsessään ja sen ymmärtäminen on avain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bill Gates ja Mark Zuckerberg ovat jättäneet yliopiston kesken. Moni pitänee heitä älykkäämpinä kuin toisia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon loppuun.
Nää on niitä yksittäisi poikkeuksia
Nämä henkilöt olisivat myös hyvin voineet valmistua, ei ollut heidän älykkkyydestään kiinni,
Vierailija kirjoitti:
Totta kai koulutuksella ja älykkyydellä on yhteys.
Niin on. Älykäs tajuaa kouluttautua.
Suomessa kuitenkin yliopistoon pääsy on jo omanlaisensa haaste ja osoittaa kyvykkyyttä. Jossain muissa maissa ratkaisee raha.