Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
'Koulutus ei korreloi älykkyyden kanssa', miksi niin moni ajattelee noin?
12.12.2025 |
Oikeestiko kuka vaan voi/pystyy väitellä tohtoriksi? Halla-ajo ketjussa väitettiin, ettei tohtorius ole tae älykkyydestä. Kyllä amis-lukio jakokin menee niin että älykkäämpi puolisko ikäluokasta pääsee/hakeutuu lukioon. Yksittäsiä poikkeuksia suuntaan ja toiseen aina on, mutta pääpiirteissään noin.
Kommentit (178)
Kyllähän se (varmasti) korreloi, en tosin ole perehtynyt asiaan. Mutta ihmiset ei ymmärrä mitä tarkoittaa korrelaatio. Asiaan tarkemmin perehtymättä epäilen, että korkeasti koulutetut ovat usein älykkyystasoltaan 105-125 luokkaa ja harvemmin alle 100. Eli korkeasti koulutetuista löytyy varsin keskinkertaisiakin ihmisiä, mutta ei juuri tyhmiä eikä varsinkaan heikkolahjaisia. Sen sijaan huippuälykkäitä löytyy kaikista koulutusasteista junankuljettajasta alkaen. Moni huippuälykäs näkee elämän tarkoituksen toisin kuin statusta ja menestystä tavoittelevat keskinkertaiset ja sitä jonkin verran älykkäämmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole omasta mielestäni erityisen älykäs, mutta opin kieliä nopeasti. Kävin lukion kielilinjan kautta ja tokarit ovat hyviä. Lukion lyhyen matematiikan jälkeen ei ollut mitään vaikeutta suorittaa yliopiston matematiikan kokeet ennen kansiksen opintoja. Mistään kummoisesta viisaudesta ei ole kyse. lähinnä kyvystä ymmärtää päättelyketjuja. Tilastotiede sama.
Jonkun pitää alapeukuttaa tätäkin. Olen edelleen sitä mieltä, että vähällä yrityksellä pärjää lukion pitkästä matematiikasta. Omalla kohdallani lyhyt matikka tuotti hitusesti vaivaa yliopistoon päästyäni. Mielestäni tilastomatematiikka ja todennäköisyyslaskenta olivat aluksi hankalaa. Mutta jos kaikille muille ei ollut, niin kivat heille. Toisaalta, ymmärtänevätkö koko asiaa. Menee monilla sekaisin pelkkä keskiarvo ja keskihajonta.
Ai että lyhyen matikan pohjalla susta todennäköisyyslaskenta oli sulle helppo? Se on tyyliin vaikein matematiikan kurssi yliopistossa.
T: matematiikan FM
Tunneäly on keksitty, että niille, jotka ei ole oikeasti älykkäitä, tulisi paha mieli
Tai tarkennan: selviäisivät lääkelaskusta, johon yksiselitteinen malli. Mutta kyky soveltaa täysin olematon, ja mitään kykyä suhteuttaa asioita ei ole.
Pitkä koulutus tappaa kaiken luovuuden ja tunneälykkyyden ja se näkyy. Pitkällä koulutuksella tuotetaan työorjia eliitille, työorjia jotka eivät koskaan haasta eliitin asemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyyttä on niin monenlaista. Tieto tarttuu eri ihmisiin eri tavalla. Jonkun muistiin tallentuu kerta kuulemalla. Toiset unohtaa nopeasti niin sanotusti turhan tiedon.
Eroja löytyy myös siinä miten pystyy itsenäisesti arvioimaan tiedon totuutta. Sekä miten osaa soveltaa ja yhdistellä tietojaan. Toiset osaavat luoda uutta tietoa.
Ei pitäisi niin äkkinäisesti arvioida kenenkään älykkyyttä, oli hän sitten kuka vain.
Tuokaan ei välttämättä ole aina ihan paras systeemi, että käytännön aloilla toimii johtotehtävissä korkeakoutettuja. Monilta puuttuu olennaista ymmärrystä työn käytännön puoliin. Ei ole esimerkiksi harvinaista, että insinöörien rakennuspiirustukset ovat mahdottomia toteuttaa käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä
Paska kommentti. Tekoäly osaa tehdä kaiken tavispulliaista paremmin, koska siihen on syötetty kaikki ihmiskunnan kollektiivinen osaaminen.
Tekoäly ei osaa yhtään mitään, se on pelkkä tehokas laskentaohjelma, joka aina välillä laskee ennustamansa todennäköisyydet väärin.
Ihmisetkö eivät tee virheitä?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä osaan vähän kaikkea ,eli miksi veistää varsi jos et osaa takoa terää.
Millä mitataan älykkyys? Itse en pitänyt itseäni mitenkään älykkäänä,mutta tällä hetkellä kun keskustelen AMK:n ja jopa yliopiston käyneen kanssa niin...En siis ole kiinnostunut opiskelusta,mutta ei taida opiskelu älykkyyttä lisätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korreloivat, etenkin maassa, jossa koulutus on maksutonta. Mutta korrelaatiokerroin ei ole 1. On älykkäitä ihmisiä, jotka ovat valinneet toisenlaisen elämänpolun ja toisaalta ei niin älykkäitä korkeakoulutettuja (jopa tohtoreita), jotka ovat pänttäämällä ja puurtamalla edenneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Olen suorittanut pitkän matikan lukiossa eikä se niin kummoista ollut. Haastavampaa oli kemian ja fysiikan syventävät kurssit. Enkä edes pidä itseäni mitenkään erityisen älykkänä.
Pidätkö matematiikasta peruskolussa vitosia saaneita yhtä älykkäinä tai jopa älykkäämpinä kuin sinä?
Vaikeaa sanoa, kun en voi tietää mikä niihin vitosiin oli syynä.
Minulla vaihtui kympit vitosiin kun opettaja vaihtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun AI tekee tuhansista ammateista turhia niin oliko älykästä kouluttautua niihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä
Lingvistinen älykkyys unohtui. Molemmat ovat aina olleet olennaisia älykkyyttä mitattaessa. Gardnerin moniälykkyys-teoria on sitten toinen asia.
Todella älykästä tiputella "Gardnerin moniälykkyysteoria"-käsitteitä vaikuttaaksesi älykkäältä. Kirjanoppineelta pätijältä vaikutat, koska tiedät, ettei suurin osa ole kuullutkaan termiä aikaisemmin. Oi salli minun polvistua älykkyytenne edessä.
Kirjoita niin, että tulet ymmärretyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai tarkennan: selviäisivät lääkelaskusta, johon yksiselitteinen malli. Mutta kyky soveltaa täysin olematon, ja mitään kykyä suhteuttaa asioita ei ole.
Tuo on ollut matematiikan osalta jo pitkään ongelmana. Lapsille opetetaan alusta lähtien seuraavasti "2, 4, 6, 8," jne. "ja sitten toistetaan..."
Sitten annetaan koepaperi eteen jossa pitää käyttää esimerkiksi kaikkien tuntemaa kaavaa A^2 + B^2 = C^2 ja lapsi laittaa luvut peräkkäin kun ei ymmärrä että luvut tarkoittavat kolmion sivujen eri pituuksia. Mistäkö tiedän? Siitä että itse tein tuon virheen aikoinaan ja sen jälkeen minun opiskelu muuttui täydellisesti! Sen sijaan että olisin kysynyt "Miten?", aloin kysymään "Miksi?"
Koko opiskeluelämäni ajan olin taistellut sitä vastaan että kaikki piti muistaa. Miksi piti muistaa kun meillä oli jo silloin laskuille apuvälineet, eli laskimet olemassa? Ei se päässälaskutaito kehity yhtään sen nopeampaa vaikka käyttäisi laskinta, jos sille lapselle opetetaan että Miksi lasketaan niinkuin lasketaan. Hyvä esimerkki on puun korkeuden arvioiminen ja mittaaminen. Suurin osa lapsista ei ymmärrä että puun pituus voidaan oikeasti todeta sillä että kauempaa toinen lapsi laittaa peukalon ja etusormen väliin puun ja sitten "kaataa" sen maahan ja muut lapset mittaavat sen välin. He eivät ymmärrä sitä koska heille on opetettu että korkeus on "korkeus", siis pystymitta, joka ei voi muuttua "pituudeksi", eli vaakamitaksi.
Kun aloin koulussa tutoroimaan muita opiskelijoita joilla on matematiikassa vaikeuksia, huomasin kaikilla heillä saman ongelman. Yksikään heistä ei ollut tyhmä, mutta opettajien opetustyyli oli tehnyt heistä tyhmiä!
On olemassa älykkäitä oppilaita jotka muistavat hyvin ja jotka osaavat soveltaa oppimaansa, mutta joukossa läpipääsee myös niitä jotka ovat älykkäitä, mutta jotka eivät ole hyötyneet opetuskeinoista vaan vaativat käytännön harjoituksia joissa heille näytetään eri asiat kuinka ne toimivat suhteessa toisiinsa!
Vierailija kirjoitti:
Kirjaviisaus vs katukasvatus. Opitaan aivan eri taitoja. Katukasvatti voi hyvin jallittaa kirjaviisasta, jos hänellä on apunaan esim. juristeja, strategiseen ajatteluun pystyviä neuvonantajia jne. Tietysti myös toisinpäin.
Monia "oikeassa elämässä" tarvittavia taitoja ei edes opeteta virallisen koulujärjestelmän piirissä, ainakaan Suomessa. On myös hyvä huomata, että kuka tahansa saa kirjastokortin yliopistojen kirjastoihin. Ja onhan meillä YouTube, sekä voit ostaa koulutusta, vaikka et mitään tutkintoa suorittaisikaan.
Youtube 🤪 Katukasvatus 😵💫
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se (varmasti) korreloi, en tosin ole perehtynyt asiaan. Mutta ihmiset ei ymmärrä mitä tarkoittaa korrelaatio. Asiaan tarkemmin perehtymättä epäilen, että korkeasti koulutetut ovat usein älykkyystasoltaan 105-125 luokkaa ja harvemmin alle 100. Eli korkeasti koulutetuista löytyy varsin keskinkertaisiakin ihmisiä, mutta ei juuri tyhmiä eikä varsinkaan heikkolahjaisia. Sen sijaan huippuälykkäitä löytyy kaikista koulutusasteista junankuljettajasta alkaen. Moni huippuälykäs näkee elämän tarkoituksen toisin kuin statusta ja menestystä tavoittelevat keskinkertaiset ja sitä jonkin verran älykkäämmät.
Korkeasti koulutettuja kouluttavana (prof) ajattelen suurinpiirtein samoin. Ilman muuta yliopistokoulutus vaatii jonkintasoista älykkyyttä: suht hyvää muistia, asioiden hahmotuskykyä jne. Muttei väitöskirjantekijöidenkään tarvitse mitään mensalaisia olla, paljon pystyy kompensoimaan ahkeruudella ja kunnianhimolla. Ja jos miettii Suomea pari sukupolvea taaksepäin, ymmärtää miten älykkäitä oli silloin ja on nykyäänkin kaikissa yhteiskuntaluokissa: ennen jos satuit syntymään piian tai rengin lapseksi, oli tie koulutukseen liian pitkä suurimmalle osalle, sen sijaan kehnolahjaisempi kauppiaan tai kartanon poika tankkasi yliopistossa tutkinnon vaikka pitemmän kaavan kautta. Ja kyllähän vieläkin keskiarvoisesti koulutustaso periytyy, korkeasti koulutettujen vanhempien lapset todennäköisemmin hakeutuvat korkeakouluihin vaikka kehnommilla papereilla kuin ammattikoulun käyneiden vanhempien lapset. Joskus 70-80-luvulla oltiin tasa-arvoisimpia koulutukseen hakeutumisessa, suurin osa otti opintolainan, ja pyrkimiseen riitti halpojen pääsykoekirjojen ostaminen ilman kalliita preppauskursseja. Ja ilman muuta ihmisten arvot vaihtelevat, kaikki eivät arvosta koulutusta ja uraa. Mutta arvotkin voivat kehittyä iän mukana, siksi minusta hyvä nykysysteemi, jossa nuoruuden valinnat eivät ole lopullisia, voit hankkia korkeakoulututkinnon amis- AMK- yliopisto kautta. Mutta älykkäitä ihmisiä tarvitaan hyvin monenlaisissa töissä, ja älykkäät pystyvätkin joustavasti hyödyntämään aivojaan ja osaamistaan monella lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole omasta mielestäni erityisen älykäs, mutta opin kieliä nopeasti. Kävin lukion kielilinjan kautta ja tokarit ovat hyviä. Lukion lyhyen matematiikan jälkeen ei ollut mitään vaikeutta suorittaa yliopiston matematiikan kokeet ennen kansiksen opintoja. Mistään kummoisesta viisaudesta ei ole kyse. lähinnä kyvystä ymmärtää päättelyketjuja. Tilastotiede sama.
Jonkun pitää alapeukuttaa tätäkin. Olen edelleen sitä mieltä, että vähällä yrityksellä pärjää lukion pitkästä matematiikasta. Omalla kohdallani lyhyt matikka tuotti hitusesti vaivaa yliopistoon päästyäni. Mielestäni tilastomatematiikka ja todennäköisyyslaskenta olivat aluksi hankalaa. Mutta jos kaikille muille ei ollut, niin kivat heille. Toisaalta, ymmärtänevätkö koko asiaa. Menee monilla sekaisin pelkkä keskiarvo ja keskihajonta.
Ei se ole vaikeaa, yhdenlainen lahjakkuuden siivu matematiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, siksi siitä saa parhaat pisteet yliopistoon hakiessa, vaikkei ole matemaattinen ala
Mä luin pitkän matikan ja valmistuin matematiikan maisteriksi mutta en ole fiksu. Ei se aina korreloi.
Millä perusteella et ole fiksu? Hyvin todennäköisesti olet melko huomattavasti keskimääräistä ÄO ~100- tallaajaa älykkäämpi ja tiedät sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten puhuminen ei ole fiksuutta, esim AI osaa puhua kaikkia kieliä
Lingvistinen älykkyys unohtui. Molemmat ovat aina olleet olennaisia älykkyyttä mitattaessa. Gardnerin moniälykkyys-teoria on sitten toinen asia.
Todella älykästä tiputella "Gardnerin moniälykkyysteoria"-käsitteitä vaikuttaaksesi älykkäältä. Kirjanoppineelta pätijältä vaikutat, koska tiedät, ettei suurin osa ole kuullutkaan termiä aikaisemmin. Oi salli minun polvistua älykkyytenne edessä.
Kirjoita niin, että tulet ymmärretyksi.
Huh heijaa ja hurlum heiiii 🥳🥳🥳🥳
Alue: Aihe vapaa
Minä sain peruskoulussa vitosia ja kutosia matematiikasta. Ei kiinnostanut yhtään mikään 5 + 5 = 10. Olisin halunnut tietää miten lasketaan ja mitä taustalla on, mutta tuota typerää muistipeliä, kuten kertotaulun toistoa, piti vain pelata päivästä toiseen. Sitten menin lukioon ja pyyhkäisin L:n matematiikasta ja senkin sillä etten tiennyt että miten murtoluvuilla lasketaan! Myöhemmin sen sitten opettelin kun sitä taitoa tarvitsin. Matematiikka on kyllä hienoa. Saan nautintoa siitä kun ymmärrän miten asiat toimii toistensa suhteen.