Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 😍
Kaipaus kukoistakoon !
Kommentit (4501)
Vierailija kirjoitti:
Olen jo miettinyt millaisen kakun leipoisin ystävänpäiväksi sinulle jos oltaisiin yhdessä 😞
No millaisen leipoisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan kyllä yhteyttä, kunpa ei vaan aina tarvitsisi veistää tikkua uudelleen.
Tarkoitti varmaan suoraan wapissa.
Tuo oli irrallinen terveinen mieheltä naiselle. Nainen voi toki ottaa WAssa yhteyttä myös.
Naista saattaa ujostuttaa...
Tiedän ja ymmärrän sen tunteen oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulin että sulla on hoitavat kädet. Ei helpota mun päiväunia susta, ei yhtään. Et oo yhtään mun tyyppiä mut olen aivan heikkona sun lähelläs. Voitko huomaa mut jo?
Monilla ihmisillä on kyky parantaa käsillä. Se täytyy vain oppia. Minä opin hätätilanteessa, kun oli halu auttaa läheistä.
Sivusta
Me kerran kaljalla käytiinkin. Oli muuten suuret odotukset ja mitään ei ikinä taoahtunu koska lähdit aikasin kotiin. Mut istuit mun viereen ruokapöytään. Mun vasenta puolta poltti viikon sen jälkeen koska olit niin lähellä
Vierailija kirjoitti:
Tulisitpa kulta mun luo syliin pikkareissa. Voitaisiin keskustella että ei anneta eskaloitua että se on kiellettyä ja väärin mutta sitten mitä pidempään kestää ja mun hyväillessä sua niin pikkuhiljaa suudeltaisiin hitaasti ja pitkään ja otettaisiin sun pikkareita sivuun ja annettaisiin mennä.
Jos oot nainen niin lähden tulemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan kauhee ikävä
Lähdössä johonkin?
Jep. Kiduttavaa
Vierailija kirjoitti:
Muistatko sen aamun kun katsoimme toisiamme silmiin ja kumpikin vähän hätkähti? 🧡
nn
Tästä tuli aamujen sijaan enemmän mieleen illat, tai yöt ennemminkin. Rakastin käydä hänen viereen nukkumaan. Rakastin nuuhkia häntä. Tuntui, että olin kotona, henkisesti. Harmittaa, etten koskaan niinä hetkinä puhunut kaikki ne maailman asiat, olisin halunnut, mutten osaa, sanat jää tosi syvälle ja pyörii lopulta vain omassa päässä. En varmaan koskaan opi puhumaan. Ei hän siihen kyllä painostanutkaan. Tai ehkei ollut vain kiinnostunut, tietämään onko mun pään sisällä edes mitään. O ou.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan kauhee ikävä
Lähdössä johonkin?
Juu, olen pakannut jo kaiken. Kohti ehtoopuolen harmautta.
Vierailija kirjoitti:
Me kerran kaljalla käytiinkin. Oli muuten suuret odotukset ja mitään ei ikinä taoahtunu koska lähdit aikasin kotiin. Mut istuit mun viereen ruokapöytään. Mun vasenta puolta poltti viikon sen jälkeen koska olit niin lähellä
Milloin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On töissä muutenkin ihan kivaa, mut harvat juttutuokiot sun kanssa on yliparhautta. Onneksi näkee edes vilauksittain jossain ovella kohdatessa useamminkin.
Tunne on molemminpuolinen, kunpa tavattais joskus vapaa-ajallakin.
Sivusta, mutta minäkin toivoisin että näkisin kaivatun jossain vapaa-ajalla. Parasta olisi jos olisi pari rohkaisuryyppyä alla niin johan alkaisi tapahtua. Tekisin satavarmasti aloitteen.
Mä en uskaltaisi tehdä aloitetta edes rohkaisuryyppyjen avulla. En tosin enää uskalla edes juoda, enkä varsinkaan kaivatun edessä ennen kuin oltais edes juteltu ilman alkoa. Ties mitä menisin möläyttämään hänelle. Sivu
Mä uskaltaisin. Tarvisin vaan sopivan tilanteen ja rohkaisuryypyn.
Mä oon ihan hajalla eikä mua mikään korjaa. Olen luovuttanut. En usko rakkauteen. En osaa. En vain osaa. 💔
Vierailija kirjoitti:
En uskalla lähestyä, kun vaikutat siltä, että haluat olla rauhassa.
Okei.
Vierailija kirjoitti:
Iltaa mammoille. Oliskohan kurinpalautuksen paikka?
Miten sen meinasit antaa?
Vierailija kirjoitti:
Kaivattu laittoi lusikan soppaan.
Haarukan makkaraan
Lähdössä johonkin?