Onko tylyä, jos en halua tutustua isäni uuteen naisystävään?

Vierailija kirjoitti:

"Niin. Ja nyt mietit, että mites jos isäsi kieltäytyisi samalla syyllä tulemasta esim. häihisi, lapsesi ristiäisiin jne?

Kun aina ei ole kyse sinusta. Sinä olet hänen lapsensa, mutta olet kuitenkin jo aikuinen ihminen. Nyt olisi kyse isäsi elämästä ja siitä, että olisit iloinen hänen onnestaan."

Sitten ei tule jos ei tule. En ole sanonut, että suhde vaivaisi minua. En vain halua olla osana sitä. 

Kyllähän se vähän näyttäisi vaivaavan, jos kieltäytyisit esim. yhteisestä joulunvietosta siksi, että uusi naisystävä olisi paikalla. Tai jos alkaisi esittää ehtoja, että vain toinen teistä voi olla paikalla, koska et halua häntä tavata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla perintöä tulossa kiittämättömälle lapselle.

Jassoo. Kysyin, onko tylyä kieltäytyä tapaamisesta. En kysynyt sitä, olenko kiittämätön, olenko oikeutettu perintöön, olenko raskas, olenko itsekäs, olenko kakara enkä yhtään mitään muuta nälvintää. Olen muutenkin helvetin traumatisoitunut äitini tapauksesta ja päätän keskustelun tähän.  HV saatanan idiootit. Ap

Semmoset viestit sitten. Tuo käytöksesi kertoo vain sinusta itsestäsi.

Kertoo terveestä omanarvontunnosta ja suojeluvaistosta, sillä mies tappoi jo yhden vaimonsa. Tappakoot jatkossa sitä uutta panoaan vaikka, voi olla ap:lle fiksumpaa katkaista välit isäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin. Ja nyt mietit, että mites jos isäsi kieltäytyisi samalla syyllä tulemasta esim. häihisi, lapsesi ristiäisiin jne?

Kun aina ei ole kyse sinusta. Sinä olet hänen lapsensa, mutta olet kuitenkin jo aikuinen ihminen. Nyt olisi kyse isäsi elämästä ja siitä, että olisit iloinen hänen onnestaan."

Sitten ei tule jos ei tule. En ole sanonut, että suhde vaivaisi minua. En vain halua olla osana sitä. 

Kyllähän se vähän näyttäisi vaivaavan, jos kieltäytyisit esim. yhteisestä joulunvietosta siksi, että uusi naisystävä olisi paikalla. Tai jos alkaisi esittää ehtoja, että vain toinen teistä voi olla paikalla, koska et halua häntä tavata.

Miksi aikuisen pitäisi ylipäätään viettää joulua isänsä kanssa, puhumattakaan jos on jo tappanut lasten äidin? Halojata halloo, hippulat vinkuen karkuun tuollaista miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla perintöä tulossa kiittämättömälle lapselle.

Jassoo. Kysyin, onko tylyä kieltäytyä tapaamisesta. En kysynyt sitä, olenko kiittämätön, olenko oikeutettu perintöön, olenko raskas, olenko itsekäs, olenko kakara enkä yhtään mitään muuta nälvintää. Olen muutenkin helvetin traumatisoitunut äitini tapauksesta ja päätän keskustelun tähän.  HV saatanan idiootit. Ap

Semmoset viestit sitten. Tuo käytöksesi kertoo vain sinusta itsestäsi.

Kertoo terveestä omanarvontunnosta ja suojeluvaistosta, sillä mies tappoi jo yhden vaimonsa. Tappakoot jatkossa sitä uutta panoaan vaikka, voi olla ap:lle fiksumpaa katkaista välit isäänkin.

Suksinyvittuun ja ota matkalla aamulääkkees

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko sitten äitisi kuoli? Onko isäsi nainen ollut jo kuvioissa kun äitisi teki kuolemaa?

Äidilläni on ollut kaksi miestä sen jälkeen kun vanhempani erosivat.

Äiti on aina ollut kortiton niin nämä miehet sitten ovat kyydittäessään samalla tutustunu meidän tyttärien perheisiin.

Älä ota tosta stressiä. Jossain tapaatte niin tutustutte sitten.

Viimeisen puolen vuoden sisällä. Tuntuu että minun pitäisi alkaa leikkiä jotain perheleikkejä. Suoraan sanottuna tuntuu siltä, että tarvitsisin rauhoittavia tuohon tapaamiseen. Muuten todennäköisesti itken tapaamisen ajan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla perintöä tulossa kiittämättömälle lapselle.

Jassoo. Kysyin, onko tylyä kieltäytyä tapaamisesta. En kysynyt sitä, olenko kiittämätön, olenko oikeutettu perintöön, olenko raskas, olenko itsekäs, olenko kakara enkä yhtään mitään muuta nälvintää. Olen muutenkin helvetin traumatisoitunut äitini tapauksesta ja päätän keskustelun tähän.  HV saatanan idiootit. Ap

No siinähän olet. Mutta ehkä kannattaisi katsoa peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla perintöä tulossa kiittämättömälle lapselle.

Jassoo. Kysyin, onko tylyä kieltäytyä tapaamisesta. En kysynyt sitä, olenko kiittämätön, olenko oikeutettu perintöön, olenko raskas, olenko itsekäs, olenko kakara enkä yhtään mitään muuta nälvintää. Olen muutenkin helvetin traumatisoitunut äitini tapauksesta ja päätän keskustelun tähän.  HV saatanan idiootit. Ap

Semmoset viestit sitten. Tuo käytöksesi kertoo vain sinusta itsestäsi.

Kertoo terveestä omanarvontunnosta ja suojeluvaistosta, sillä mies tappoi jo yhden vaimonsa. Tappakoot jatkossa sitä uutta panoaan vaikka, voi olla ap:lle fiksumpaa katkaista välit isäänkin.

Suksinyvitt

Suksi sinä, vaikka sen uuden panosi v ittuun ja jätä lapsesi v ittu rauhaan. Kiitti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko sitten äitisi kuoli? Onko isäsi nainen ollut jo kuvioissa kun äitisi teki kuolemaa?

Äidilläni on ollut kaksi miestä sen jälkeen kun vanhempani erosivat.

Äiti on aina ollut kortiton niin nämä miehet sitten ovat kyydittäessään samalla tutustunu meidän tyttärien perheisiin.

Älä ota tosta stressiä. Jossain tapaatte niin tutustutte sitten.

Viimeisen puolen vuoden sisällä. Tuntuu että minun pitäisi alkaa leikkiä jotain perheleikkejä. Suoraan sanottuna tuntuu siltä, että tarvitsisin rauhoittavia tuohon tapaamiseen. Muuten todennäköisesti itken tapaamisen ajan. Ap

Nainen on varmaan lohduttanut isäsi munaa myös traagisesta vaimon poismenosta johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin. Ja nyt mietit, että mites jos isäsi kieltäytyisi samalla syyllä tulemasta esim. häihisi, lapsesi ristiäisiin jne?

Kun aina ei ole kyse sinusta. Sinä olet hänen lapsensa, mutta olet kuitenkin jo aikuinen ihminen. Nyt olisi kyse isäsi elämästä ja siitä, että olisit iloinen hänen onnestaan."

Sitten ei tule jos ei tule. En ole sanonut, että suhde vaivaisi minua. En vain halua olla osana sitä. 

Kyllähän se vähän näyttäisi vaivaavan, jos kieltäytyisit esim. yhteisestä joulunvietosta siksi, että uusi naisystävä olisi paikalla. Tai jos alkaisi esittää ehtoja, että vain toinen teistä voi olla paikalla, koska et halua häntä tavata.

Joulua voi hyvin juhlia eri aikaan eri paikoissa, jos pari ei edes asu yhdessä.

En itsekään missään nimessä olisi kiinnostunut tapaamaan mitään isäni naisystävää, mutta en kyllä koko isääkään. Silloin kun vielä asuin kotona tai opiskelin ihan ekoja vuosia ja halusin käydä kotonakotona jotta näkisin paikkakunnalla olevia kavereitani, tutustuin kyllä naisystäviinkin. Jos on ihminen jota rakastan ja jonka kanssa haluan olla tekemisissä niin haluan kyllä tutustua seurustelukumppaniinkin. 

Onhan se tylyä tietenkin. Jospa sinun isäsi odottaa, että tutustuisit hänen naisystäväänsä? Minulla oli toisin päin. Isälläni oli joku nainen. Olin opiskelemassa toisella paikkakunnalla, äiti kuollut. Isä ei esitellyt häntä minulle. Kuulin joskus puhelun taustalta naisen puhetta. Hän matkusteli enemmän Suomessa. Kerran hän lipsautti, että me ollaan menossa Kunnonpaikkaan viikonloppuna. Siihen tietysti tartuin, että ketkä me. Hän änkytti vastaukseksi, että yksi kaveri lähtee mukaan.

Myöhemmin selvisi, että se naisystävä ei ollut halunnut tavara minua. Hänellä oli itsellään kolme lasta, yksi niistä vaikeasti kehitysvammainen, ja oli lisäksi kaksi lapsenlasta. Hän oli kai kokenut asian niin, että hän ei jaksa enää uusia lapsia. En minä sitå olisi vaatinut, että minulle pitää olla äitipuoli, mutta on se kuitenkin kohteliasta esittäytyä. Toisaalta minun isäni oli mukana hänen lastensa elämässä. Kuulin myöhemmin, että jopa sen naisen lapsenlapsen syntymäpäivillä on ollut mukana. Isäni tosin lopetti seurustelun myöhemmin, ja siinä vaiheessa olin jo nopeasti tämän naisystävän tavannut. Isällä oli terveyshuolia. Hän koki kai sen raskaaksi, kun toinen on koko ajan menossa ja haluaa tehdä jotain yhdessä ja isäni ei jaksanut. Ihan sellainenkin juttu kuin tansseissa käyminen. Aiemmin olivat käyneet ja kun isän terveys heikkeni, hän ei halunnut enää. Silloin on parempi erota, jos haluaa eri asioita. Isäni kuitenkin kuoli melko nuorena, ei ehtinyt kunnolla eläkepäiviä viettää. 

Vierailija kirjoitti:

Fyysisesti olet aikuinen, mutta mieleltäsi olet täysi kakara.

Tällaisen kommentin heittelijä on itse sellainen. 

Oma isäni kuoli, äitini sekoili.( Hänellä on tiettyjä mt-keissejä, jotka tulevat esiin suurissa muutoksissa.) Piti heti löytää joku uusi tilalle. Jonkin ajan päästä hän tutustuikin uuteen mieheen.

Minulla ei ole mitään tätä miestä vastaan. En kuitenkaan halunut olla oman suruprosessin aikana missään tekemisissä asian kanssa.

Eniten harmitti äitini epävakaa meno. Samalla tavalla omat vanhemmat menivät liian nopeasti yksiin äidin nuoruudenliiton mentyä pieleen. Lapsuuteni ei ollut kehuttava, vanhempien ongelmat kasautuivat pahimmalla tavalla. Tällainen jättää jäljet, väkisinkin. 

Ja joo 155 jatkaa että luin vasta nyt aiemmat viestit. Ehkä isäkin ymmärtää tässä tilanteessa että ap laittaa omat tunteensa etusijalle. Ja itse olen siis katkonut välit omaan isääni enkä edes kysele että mitä hän ymmärtää ja mitä ei. Edelleen muutenkin ajattelen kuten ylläkin sanon että se kertoo mun mielestä paljon sun tunteista myös sitä sun isää kohtaan ettet halua tavata sitä naisystävää. No mutta en mäkään alkanut välejä isään katkoa kuin vasta vuosia äidin kuoleman jälkeen siksikään, että olin vielä lapsi kun äiti kuoli, mutta en olisi varmasti pystynyt aikuisenakaan menettämään molempia vanhempia lyhyen ajan sisällä. 

Itse olen sitä mieltä että tutustuisin vaikka viiteen oman vanhemman uuteen mies- tai naisystävään vuodessa jos tarvitsisi. Miksi olisin niin pikkumainen että ajattelisin että vanhemmaksi tultuaan ihmisellä ei saa olla enää omanlaista elämää ja omia ihmissuhteita. Ajattelen ensisijaisesti että toivon oman vanhemman onnellisuutta ja sitä ettei hänen tarvitsisi vasten tahtoaan yksin asunnossaan seiniä tuijotella. Jos tämä uusi kumppani osoittautuisi jollain tapaa epämiellyttäväksi persoonaksi, en siltikään olisi tyly, vaan pitäisin yhteyttä siitä huolimatta.

Jotenkin kauhea ajatus että "teet" lapsen tänne maailmaan ja sitten se saakin alkaa kontrolloida sinua vanhempana sekä ehkä jopa manipuloida käytöksellään ja menetät itsesi. Eli Ap olet todella lapsellinen jos et halua edes TUTUSTUA, kaikista ei tarvitse pitää mutta hyväksy se ettei elämä ole aina täydellistä minkään osalta.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että tutustuisin vaikka viiteen oman vanhemman uuteen mies- tai naisystävään vuodessa jos tarvitsisi. Miksi olisin niin pikkumainen että ajattelisin että vanhemmaksi tultuaan ihmisellä ei saa olla enää omanlaista elämää ja omia ihmissuhteita. Ajattelen ensisijaisesti että toivon oman vanhemman onnellisuutta ja sitä ettei hänen tarvitsisi vasten tahtoaan yksin asunnossaan seiniä tuijotella. Jos tämä uusi kumppani osoittautuisi jollain tapaa epämiellyttäväksi persoonaksi, en siltikään olisi tyly, vaan pitäisin yhteyttä siitä huolimatta.

Jotenkin kauhea ajatus että "teet" lapsen tänne maailmaan ja sitten se saakin alkaa kontrolloida sinua vanhempana sekä ehkä jopa manipuloida käytöksellään ja menetät itsesi. Eli Ap olet todella lapsellinen jos et halua edes TUTUSTUA, kaikista ei tarvitse pitää mutta hyväksy se ettei elämä ole aina täydellistä minkään osalta.

Mietin myös vähän, että jossain vaiheessa jos vanhempi alkaa ikääntyessä tarvita enemmän apua perusarjessa, niin ollaanko sitten varmasti joku päivä käymässä siellä vanhemman luona? Jos oltu sitä mieltä, ettei vanhempi missään nimessä saa hankkia uutta puolisoa, jonka kanssa olisivat toistensa arjen tuki.

Ajatteletko että isäsi haaveili yksinäisestä vanhuudesta mennessään naimisiin äitisi kanssa. Emme voi päättää,  missä järjestyksessä täältä lähdetään, mutta niiden, jotka jäävät, on vain yritettävä jatkaa elämäänsä. Pystytkö sinä täyttämään tuon tyhjiön, joka äitisi jälkeen jäi. Minunkin äitini on on kuollut, ja oikein toivoisin, että hänellä olisi joku läheinen ystävä. Hänen suurin ongelmansa on yksinäisyys ja se, että aika tulee pitkäksi. Vaikka meitä on useampia lapsia, hän toivoisi päivittäin jotain kontaktia.  Kaiki hänen ikäpolvensa sukulaiset ja ystävät ovat jo kuolleet. Ei sinun tutustumisesii uuteen naisystäväänsä vähennä kunnioitusta äitiä kohtaan, etkä saa häntä takaisin, vaikka olisit ynseä isälie. Hänkin kaipaa varmasti vaimoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että tutustuisin vaikka viiteen oman vanhemman uuteen mies- tai naisystävään vuodessa jos tarvitsisi. Miksi olisin niin pikkumainen että ajattelisin että vanhemmaksi tultuaan ihmisellä ei saa olla enää omanlaista elämää ja omia ihmissuhteita. Ajattelen ensisijaisesti että toivon oman vanhemman onnellisuutta ja sitä ettei hänen tarvitsisi vasten tahtoaan yksin asunnossaan seiniä tuijotella. Jos tämä uusi kumppani osoittautuisi jollain tapaa epämiellyttäväksi persoonaksi, en siltikään olisi tyly, vaan pitäisin yhteyttä siitä huolimatta.

Jotenkin kauhea ajatus että "teet" lapsen tänne maailmaan ja sitten se saakin alkaa kontrolloida sinua vanhempana sekä ehkä jopa manipuloida käytöksellään ja menetät itsesi. Eli Ap olet todella lapsellinen jos et halua edes TUTUSTUA, kaikista ei tarvitse pitää mutta hyväksy se ettei elämä ole aina täydellistä minkään osalta.

Aloittaja ei sanonut ettei uutta puolisoa saa hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä että tutustuisin vaikka viiteen oman vanhemman uuteen mies- tai naisystävään vuodessa jos tarvitsisi. Miksi olisin niin pikkumainen että ajattelisin että vanhemmaksi tultuaan ihmisellä ei saa olla enää omanlaista elämää ja omia ihmissuhteita. Ajattelen ensisijaisesti että toivon oman vanhemman onnellisuutta ja sitä ettei hänen tarvitsisi vasten tahtoaan yksin asunnossaan seiniä tuijotella. Jos tämä uusi kumppani osoittautuisi jollain tapaa epämiellyttäväksi persoonaksi, en siltikään olisi tyly, vaan pitäisin yhteyttä siitä huolimatta.

Jotenkin kauhea ajatus että "teet" lapsen tänne maailmaan ja sitten se saakin alkaa kontrolloida sinua vanhempana sekä ehkä jopa manipuloida käytöksellään ja menetät itsesi. Eli Ap olet todella lapsellinen jos et halua edes TUTUSTUA, kaikista ei tarvitse pitää mutta hyväksy se et

Aloittaja ei sanonut ettei uutta puolisoa saa hankkia.

Sanoilla voi sanoa yhtä, ja asiaan asennoitumisella toista.

Kuinkahan uusi tämä naisystävä on. Ei kai sitä heti tarvi esitellä. Tutustuu ensin itse ja vaikka vuoden kuluttua esittelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin miten ap jatkossa aiot toimia, kun he ovat pariskunta ja nainen alkaa olla paikalla aina kun on joku tilaisuus?

Kun sinähän et sitä päätä ketä isäsi kutsuu tai kenen kanssa isäsi ilmaantuu sukujuhliin yms.

Etkö koskaan enää mene mihinkään missä nainen saattaisi olla?

Miksi miehet tuovat sukuun naisia sillä perusetella, kuka antaa heille pillua? Ja kuvittelevat, että sitten kaikki suvun naiset rakastavat tätä naista, jonka kanssa mies on vaan siksi, että antaa tälle pillua? Ei se nainen niille sukulaisnaisille pillua anna, niille tämä saattaa olla täysi hirviö. Mutta miestä ei kiinnosta kuin oma munansa, tietenkään

No onhan se ymmärrettävää, että eihän sellaisen suvun kunnialliset naiset, joilla ei ole tapana antaa pxllua miehelleen, voi todellakaan hyväksyä isän uutta naista/naikkosta, jonka epäillään antavan. Sehän on hirveetä.