Onko ok, että mies olettaa minun järjestävän perheellemme koko joulun?

Vierailija kirjoitti:

Voi teitä, kanssasisaret, kun uhraatte ja teette kaiken miehen eteen suhteen alussa. Ja sitten vuosien päästä olette aivan naatteja ja koette, että teitä vain hyväksikäytetään. Nyt tunnustamaan, että vika oli teissä ja sitten luomaan uusia käytäntöjä sinne perhearkeen.

Siinä, että asiat muuttuvat, ei yleensä auta kuin tiukkuus. Jos mies kerran on sanonut, että hän kieltäytyy tekemästä mitään, niin sitten sinä kieltäydyt tekemästä yksin mitään. Sanot, että joulua ei sitten järjestetä enää.

Toisena vaihtoehtona on, että pyydät kauniisti sitä miestä mukaan kauppaan kansssi ja auttelemaan sinua ruokien laitossa ynnä muussa. Sano, että olisi kivaa, että hän on mukana, koska joulu on perhejuhla.

Kuka haluaa miehen, jota täytyy alusta asti kasvattaa tiukasti, että suostuu tekemään oman osuutensa?

En ole vuosiin enää tehnyt mitään erilläistä joulusiivousta. Pidän talon perussiistinä ympäri vuoden. Jouluna tulee muutenkin niin aikaisin pimeää että ei edes vieraat huomaa jos joku pölypallo jossain lentelee. Leipomuksien en tee koska kukaan ei niitä halua syödä. Torttuja ja pipareita tehdään kaupan taikinasta ihan yhteisen tekemisen takia lasten kanssa. Lahjat tilaan netistä, kuusi haetaan omasta metsästä ja ruuat on lähinnä kalapöytä. Helppoa ja kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi teitä, kanssasisaret, kun uhraatte ja teette kaiken miehen eteen suhteen alussa. Ja sitten vuosien päästä olette aivan naatteja ja koette, että teitä vain hyväksikäytetään. Nyt tunnustamaan, että vika oli teissä ja sitten luomaan uusia käytäntöjä sinne perhearkeen.

Siinä, että asiat muuttuvat, ei yleensä auta kuin tiukkuus. Jos mies kerran on sanonut, että hän kieltäytyy tekemästä mitään, niin sitten sinä kieltäydyt tekemästä yksin mitään. Sanot, että joulua ei sitten järjestetä enää.

Toisena vaihtoehtona on, että pyydät kauniisti sitä miestä mukaan kauppaan kansssi ja auttelemaan sinua ruokien laitossa ynnä muussa. Sano, että olisi kivaa, että hän on mukana, koska joulu on perhejuhla.

Kuka haluaa miehen, jota täytyy alusta asti kasvattaa tiukasti, että suostuu tekemään oman osuutensa?

Hämmästyttävää kyllä, varsin moni on halunnut. Ja sitten he ruikuttavat täällä ja siellä kotona sille miehelle.

Ei ole, eikä sun pidä suostua

T:mies 55v.

Vierailija kirjoitti:

En ole vuosiin enää tehnyt mitään erilläistä joulusiivousta. Pidän talon perussiistinä ympäri vuoden. Jouluna tulee muutenkin niin aikaisin pimeää että ei edes vieraat huomaa jos joku pölypallo jossain lentelee. Leipomuksien en tee koska kukaan ei niitä halua syödä. Torttuja ja pipareita tehdään kaupan taikinasta ihan yhteisen tekemisen takia lasten kanssa. Lahjat tilaan netistä, kuusi haetaan omasta metsästä ja ruuat on lähinnä kalapöytä. Helppoa ja kivaa.

Miten tämä liittyy siihen, että aapeen mies lusmuaa pois vanhempien yhteisistä vastuista lasten suhteen?

Minäkään en mitään sellaista joulusiivoa tee, että yhtenä päivänä uurastaisin. Alan jo syksyn lopulla pikkuhiljaa, pala kerrallaan tekemään jotain, pesemään verhoja, siistimään kaappeja, luopumaan turhasta ym. Ja uusi vuosi on minulle se ajankohta, kun haluan, että kaikki alkaa ikään kuin puhtaalta pöydältä ja on siistiä. Jouluna tulee vielä kaikenlaista sottaa, joten liika siisteysvouhotus jouluna on turhaa.

Lähinnä tässä kummastuttaa, onko tämä eskaloitunut vasta tänä vuonna?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vuosiin enää tehnyt mitään erilläistä joulusiivousta. Pidän talon perussiistinä ympäri vuoden. Jouluna tulee muutenkin niin aikaisin pimeää että ei edes vieraat huomaa jos joku pölypallo jossain lentelee. Leipomuksien en tee koska kukaan ei niitä halua syödä. Torttuja ja pipareita tehdään kaupan taikinasta ihan yhteisen tekemisen takia lasten kanssa. Lahjat tilaan netistä, kuusi haetaan omasta metsästä ja ruuat on lähinnä kalapöytä. Helppoa ja kivaa.

Miten tämä liittyy siihen, että aapeen mies lusmuaa pois vanhempien yhteisistä vastuista lasten suhteen?

Ap mainitsi myös siivouksen siellä tehtävälistassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi teitä, kanssasisaret, kun uhraatte ja teette kaiken miehen eteen suhteen alussa. Ja sitten vuosien päästä olette aivan naatteja ja koette, että teitä vain hyväksikäytetään. Nyt tunnustamaan, että vika oli teissä ja sitten luomaan uusia käytäntöjä sinne perhearkeen.

Siinä, että asiat muuttuvat, ei yleensä auta kuin tiukkuus. Jos mies kerran on sanonut, että hän kieltäytyy tekemästä mitään, niin sitten sinä kieltäydyt tekemästä yksin mitään. Sanot, että joulua ei sitten järjestetä enää.

Toisena vaihtoehtona on, että pyydät kauniisti sitä miestä mukaan kauppaan kansssi ja auttelemaan sinua ruokien laitossa ynnä muussa. Sano, että olisi kivaa, että hän on mukana, koska joulu on perhejuhla.

Kuka haluaa miehen, jota täytyy alusta asti kasvattaa tiukasti, että suostuu tekemään oman osuutensa

Ne täällä ruikuttajat ovat yleensä niitä, jotka ottivat miehen, joka suhteen alkuvaiheessa teki osansa kotitöistä kunnes syntyi lapsia.

Nämä kasvattajajustiinat omat ihan oma rotunsa. He nimenomaan tahtovat näitä ojennukseenlaitettavia.

Ap mainitsi siivouksen, ruoanlaiton, kauppareissut, suunnittelemisen ym. Ei ainoastaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Tilaa kaikki tarjoilut pitopalvelusta jos mies ei halua osallistua työllään.

Aika kalliiksi tulisi pitopalvelu ap:lle, koska mies on ilmoittanut, että ei aio tehdä mitään ja sen lisäksi maksaakin vain puolet.

Mies on siis siivelläeläjä, joka pitää ap:ta itsestäänselvyytenä. 

Nyt ottaisin asian vielä uudestaan keskusteluun ja sanoisin miehelle, että hänen halveksiva asenteensa alkaa olla sillä tasolla, että harkitsen eroa. Että jos mies haluaa välttää eron, niin on pakko alkaa kantaa käytännön vastuuta arjessa ja nostaa persus ylös sohvalta.

Miksi ihmeessä ajaudutte tilanteeseen jossa itse hoidatte? Miksi ihmeessä naiset eivät pidä puoliaan suhteissa alusta asti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole vuosiin enää tehnyt mitään erilläistä joulusiivousta. Pidän talon perussiistinä ympäri vuoden. Jouluna tulee muutenkin niin aikaisin pimeää että ei edes vieraat huomaa jos joku pölypallo jossain lentelee. Leipomuksien en tee koska kukaan ei niitä halua syödä. Torttuja ja pipareita tehdään kaupan taikinasta ihan yhteisen tekemisen takia lasten kanssa. Lahjat tilaan netistä, kuusi haetaan omasta metsästä ja ruuat on lähinnä kalapöytä. Helppoa ja kivaa.

Miten tämä liittyy siihen, että aapeen mies lusmuaa pois vanhempien yhteisistä vastuista lasten suhteen?

 

Ap mainitsi myös siivouksen siellä tehtävälistassaan.

Niin ja ap mainitsi siinä tehtävälistassaan, että menee siivouksen suhteen siitä missä aita on matalin. Myöhemmin täsmensi, että jouluksi normaali viikkosiivous tai vain pelkkä imurointi. Eli hänkään ei tosiaan tee mitään erillistä joulusiivousta. 

Meilläkin on useimmiten niin, että mies ei muista mitään, vaan minun on pakko muistaa, tai kukaan ei muista. 

Välillä olen ihan tosissaan yrittänyt olla muistamatta ja huolehtimatta.. Olen ottanut asian puheeksi, mutta juuri mikään ei muutu.

Tilanteet on olleet ihan uskomattomia tässä vuosien varrella. 

Viimeisenä esimerkkinä miehen sisaren vauva syntyi.. Mies onnitteli Whatsapp-viestillä kyllä. Sitten, aika kului, päivät seurasi toistaan.. Mietin alkaako mikään raksuttaa... Tilasin varpajaislahjan ja paketoin sen. Kirjoitin nätin kortin. En sanonut miehelle mitään.. Lopulta, kun kolmas viikko oli kulunut, sanoin miehelle, että ei ole käynyt mielessä, että voisi jotain varpajaista vauvalle hommata? 

Ei ollut käynyt mielessä.

Ojensin paketin, mies kirjoitti nimensä korttiin ja lähetti paketin. 

Sama juttu aina. Kaikessa. Omista häistämme alkaen ja joka ikinen joulu. Välillä olen "unohtanut" jotain, mutta kaikki vaan ajattelee silloin, että vika on minussa ja minä olen se välinpitämätön! Siis anoppi & kumppanit silloin ajattelee, että minä en välitä! Kukaan ei edes oleta, että mies muistaisi mitään tai välittäisi mistään lahjoista, leipomisista tai muistamisista.

Muistan, kun oli pakko tehdä laatikot itse lapsen maitoallergian vuoksi. Sekin kävi kätevästi valmiista soseista.

Yh-äitinä laitoin oikean kuusen ja sahasin ohjeistetusti pätkän pois tyvestä. Ei ollut iso juttu. Kinkkua en ikinä ole paistanut, mutta kuitenkin syönyt. 

Joulun saa helposti ruokien puolesta. Kaupassa on valmiina. Lahjoissa voi pyrkiä minimalismiin ja antaa vaikka lahjakortteja. 

Jospa mies on kyllästynyt hössötykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun oli pakko tehdä laatikot itse lapsen maitoallergian vuoksi. Sekin kävi kätevästi valmiista soseista.

Yh-äitinä laitoin oikean kuusen ja sahasin ohjeistetusti pätkän pois tyvestä. Ei ollut iso juttu. Kinkkua en ikinä ole paistanut, mutta kuitenkin syönyt. 

 

Joulun saa helposti ruokien puolesta. Kaupassa on valmiina. Lahjoissa voi pyrkiä minimalismiin ja antaa vaikka lahjakortteja. 

Jospa mies on kyllästynyt hössötykseen. 

 

Mutta kun se aapeen mies ei edes suostu menemään sinne kauppaan ostamaan niitä valmiita jouluruokia. Tai sitä kuusta. Minusta aika ankeaa. Ei olisi edes vaikeaa tehdä noita. 

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on useimmiten niin, että mies ei muista mitään, vaan minun on pakko muistaa, tai kukaan ei muista. 

Välillä olen ihan tosissaan yrittänyt olla muistamatta ja huolehtimatta.. Olen ottanut asian puheeksi, mutta juuri mikään ei muutu.

Tilanteet on olleet ihan uskomattomia tässä vuosien varrella. 

Viimeisenä esimerkkinä miehen sisaren vauva syntyi.. Mies onnitteli Whatsapp-viestillä kyllä. Sitten, aika kului, päivät seurasi toistaan.. Mietin alkaako mikään raksuttaa... Tilasin varpajaislahjan ja paketoin sen. Kirjoitin nätin kortin. En sanonut miehelle mitään.. Lopulta, kun kolmas viikko oli kulunut, sanoin miehelle, että ei ole käynyt mielessä, että voisi jotain varpajaista vauvalle hommata? 

Ei ollut käynyt mielessä.

Ojensin paketin, mies kirjoitti nimensä korttiin ja lähetti paketin. 

Sama juttu aina. Kaikessa. Omista häistämme alkaen ja joka ikinen joulu. Välill

Miksi hommaat hänen puolestaan lahjoja? Sitä en ihan oikeasti ymmärrä.

Jos hänen sukunsa alkaa sinua syytellä, niin kysy miten ihmeessä sinä liityt koko asiaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ajaudutte tilanteeseen jossa itse hoidatte? Miksi ihmeessä naiset eivät pidä puoliaan suhteissa alusta asti?

Kyllä mä olen pitänyt. Ei ole tarvinnut kuin tuijottaa ja kysyä, oletko tosissasi, aikuinen ihminen, miten pärjäät töissä ellet kotona x tai y. Mun miehet (2 aviomiestä, muita en laske) ovat inhonneet ajatusta, että heitä pidettäisiin jotenkin yksinkertaisina, johan on perse noussut penkistä. Olen myös niin ikävä ihminen, että joulu ei tulisi mun yksin laittamana. Perhe-elämä on jo eletty, pari kertaa jäi laittamatta. Jos antaa kohdella itseään kuin kynnysmattoa, ei pidä yllättyä, jos tulee kohdelluksi kuin kynnysmatto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaa kaikki tarjoilut pitopalvelusta jos mies ei halua osallistua työllään.

Aika kalliiksi tulisi pitopalvelu ap:lle, koska mies on ilmoittanut, että ei aio tehdä mitään ja sen lisäksi maksaakin vain puolet.

Mies on siis siivelläeläjä, joka pitää ap:ta itsestäänselvyytenä. 

Nyt ottaisin asian vielä uudestaan keskusteluun ja sanoisin miehelle, että hänen halveksiva asenteensa alkaa olla sillä tasolla, että harkitsen eroa. Että jos mies haluaa välttää eron, niin on pakko alkaa kantaa käytännön vastuuta arjessa ja nostaa persus ylös sohvalta.

No en minä kyllä jatkaisi liitossa, jossa toinen osallistuu vasta erouhan alla.

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun oli pakko tehdä laatikot itse lapsen maitoallergian vuoksi. Sekin kävi kätevästi valmiista soseista.

Yh-äitinä laitoin oikean kuusen ja sahasin ohjeistetusti pätkän pois tyvestä. Ei ollut iso juttu. Kinkkua en ikinä ole paistanut, mutta kuitenkin syönyt. 

 

Joulun saa helposti ruokien puolesta. Kaupassa on valmiina. Lahjoissa voi pyrkiä minimalismiin ja antaa vaikka lahjakortteja. 

Jospa mies on kyllästynyt hössötykseen. 

 

Minäkin olin yh ja jos minulla olisi ollut siinä kotona siivellä elävä mieslapsi, joka ei hoida osuuttaan ja jota minun pitää paapoa kuin lasta, hän olisi lentänyt ulos kahdessa viikossa. Täysin selvä oletus on, että perheessä molemmat vanhemmat ovat aikuisia, jotka kantavat vastuuta. Kukaan ei kaipaa elämäänsä kiviriippaa, siksi naiset eroja ottavatkin.