Lue keskustelun säännöt.
Onko ok, että mies olettaa minun järjestävän perheellemme koko joulun?
19.11.2025 |
Meillä kaksi lasta, toinen koulussa ja toinen päikyssä. Jouluvieraita ei tänä vuonna tule. Mutta onhan siinä silti, kaikki lahjat, leipomiset, joulupukit, jouluruoat, siivoamiset (tässä tosin mennään siitä missä aita matalin), joulukuuset ja muut koristeet ym ym. Mies olettaa, että suunnittelen, muistan, hoidan ja järjestän tämän kaiken yksin. Että muistan hankkia kaikki perinteeseen kuuluvat jouluruoat, sulattaa ja paistaa ajoissa kinkut (jota ei syö kuin mies), keksin ja hankin lasten kaikki lahjat yksin jne. Hän panos on maksaa osa tästä. Mutta ei miettiä, suunnitella, muistaa eikä hoitaa mitään jouluun liittyvää. Lasten vuoksi kuitenkin halutaan hyvä joulu, ja tykätään me aikuisetkin joulusta. Kuitenkin ärsyttää, että kaikki miettiminen ja muistaminen jää yksin minulle. Olisiko sinusta ok?
Kommentit (438)
Vierailija kirjoitti:
Ruuat saa kaupasta, pientä siivoilua, kuusi paikalleen ja pukkikin voi jättää lahjat säkissä johonkin.
kovaa on joulun suunnittelu ja vietto.
No kuka ne hoitaa? Siitä tässä ollut koko ajan kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin olettaa minunkin mies, että teen kaiken yksin. Meillä ei ole lapsia, eikä minua oikeastaan kiinnosta joulunvietto enää ollenkaan. Tämän sanoin miehelle ääneen jo hyvissä ajoin. Vastaus: totta kai me joulua vietetään. Ok, vietetään vaan, mutta saattaa olla, ettei se tänä vuonna eroa tavallisesta keskiviikosta mitenkään, koska mua ei kerta kaikkiaan nappaa ja mies ei taatusti tee asian eteen mitään.
Odotan jännityksellä, havahtuuko hän jossain vaiheessa, ja missä vaiheessa, siihen, etten oikeasti ole laittanut tikkua ristiin. Saattaa olla, että aatonaattona herää tilanteeseen, kun muija ei ole vieläkään kantanut edes kuusta tupaan.
Aikuiset ihmiset keskenään ja pitäisi kuusi kantaa sisään. Olenkohan mitään lapsellisempaa kuullut?
Vierailija kirjoitti:
Jouluun on yli kuukausi aikaa. Tässä vaiheessa aktivoituvat hössöttäjät. Mies on saanut siitä tarpeekseen.
Kyllä tässä vaiheessa on ihan hyvä aktivoitua, jollei halua haalia tarpeita kasaan siitä, mitä kaupoissa on jäljellä kauhean ruuhkan keskellä.
Minä ehdotin miehelle (hän on se, joka haluaa viettää joulua) jo reilu viikko sitten, että ostettaisiin kinkku valmiiksi jo nyt niin saataisiin kerrankin sellainen kuin halutaan, eikä sitä viimeistä kylmäaltaan pohjalle jäänyttä. Eipä ottanut tuulta alleen sekään ajatus. Nyt sitten taistelen itseni kanssa, mennäkö ostamaan kinkku vai antaako olla ja todeta siinä kohtaa, kun mies alkaa sen perään kysellä, eli aattona päivällisaikaan, ettei ole, kun sen hankkiminen ei vaikuttanut olevan sulle tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten saa sanottua?
Miksi jankkaatte tuota, vaikka ap on selvällä suomenkielellä jo kirjoittanut, että on keskustellut miehennkanssa ja mies on ilmoittanut kieltäytyvänsä kaikesta osallistumisesta. Mies ilmoitti, ettei aio edes mennä ruokakauppaan listan kanssa, vaan ap:n täytyy tehdä kaikki yksin.
Mies kuulostaa puhtaalta k-päältä mielestäni ja ottaisin eron, tuo on niin halveksivaa kyykyttämistä vaimoa kohtaan häneltä.
Moni kommentoi aloitusta ennen kuin lukee koko ketjua.
Järjestäisin itselleni ja lapsille sellaisen joulun kuin itseä huvittaa. Ei mitään kinkkuja miehelle, vaan just mitä itse haluan syödä ja lapset tykkää. Lahjat vaan itselle ja lapsille. Ja sitten suoraan voi sanoa, että mies ei tykkää viettää joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapset kärsii jos ei ole joulua?
Eivät omista lisää muovia?
Ongelma ratkeaa menemällä valmiiseen pöytään. Moniin hotelleihin saa hyviä joulupaketteja. Meidän perhe on jo pitkään käyttänyt niitä. Ei tule kenellekään stressiä muusta kuin lahjojen ostamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin olettaa minunkin mies, että teen kaiken yksin. Meillä ei ole lapsia, eikä minua oikeastaan kiinnosta joulunvietto enää ollenkaan. Tämän sanoin miehelle ääneen jo hyvissä ajoin. Vastaus: totta kai me joulua vietetään. Ok, vietetään vaan, mutta saattaa olla, ettei se tänä vuonna eroa tavallisesta keskiviikosta mitenkään, koska mua ei kerta kaikkiaan nappaa ja mies ei taatusti tee asian eteen mitään.
Odotan jännityksellä, havahtuuko hän jossain vaiheessa, ja missä vaiheessa, siihen, etten oikeasti ole laittanut tikkua ristiin. Saattaa olla, että aatonaattona herää tilanteeseen, kun muija ei ole vieläkään kantanut edes kuusta tupaan.
Aikuiset ihmiset keskenään ja pitäisi kuusi kantaa sisään. Olenkohan mitään lapsellisempaa kuullut?
Sinä olet niitä ankeuttajia, joiden mielestä kaikki kiva kuuluu vain alaikäisille? Vai oletko vain kateellinen, kun sinne sun 8 neliön itsemrhkuutioon ei mahdu edes pöytäkuusi, kun ei mahdu pöytääkään?
Vierailija kirjoitti:
Aloin vuosia sitten helmikuussa seurustelemaan erään miehen kanssa. Hän vaikutti kaikin puolin hyvältä mieheltä. Oli kohtelias, huomaavainen jne. Se melkein vuosi meni oikein hyvin, kunnes joulun alla hän muuttui kummalliseksi ja jotenkin tosi ankeaksi tyypiksi. Ei halunnut millään osallistua mihinkään jouluun liittyväänkään, valitti joulukoristeista ja joulumusiikista, ilmoitti että ei aio tehdä joulun suhteen mitään eikä ostaa kenellekään yhtään lahjaa. Eikä varsinkaan aio viettää joulua. Asia oli minulle aika järkytys, koska itse tykkään joulusta ja todellakin vietän joulua, vaikka en siitä nyt mitenkään hössötäkään enkä stressaa. Vaan laitan rennosti kotiin kaikkea kivaa jouluista ilman kiirettä ja stressiä. Eihän tuon miehen kanssa voinut mitään pysyvää suhdetta sitten harkita, koska kuitenkin halusin perustaa perheen jne, ja lapsille olisi ihan kamalan ankeaa tuollainen isä. Hän ei suostunut koskaan selittämään miksi alkoi ni
Monilla on ollut ahdistavia kokemuksia lapsuuden jouluista. Näin se sitten näkyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Eiköhän suurin osa tämän ketjun viesteistä ja myöskin aloittajan miehen käytös ole ennemminkin naisvihaa.
Onko mies hyvä ja vastuullinen puoliso tammikuusta marraskuun puoliväliin ja vain jouluna sulkeutunut vai koko ajan sälyttää kaiken vastuun sulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet niitä ankeuttajia, joiden mielestä kaikki kiva kuuluu vain alaikäisille? Vai oletko vain kateellinen, kun sinne sun 8 neliön itsemrhkuutioon ei mahdu edes pöytäkuusi, kun ei mahdu pöytääkään?
Jos joulukuusi sisällä on mielestäsi kivaa, voit pitää minua ankeuttajana. Lapsellinen olet kuitenkin ja vielä alat itsemurhakuutioista kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin enää tehnyt mitään erilläistä joulusiivousta. Pidän talon perussiistinä ympäri vuoden. Jouluna tulee muutenkin niin aikaisin pimeää että ei edes vieraat huomaa jos joku pölypallo jossain lentelee. Leipomuksien en tee koska kukaan ei niitä halua syödä. Torttuja ja pipareita tehdään kaupan taikinasta ihan yhteisen tekemisen takia lasten kanssa. Lahjat tilaan netistä, kuusi haetaan omasta metsästä ja ruuat on lähinnä kalapöytä. Helppoa ja kivaa.
Miten tämä liittyy siihen, että aapeen mies lusmuaa pois vanhempien yhteisistä vastuista lasten suhteen?
Ehkä niin että naisilla on tapana uhriutua ja tehdä hommat aina vaikeamman kautta. Kun vähän löysää pipoa homma muuttuu helpoksi. Ei siinä joulussa oikeasti ole mitään ylisuurta järjestämistä. Ap on ihan itse itsellensä luonut paineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pizzaa on ajateltu tehdä jouluaattona. Jokainen saa (vamis pohja kaupasta) itse valita, mitä pzzaansa haluaa.
On tietenkin ok. Ei ole tarpeen mitenkään valmistella joulua, ei se nyt milään taakka saa kenellekään olla. Jätäkää se turha valmistelu ja uhrautuminen, jonka jälkeen pitää sitten äkäisenä juoda itsensä känniin ja alkaa riitelemään. Mukavia joulumuistoja, jos lapsia on, miten äiti isä riitelivät.
Vierailija kirjoitti:
Pizzaa on ajateltu tehdä jouluaattona. Jokainen saa (vamis pohja kaupasta) itse valita, mitä pzzaansa haluaa.
Ja haluttaessa voltti tuo ne tarvikkeet kotiin.
Onpa avutonta touhua! Eikö teidän lapsuudenkodeissa vietetty ollenkaan joulua?
Kun mun lapset olivat 12 ja 9v, isänsä joutui vakavaan onnettomuuteen syksyllä. Koko syksy oli aivan kauhea, ja olin varma, että en vain yksinkertaisesti kykene järjestämään joulua. Kävin töissä toisella paikkakunnalla 50 kisan päässä.
Jouluun oli muutama päivä aikaa, mies edelleen sairaalassa vakavan aivovamman saaneena, sekaisin kuin seinäkello. Tulin töistä kotiin illansuussa ja mitä näinkään. Lapset olivat laittaneet talon joulukuntoon. Heille tärkeimmät koristeet olivat omilla tutuilla paikoillaan, kuusi, joka oli haettu jo aiemmin lähimetsästä (omasta), oli tuotu sisään ja koristeltu. Lisäksi oli leivottu pipareita ja torttuja. Valmistaikinat olin sentään ostanut pakastimeen.
Istuin keittiön pöydän ääreen ja itkin, pitkästä aikaa onnesta. Lapset ilmoittivat, että nyt sun ei tarvii kuin paistaa se kinkku ja aattona tehdä puuro. Laatikot sun muut ostin sinä jouluna ekan kerran valmiina.
Lapset ovat jo aikuisia, ja kun ollaan muisteltu noita perhejouluja, on tullut ilmi, että se joulufiilis tuli heille nimenomaan siitä muutaman joulunaluspäivän kuumeisesta touhuamisesta, kun kaikki ruuat tehtiin itse, siivottiin yhdessä ja käytiin ruokakaupassa yhdessä. Meillä mies oli todellinen joulufani ja osallistui ihan kaikkeen.
Jouluhan on siitä hassu juhla että se tulee joka vuosi. Eli apn ei tarvitse miettiä joka asiaa uudestaan joka vuosi. Käytännössä joulun saa järjestettyä yhdessä päivässä.
Viime joulun alla meillä oli kyläilemässä sukulaislapsia. Päätettiin tehdä pipareita gluteenittomasta valmistaikinasta. No eihän ne onnistuneet vaan tuloksena oli kivikovia pellille levinneitä käkkäröitä. Lapset kävivät lähimetsässä heittelemässä ne linnuille tai muille elämille ja kehuivat, etyä olipa hauskin joulupuuha ikinä.
Todellakin!