"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!
Vietän joulua joka vuosi vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Siskollani on kaksi lasta, 3v ja 6v. Äitini ja siskoni ovat aloittaneet lasten synnyttyä perinteen, että vain lapsille ostetaan joululahjoja, koska eivät aikuiset niitä kuulemma tarvitse. Alkaa vaan turhauttaa kun minulta odotetaan joka joulu kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja siskon lapsille mutta sisko ei itse osta minulle ikinä mitään. Miten te muut vastaavassa tilanteessa olevat toimitte? Kehtaisinko jättää tänä vuonna lahjat ostamatta kun en itsekään saa mitään?
Kommentit (1439)
Ostaisin halvemmat lahjat. Puhuisin siskolle suoraan, että toivon itsekin lahjaa.
Asennevika on se että ajattelee että pakko ostaa turhanpäiväistä tavaraa/kallista/maapalloa turhaan kuormittavaa ja stressata itseään. Minä keskityn juuri noihin ja minua rentouttaa ja ilahduttaa niiden lahjojen miettiminen ja paketoiminen myös. Vastaus oli myös siihen kuinka jonkun mielestä iän myötä on vaikea keksiä mitään. Siksi sanoin ikäni.
Mutta oikeasti on ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin sinä, voitko kuvitella! Itse en saa mitään iloa siitä, että kesäkuussa alan jo ajattelemaan joulua. Lisäksi jos vaikka jokin asia sillloin olisikin tarpeellinen, kyllä se jouluna jo hankittu on. Turhaan siis ostaisin nurkkiini kulkemaan.
Ja niitä erikoisempia säilykkeitä ja kahvipussukoita on osteltu suvun kesken nyt nelisenkymmentä vuotta. Sisko on jouluhullu, joten hän pitää kiinni tiukasti lahjaosteluista. Eikä halua kertoa mitään toiveita, kun haluaa yllättyä. Eikä kerro edes miehensä puolesta. Joten siinä sitä pähkäillään, mitähän se kuuskymppinen äijä, jolla on aivan kaikkea ja liikaakin nyt pukinkonttiin tahtoisi.Ostetaan sitten 23,12, joku helvetin kallis varalaturi, kolmas tai neljäs.
Kamalaa katseltavaa aikanaan oli kyllä sekin, kun lapset repi paketteja auki raivovimmalla malttamatta edes kunnolla katsoa, mitä niissä oli. Inhoan vieläkin sitä tunnelmaa, kun lahjoja avataan ja teeskennellään ilahtunutta.
Joululahjat on kyllä pääasiassa lasten juttu. Toki aikuisetkin ostavat toisilleen lahjoja, jos niin sovitaan. Usein voi kertoa mitä haluaisi.
Sinuna tekisin lahjatoivelistan ja antaisin sen siskolle. Ja sanoisin, että tänä vuonna aikuisetkin voivat ilahduttaa toisiaan.
Tai jätät lasten ostoslistan noudattamisen väliin.
Eikö ole vähän muutenkin outoa, jos lapset katselevat, että miksi aikuiset eivät saa lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapseton veli, joka joka joulu ja synttäri kyselee lapseni lahjatoiveita. En kehtaa mitään kallista ehdottaa, ne kalleimmat hankitaan itse. Kumminkin haluaa jotain mieleistä ostaa jouluksi ja synttäriksi lapselleni, mikä on tosi ilahduttava asia, ja usein vielä haluaa antaa ylimääräisen lahjan siihen päälle. Ei tulisi mieleenikään, että jättäisin lapsettoman veljeni (ja hänen vaimonsa) ilman vastalahjaa. Aikuisten kesken emme lahjoja vaihda pääsääntöisesti, mutta kun heillä ei lasta, joille lahjaa antaa, ja avokätisesti haluavat mieluisia lahjoja lapselleni ostaa, niin muistan heitä vastavuoroisesti suurinpiirtein samanarvoisella lahjalla, esimerkiksi jokin lahjakori, jossa herkkuja, viiniä, glögiä jouluksi, veljeni synttäriksi jotakin myös. En kehtaisi ottaa vastaan lahjoja lapselleni ilman vastalahjan antamista. Saati ilmoitella automaattisesti jotain lahjatoivelistaa (ja olettaa, että veljeni ostaa jotakin). Ainoastaan silloin, JOS toive
Onpas ihanaa lukea välittävän ihmisen kirjoittamaa tekstiä. Jos tämän näet, niin oikein hyvää talvea ja joulun aikaa teille kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Katkaisisin napanuoran ja menisin vasta joulun jälkeen käymään.
Oma Valinta! Oma häpeä!.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama juttu, vaikka siskon 3 poikaa ovat jo aikuisia, niin pitää saada se ja se tarpeeton asia..........sitten, kun ostaa esim. saippuan, se ei kelpaa. Ajatushan siinä on tärkein, ei sen, mitä NS toivoo ! Ja sitten itse en saa näiltä pojilta koskaan mitään, edes joulukortteja, vaikka esikoinen asuu vain alle kilsan päässä musta, ja lähimpään kauppaan on vielä lyhyempi matka. Ja sitten siskolta tulee jotakin tarpeetonta yleensä, vaikka se on itse tehty.......siinä sitten on kaikkien heidän yhteensä ostamat langat yms.....jos saa joululahjoja, pitää myös itse ostaa/tehdä niitä. Edes jotakin pientä. Ei vaan tule ikinä. Ei edes omille vanhemmilleen ! Saati sitten mummille ja vaarille..........sellainen ei ole oikein. Piti munkin alkaa ostamaan heille aikoinaan joululahjoja. Miksei nyt he siis ? Siis kaikilta oma.
Nimitetään Hyväx Käytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos minusta tuntuisi tuolta kuten ap:stä tuntuu, keksisin jouluksi jotain muuta. Ostaisin herkkuja ja viiniä, pitäisin sohvalla leffa- tai sarjamaratonin. Kävisin välillä ulkona kävelyllä bongailemassa joulupukkeja ja toivottelemassa hyvää joulua.
Tee oma joulusi! Nuo ajatuksesi ja ongelmat väleissänne ovat siitä merkki.
Kaikki ei nauti yksinäisestä joulusta.
Kun lapselleni annetaan joululahja, niin vastaavasti ostan lapsettomalle aikuiselle jotain. Joku vastavuoroisuus tässäkin asiassa pitää olla. Itse en lahjoja saa, mutta se on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Moitin vähän näitä lasten vanhempia. Olisi hyvä opettaa lapsille, että on kohteliasta muistaa tätejä/setiä/kummeja jotenkin, esim piirustuksella, kauniilla itse tehdyllä kortilla... Vähän niin kuin sellaista joulupukin ja tonttujen auttamista.
Samaa mieltä. Minusta todella ankeaa, että lapset lahjotaan oikein kunnolla ja muut tuijottavat tätä spektaakkelia vierestä saamatta mitään, ai kun kiva. Mielestäni ihan kasvatuksellisestikin ongelmallista. Jos on päätetty ettei suvun kesken lahjoja vaihdeta niin silloin se kannattaisi sitten niin pitää. Ydinperhe voi sen lahjarumban aivan hyvin hoitaa omalla ajallaan, mikään pakkohan sitä ei ole siinä kaikkien edessä toimittaa. Todennäköisesti helpommallakin näin pääsisivät kun ei tarvitse ees takaisin niitä kuljetella ja roskata.
Kun itse mietin omia lapsuuden jouluja niin olisi todella kummallinen ajatus, että vain lapset oltaisiin saatu lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta ap voisi pohtia, että joulun järjestäminen on iso työ ja siihen menee järjestäjältä paljon rahaa. Pienenä kiitoksena olisi kohteliasta noudattaa äidin toivetta lahjoista. Kun aikuiset ovat sopineet, ettei mitään lahjoja anneta, niin aika pieni juttu olisi tuoda lapsille paketit kiitoksena joulunvietosta. Ap voisi pohtia, että jos hän viettäisi joulun omissa oloissaan, pitäisi silloinkin syödä ja juoda eli sen summan nyt ainakin voisi laittaa lasten lahjoihin.
Itse kypsyin täysin sinkkusisarusten joulukäytökseen. Äitimme oli huonossa kunnossa ensimäisen lapseni synnyttyä ja tarjouduin järjestämään joulun sukujuhlan. Samaan aikaan myös äiti ehdotti, että aikuiset emme antaisi enää lahjoja toisillemme, vaan ainoastaan lapsille.
Äiti toipui, mutta sanoi, että oli niin ihanaa kun hänellä oli stressitöntä ja hän pyysi, että hoitaisin joulut jatkossakin. Yksi ulkomaislla asuvista sisaruksista
Mistähän päättelet sen, että sisko on se joka järjestää joulun? Itse saan enemmänkin aloituksesta kuvan, että sisarukset kokoontuvat (iso)vanhemmille joulun viettoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minusta tuntuisi tuolta kuten ap:stä tuntuu, keksisin jouluksi jotain muuta. Ostaisin herkkuja ja viiniä, pitäisin sohvalla leffa- tai sarjamaratonin. Kävisin välillä ulkona kävelyllä bongailemassa joulupukkeja ja toivottelemassa hyvää joulua.
Tee oma joulusi! Nuo ajatuksesi ja ongelmat väleissänne ovat siitä merkki.
Kaikki ei nauti yksinäisestä joulusta.
Tule vaikka minun luokse. Laitetaan hyvää ruokaa ja vietetään rauhallinen joulu. Ei tarvitse tuoda lahjoja.
Äiti ja sisko haluaa ottaa rennommin, ja vähentää pakettirumbaa. Aika yleistä aikuisilla ihmisillä ja oikein fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katkaisisin napanuoran ja menisin vasta joulun jälkeen käymään.
En halua viettää joulua yksin. Olen lapseton sinkku ja ystävät ovat tietysti jouluna omien perheidensä/sukujensa kanssa.
Ap
Eli heidän pitäisi ruokkia ja viihdyttää sinua ilman että itse saavat mitään..?
Siis mitä? Hehän saavat sen mitä täällä korostetaan, yhdessäoloa ap:n kanssa, lahjoistahan he itse eivät välitä. Eikö se olekaan mitään?
AP:lle ei tunnu riittävän, vaan kaipaa khjoja
Niin? Onko ap jotenkin huonompi ihminen? Miksi aikuinen ei saisi kaivata läheisiltään lahjoja tai edes lahjaa vaikka muut perheenjäsenet eivät niistä huoli? Missä se perheen antamisen ilo ja lämmin joulumieli yhtä kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Asennevika on se että ajattelee että pakko ostaa turhanpäiväistä tavaraa/kallista/maapalloa turhaan kuormittavaa ja stressata itseään. Minä keskityn juuri noihin ja minua rentouttaa ja ilahduttaa niiden lahjojen miettiminen ja paketoiminen myös. Vastaus oli myös siihen kuinka jonkun mielestä iän myötä on vaikea keksiä mitään. Siksi sanoin ikäni.
Mutta oikeasti on ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin sinä, voitko kuvitella! Itse en saa mitään iloa siitä, että kesäkuussa alan jo ajattelemaan joulua. Lisäksi jos vaikka jokin asia sillloin olisikin tarpeellinen, kyllä se jouluna jo hankittu on. Turhaan siis ostaisin nurkkiini kulkemaan.
Ja niitä erikoisempia säilykkeitä ja kahvipussukoita on osteltu suvun kesken nyt nelisenkymmentä vuotta. Sisko on jouluhullu, joten hän pitää kiinni tiukasti lahjaosteluista. Eikä halua kertoa mitään toiveita, kun haluaa yllättyä. Eikä kerro edes miehensä puolesta. Jote
Eikö niitä säilykkeitä syöty ja kahveja juotu vuoden aikana, ei ihme että porukka valittaa nurkkien olevan täynnä.
Kolmikymppisenä meitä oli 6-7 sinkkua joilla ei ollut enää lapsuusperhettä/ei ollut halua sinne mennä eikä vuosiin oltu mentykään. Ehdotin kaverijoulua sen sijaan että jokainen olisi ollut taas kerran yksin ja meillä oli tosi kivaa. Perinteiset jouluruoat oli puurosta alkaen, evankeliumin luettiin, joulukuusi oli, koristeet, kirkossa käytiin, joululauluja laulettiin ja lahjatkin jaettiin. Oli ihanaa.
"Eikö niitä säilykkeitä syöty ja kahveja juotu vuoden aikana, ei ihme että porukka valittaa nurkkien olevan täynnä."
Ihmettele siinä vaan, mutta noin lahjoille usein tuppaa käymään ja siinä syy miksi moni ei niitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Kolmikymppisenä meitä oli 6-7 sinkkua joilla ei ollut enää lapsuusperhettä/ei ollut halua sinne mennä eikä vuosiin oltu mentykään. Ehdotin kaverijoulua sen sijaan että jokainen olisi ollut taas kerran yksin ja meillä oli tosi kivaa. Perinteiset jouluruoat oli puurosta alkaen, evankeliumin luettiin, joulukuusi oli, koristeet, kirkossa käytiin, joululauluja laulettiin ja lahjatkin jaettiin. Oli ihanaa.
Kuulostaa ihanalta, enemmän tällaista <3
Tänäkin jouluna aivan liian moni viettää joulua vastentahtoisesti yksin masentuneena.
Ostaisin jotain halpaa. Ite ostin 3-vuotiaalle siskontytölle pari lastenkirjaa kirpputorilta joululahjaksi. Maksoi 2,5 €.
T. Köyhä opiskelija
Mulla on sama juttu, vaikka siskon 3 poikaa ovat jo aikuisia, niin pitää saada se ja se tarpeeton asia..........sitten, kun ostaa esim. saippuan, se ei kelpaa. Ajatushan siinä on tärkein, ei sen, mitä NS toivoo ! Ja sitten itse en saa näiltä pojilta koskaan mitään, edes joulukortteja, vaikka esikoinen asuu vain alle kilsan päässä musta, ja lähimpään kauppaan on vielä lyhyempi matka. Ja sitten siskolta tulee jotakin tarpeetonta yleensä, vaikka se on itse tehty.......siinä sitten on kaikkien heidän yhteensä ostamat langat yms.....jos saa joululahjoja, pitää myös itse ostaa/tehdä niitä. Edes jotakin pientä. Ei vaan tule ikinä. Ei edes omille vanhemmilleen ! Saati sitten mummille ja vaarille..........sellainen ei ole oikein. Piti munkin alkaa ostamaan heille aikoinaan joululahjoja. Miksei nyt he siis ? Siis kaikilta oma.