"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!
Vietän joulua joka vuosi vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Siskollani on kaksi lasta, 3v ja 6v. Äitini ja siskoni ovat aloittaneet lasten synnyttyä perinteen, että vain lapsille ostetaan joululahjoja, koska eivät aikuiset niitä kuulemma tarvitse. Alkaa vaan turhauttaa kun minulta odotetaan joka joulu kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja siskon lapsille mutta sisko ei itse osta minulle ikinä mitään. Miten te muut vastaavassa tilanteessa olevat toimitte? Kehtaisinko jättää tänä vuonna lahjat ostamatta kun en itsekään saa mitään?
Kommentit (2121)
Vierailija kirjoitti:
Mitään ei joudu vaan se "vika" on ihan omien korvievälissä jos alkaa tuhlaamaan lahjoihin.
Lasten omat vanhemmat ostavat lahjat ja vain isovanhemmat jotain pientä lisäksi. Jos joku haluaa hyväntekijäksi toisten lapsille niin se on ihan vapaaehtoista. Kaikkihan ei vietä joulua ollenkaan eikä varsinkaan mitään kaupallista lahja joulua. Meillä ei tuhlata muuta kuin ruokaan jouluna.
Kyseessä on siskon lapset eli hyvin läheisiä sukulaisia. Ei he ovat vaan jonku toisten lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kateellinen lasten lahjoista? Ei hitto nykyajan ihmisten itsekkyyttä. Kasvaako kukaan enää aikuiseksi?
Nuo ap:n sukulaislapset todnäk saavat jo isot kasat lahjoja, niin miksi kasan päälle tarvitaan paketit vielä ap:ltakin?
Itse saattaisin antaa kortit, joissa kerrotaan lahjoitetun x-summa esim. paikalliselle löytöeläintalolle.
Niin? Miksi ap nyt ei muistaisi siskonsa lapsia?
Kai niitä lapsia voi muistaa muutenkin kuin lahjoilla? Lukee vaikka joulun aikaan kirjaa lasten kans. Tai menee pulkkamäkeen, jos on lunta.
Lahja rahoilla matkustat kauaksi pois. Nautit rauhassa omissa oloissasi. Joulut tulee ja menee. Siskon lapset ei odota lahjojasi vaan siskosi. Hän olettaa sinun ostavan, kun olet siihen totuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Minä opetan lapselle vastavuoroisuutta. Kun kummi antaa lahjan jouluna, mekin annetaan lahja kummille. Kummi saa jotain kalliimpaa suosikkisuklaataan/herkkuaan, kahvia/teetä jos tykkää niitä juoda ja valokuvia vuoden ajalta kummista ja kummilapsesta.
Ihana sinä. Ja näin toimitaan myös omassa lähipiirissäni. Kysehän ei todellakaan ole siitä lahjan sisällöstä, vaan siitä että toiminta on vastavuoroista. Eikö sen jo ihan terve järki/sivistys näin sano?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ei joudu vaan se "vika" on ihan omien korvievälissä jos alkaa tuhlaamaan lahjoihin.
Lasten omat vanhemmat ostavat lahjat ja vain isovanhemmat jotain pientä lisäksi. Jos joku haluaa hyväntekijäksi toisten lapsille niin se on ihan vapaaehtoista. Kaikkihan ei vietä joulua ollenkaan eikä varsinkaan mitään kaupallista lahja joulua. Meillä ei tuhlata muuta kuin ruokaan jouluna.
Kyseessä on siskon lapset eli hyvin läheisiä sukulaisia. Ei he ovat vaan jonku toisten lapsia.
Tuossa toki on vain 2 lasta, mutta entä jos niitä omia sisaruksia on useampi ja kaikilla lapsia, pitäisikö ap:n lahjoa siinäkin tapauksessa kaikki lähisuvun lapset? Entä lapselliset sisarukset, ostavatko he lahjat omien lastensa lisäksi myös sisarusten kaikille lapsille? Voi olla aika hiljaista sen suhteen. Tässähän nyt oletetaan että totta kai se lapseton sisko haluaa satsata rahaa siskonsa lasten lahjoihin, koska eihän sillä muutakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Omituista ja ankeaa lastenkin näkökulmasta etteivät aikuiset saa lahjoja. Toisten ilon näkeminen ja jakaminen on tärkeä kokemus, ja ainakin meillä lapsille tulee paha mieli jo siitä jos jompikumpi meistä vanhemmista saa enemmän lahjoja kuin toinen :D Meidän täytyy siis miehen kanssa varmistaa että lahjoja on yhtä monta. Lapset saavat toki eniten, välillä ihmettelevät sitäkin. Miksi aikuisuus halutaan aina esittää lapsille niin ankeana? Ei ihme ettei kasvaminen kiinnosta ja ahdistaa kun aikuiset näyttävät mallia että kun isoksi tulee niin loppuu kaikki hauskuus ja ilo.
Aikuiset pystyy itsekin ostamaan tarvitsemansa ja juuri sellaisen kuin haluaa. Lisäksi kaikki ei halua turhaa mahdollisesti epämieluista tavaraa kotiinsa. Jotkut lahjoittaa lahjat heti eteenpäin vaikka hyväntekeväisyysjärjestöille.
Menet kuitenkin valmiiseen pöytään syömään jouluaterian? Se on siskosi (tai äitisi/isäsi/tms) lahja sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista ja ankeaa lastenkin näkökulmasta etteivät aikuiset saa lahjoja. Toisten ilon näkeminen ja jakaminen on tärkeä kokemus, ja ainakin meillä lapsille tulee paha mieli jo siitä jos jompikumpi meistä vanhemmista saa enemmän lahjoja kuin toinen :D Meidän täytyy siis miehen kanssa varmistaa että lahjoja on yhtä monta. Lapset saavat toki eniten, välillä ihmettelevät sitäkin. Miksi aikuisuus halutaan aina esittää lapsille niin ankeana? Ei ihme ettei kasvaminen kiinnosta ja ahdistaa kun aikuiset näyttävät mallia että kun isoksi tulee niin loppuu kaikki hauskuus ja ilo.
Aikuiset pystyy itsekin ostamaan tarvitsemansa ja juuri sellaisen kuin haluaa. Lisäksi kaikki ei halua turhaa mahdollisesti epämieluista tavaraa kotiinsa. Jotkut lahjoittaa lahjat heti eteenpäin vaikka hyväntekeväisyysjärjestöille.
Onko sinulta mennyt ohi että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja köyhyysrajan alla eläviä? Ihanko tosiaan on kaikilla mahdollisuus hankkia kaikkea?
Anteliaisuus on hyve, joka on ilmeisesti Suomessa unohdettu lähes kokonaan. Mihin on kadonnut antamisen ilo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kateellinen lasten lahjoista? Ei hitto nykyajan ihmisten itsekkyyttä. Kasvaako kukaan enää aikuiseksi?
Nuo ap:n sukulaislapset todnäk saavat jo isot kasat lahjoja, niin miksi kasan päälle tarvitaan paketit vielä ap:ltakin?
Itse saattaisin antaa kortit, joissa kerrotaan lahjoitetun x-summa esim. paikalliselle löytöeläintalolle.
Niin? Miksi ap nyt ei muistaisi siskonsa lapsia?
Jos nyt puhutaan itsekkyydestä ja ahneudesta, niin miksi on tärkeää, että ap:kin laittaa lahjakeon jatkeeksi vielä yhdet paketilliset toiveleluja tms?
Muistamiset on minun mielestä puolin ja toisin. Etenkin, jos sitä lahjan antamista edellytetään, eikä kyse ole puhtaasti omasta halus
Aineettomat lahjat ovat idioottimaisia. Se on kuin läpsy vasten kasvoja: lällällää, mulla on rahaa, mutta sulle en anna mitään!
Ymmärtäisin asenteen, jos kyseessä olisi näiden sukulaislasten ainoat lahjat. Mutta saan käsityksen, että paketteja tulee kaikilta jo muutenkin, niin miksi ap olisi siis "ahne" jos ei itse laita lelupaketteja vielä kasan jatkoksi?
Vierailija kirjoitti:
Menet kuitenkin valmiiseen pöytään syömään jouluaterian? Se on siskosi (tai äitisi/isäsi/tms) lahja sinulle.
Ap:han kertoi että joulua vietetään vuorotellen, myös hänen luonaan. Eikä äiti tai sisko ole siitäkään huolimatta huomioinut ap:ta. Ihme törppöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista ja ankeaa lastenkin näkökulmasta etteivät aikuiset saa lahjoja. Toisten ilon näkeminen ja jakaminen on tärkeä kokemus, ja ainakin meillä lapsille tulee paha mieli jo siitä jos jompikumpi meistä vanhemmista saa enemmän lahjoja kuin toinen :D Meidän täytyy siis miehen kanssa varmistaa että lahjoja on yhtä monta. Lapset saavat toki eniten, välillä ihmettelevät sitäkin. Miksi aikuisuus halutaan aina esittää lapsille niin ankeana? Ei ihme ettei kasvaminen kiinnosta ja ahdistaa kun aikuiset näyttävät mallia että kun isoksi tulee niin loppuu kaikki hauskuus ja ilo.
Aikuiset pystyy itsekin ostamaan tarvitsemansa ja juuri sellaisen kuin haluaa. Lisäksi kaikki ei halua turhaa mahdollisesti epämieluista tavaraa kotiinsa. Jotkut lahjoittaa lahjat heti eteenpäin vaikka hyväntekeväisyysjärjestöille.
Muistaminenhan ei tarkoita krääsän lahjoittamista. Se voi olla vaikka kukka, suklaata, lahjakortti saajan lempikahvilaan tms.
Joululahjoja ei ole pakko kenenkään antaa lapsille ja aikuisille.
Onhan se aika typerää, kun tehdään lista niistä lahjoista joita sukulaisten ja kummien pitää lapsille ostaa. Samanlaista hölmöilyä on, kun viedään tavarataloon lista lahjoista, joita pitää morsiusparille ostaa häälahjaksi.
Meillä oli tätä vuosikaudet, vaikkei oltu edes mitään sovittu. Me vietiin lahjat miehen siskon lapsille, meille ei tullut edes joulukorttia, hyvä kun kiitoksen sanoivat. Mietin useana vuonna, että voisi nyt edes muutaman euron joulutähden antaa, mutta ei. Siskoni lapsille ostettiin myös joululahjat ja sitten kun me saatiin omia, niin sisko ilmoitti että lopetetaan lahjojen osto toistemme lapsille, kun on jo niin paljon kaikkea. Harmitti todella. Sama juttu töissä osallistuin vuosi kaudet muiden vauvalahjoihin ym. mutta minua ei kukaan muistanut kertaakaan.
Harmituksesta pääsin irti sillä, että unohdin itsekkäät moukkavanhemmat ja keskityin lasten iloon ja omaan haluuni antaa lapsille. Siitä tuli hyvä mieli. Tosin sekin loppui lyhyeen, kun ostamaamme kallista nukketaloa ei koskaan näkynyt lapsilla. Meni varmaan myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kateellinen lasten lahjoista? Ei hitto nykyajan ihmisten itsekkyyttä. Kasvaako kukaan enää aikuiseksi?
Nuo ap:n sukulaislapset todnäk saavat jo isot kasat lahjoja, niin miksi kasan päälle tarvitaan paketit vielä ap:ltakin?
Itse saattaisin antaa kortit, joissa kerrotaan lahjoitetun x-summa esim. paikalliselle löytöeläintalolle.
Miksi ihmeessä antaa tuollaisia kortteja, jossa olet lahjoittanut itse löytöeläintalolle? Mikä järki?
Minä pitäisin tuollaisesta. Lämmittäisi mieltä. Mukaan vielä vaikka valokuva kisuista, joiden hyväksi tuo lahjoitusraha meni.
Nytkö se tavaran antaminen olikin tärkeää? Kun ap:n lahjan toivominenhan oli juuri äsken vielä ahneutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menet kuitenkin valmiiseen pöytään syömään jouluaterian? Se on siskosi (tai äitisi/isäsi/tms) lahja sinulle.
Ap:han kertoi että joulua vietetään vuorotellen, myös hänen luonaan. Eikä äiti tai sisko ole siitäkään huolimatta huomioinut ap:ta. Ihme törppöjä.
No onko ap huomioinut äitiään ja siskoaan? Samalla tavalla ap menee heidän luokseen syömään ilman lahjoja. Ap on vaan kateellinen pikkulasten lahjoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan kasvaa aikuiseksi, olet näköjään samalla kehitysasteella kuin siskosi lapset. Käsiä heilutellen ilmaiseen pöytään sulla ei kuitenkaan mitään ongelmaa ole mennä.
Tämä tuli kans mieleen. Valmiiseen pöytään menee ja vielä sanoo
"en saa mitään" .
Kuka sen joulupöydän on laittanut ap? Vai vietkö joulupöytään vähintään oman osuutesi verran syötävää?
Tuliko edes mieleesi se, että joku tarjoaa sulle ison aterian isolla rahalla ja vaivalla, vaikka mikään pakko hänen ei tietenkään olisi niin tehdä?
Odottaako hän vastavuoroisuutta? Oletko vienyt hänelle joululahjaa?
Keuhkoat tietämättä kokonaisuutta. Ap on kertonut, että joulu järjestetään vuorollaan vanhempien, siskon ja HÄNEN luonaan ja että aina jokainen tuo jotain syötävää yhteiseen pöytään. Ap siis kantaa tästäkin suurimman kokonaisvastuun, koska onhan se nyt ihan eri asia järjestää joulua yksin kuin koko perheen voimin. Ap:n järjestelyvuorollakaan hän ei saa tuliaisiksi muilta perheenjäseniltään MITÄÄN. Oliskos siinä sulle vastavuoroisuutta Ap:n osalta riittävästi?
T. Lapseton lahja-automaatti
Älä mene jouluna ollenkaan. Voithan vaikkapa "sairastua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kateellinen lasten lahjoista? Ei hitto nykyajan ihmisten itsekkyyttä. Kasvaako kukaan enää aikuiseksi?
Nuo ap:n sukulaislapset todnäk saavat jo isot kasat lahjoja, niin miksi kasan päälle tarvitaan paketit vielä ap:ltakin?
Itse saattaisin antaa kortit, joissa kerrotaan lahjoitetun x-summa esim. paikalliselle löytöeläintalolle.
Miksi ihmeessä antaa tuollaisia kortteja, jossa olet lahjoittanut itse löytöeläintalolle? Mikä järki?
Minä pitäisin tuollaisesta. Lämmittäisi mieltä. Mukaan vielä vaikka valokuva kisuista, joiden hyväksi tuo lahjoitusraha meni.
Nytkö se tavaran antaminen olikin tärkeää? Kun ap:n lahjan toivominenhan oli juuri äsken vielä ahneutta.
No ei lahjaa laisinkaan. Miksi kehuskella omilla hyväntekeväisyysjutuilla?
Toivelista ei ole mikään ostoslista. Ostat jotain mitä haluat, vaikka pientäkin. Kumma juttu jos vanhemmat eivät koskaan muista lastensa lahjojia/kummeja tms. mitenkään.