Lue keskustelun säännöt.
"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!
18.11.2025 |
Vietän joulua joka vuosi vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Siskollani on kaksi lasta, 3v ja 6v. Äitini ja siskoni ovat aloittaneet lasten synnyttyä perinteen, että vain lapsille ostetaan joululahjoja, koska eivät aikuiset niitä kuulemma tarvitse. Alkaa vaan turhauttaa kun minulta odotetaan joka joulu kalliita toivelistojen mukaisia lahjoja siskon lapsille mutta sisko ei itse osta minulle ikinä mitään. Miten te muut vastaavassa tilanteessa olevat toimitte? Kehtaisinko jättää tänä vuonna lahjat ostamatta kun en itsekään saa mitään?
Kommentit (448)
Kommentoijilla menee tunteisiin, koska tässä joulunvietossa on vastakkain raha VS. lahja. Se mikä on toiselle perheelle/osapuolelle puhdasta tuottoa, on toiselle pelkkiä kuluja.
Sitten on vielä vastakkain pyyteetön antamisen halu/ilo vs. osattomuuden/arvostuksen puutteen kokemus.
Enkä ole vielä edes puhunut kenenkään taloudellisista resursseista.
Joulussa on tärkeintä rauha ja ilo sydämessä. Mikä tahansa sen rikkookin tai estää toteutumasta, on vastoin joulun ideaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme ostaneet lahjoja, sisarusten lapsille, kummilapsille ja ystävien lapsille. Nyt kun olemme jo iäkkäämpiä ja omaa perhettä ei ole, kukaan näistä lapsista ei toivota edes hyvää Joulua, saati muuten muistaisi, että olemme edelleen olemassa.
Älkää yleistäkö. Minä muistan lämmöllä kaikkia, jotka aikanaan ostivat minulle lahjoja. Oletteko itse olleet aktiivisisesti yhteydessä näihin lapsiin? Voisivat yllättyä iloisesti, jos nyt ottaisitte yhteyttä.
Eikö oikeasti ole helpompaa ja halvempaa ostaa lahja vain lapsille kuin ostaa se lapsille, siskolle, siskon miehelle, äidille ja isälle?
... Vai onko ap:n mielessä, että hän ostaa lahjan vain lapsille ja kaikki muut aikuiset ostaa sitten lahjoja hänelle....? :D
Kauheinta olisi pakkoantaa lahjoja ihmisille, joista ei edes pidä. Hyi olkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että oikein vuosia olet ostellut😄
3-6 vuotta😆
Aikuinen ihminen ravaa äipän luona🤣 ja sitten ulisee.
Mitä ne kalliit lahjat ovat? Kerro!
Siinäpä vasta ulisija onkin! Sinun äo ei taida olla kovin korkea?
Älä tule k-vaĵakki lokkeileen ollenkaan jouluna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin joudut? Et osta ja sillä selvä. Mä olen kymmeniä vuosia sit tehnyt selväksi etten vietä joulua, en ostele lahjoja ja sillä selvä. Ei ole vaikeaa kun ei ole muiden pompoteltavissa oleva raukka joka ei osaa suutaan avata. Eihän sellainen mikään aikuinen ole joka ei osaa toimia kuten itse haluaa vaan ostelee vaikkei tykkää. Kukaan sua pakota yhtään mihinkään, ihan on puhtaasti omaa tyhmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta olisi pakkoantaa lahjoja ihmisille, joista ei edes pidä. Hyi olkoon!
Miksi olet jouluna ihmisten kanssa, joista et pidä??? Pysy kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta mieleeni tuli yksi näkökohta: jos ap menee vanhemmilleen tai siskolleen valmiiseen joulupöytään, niin minusta ei ole kohtuuton toivomus, että ap osallistuu ostamalla lapsille 20-30 euroa maksavan joululahjan kummallekin. Jos kaikki toiveet ovat tätä kalliimpia, voi pyytää edullisempia lahjatoiveita.
Ap kokee olevansa vain antavana osapuolena, mutta minusta myös valmiin joulupöydän antimet pitää laskea saamapuolelle.
Sille joulun järjestäjälle voi viedä joulukukan kiitokseksi järjestämisestä. Ei ne lapset ole sitä joulua järjestäneet.
Minua ärsyttää jo se, että naapureilta tulee aina suklaarasia jouluna ja me viemme heille suklaarasian. Usein joudun laittamaan heiltä saadut suklaat kiertoon kun eivät ole laktoosittomia. Mikseivät molemmat vaan ostaisi omat suklaarasiat itselleen ja muistaisi naapuria joulukortilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan ymmärrä ei joululahjoja aikuisille-logiikkaa. Minusta se on vähän ikävää, ja siinä haiskahtaa ns. joulumarttyyrius. Joulun pitäisi olla ilon juhla, joten miksei aikuinenkin saisi nauttia lahjojen antamisen ja saamisen ilosta, jos niin haluaa? Tietenkin on suotavaa, että tietää lahjan saajan maun, eikä ostaa turhaa krääsää.
Olen ulkosuomalainen, mutta meillä aikuisten lahjat on ratkaistu ns. Secret Santa-metodilla. Juhlimme joulua kokoonpanolla minä + mieheni, anoppini, miehen sisarukset + heidän pienet lapsensa.
Me aikuiset arvomme kuka ostaa kellekin lahjan. Arvo päätetään etukäteen, yleensä se on noin 20-30€. Näin jokainen aikuinen saa yhden lahjan.
Toistaiseksi kukaan ei ole ostanut mitään höpöä (lue: tyyliin shottipelejä ja vilkkuvia lasinalusia), vaan mieluisia lahjoja.
Suosittelen lämpimästi.
Vähävarainen ystäväni "ratkaisi" kalliiden lahjojen ostamisasian niin, ettei käy koskaan missään syntymäpäivillä, valmistujaisissa, joulujuhlissa tai muussakaan tilaisuudessa, joka vaatisi rahallista panostusta. Ostaa lahjoja vain omille lapsilleen. Aika hyvin on blokannut oman perheensä pois suvun ja ystävien piiristä ja vain sen takia, ettei kehdannut sanoa ettemme pysty ostamaan lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa myös laittaa ylös, paljonko lapsettomilla menee rahaa muiden ihmisten lahjoihin vuositasolla. Se on hirvittävä summa eikä todennäköisesti saa itse juuri mitään takaisin. Ikinä.
Vierailija kirjoitti: Kannattaa myös laittaa ylös, paljonko lapsettomilla menee rahaa muiden ihmisten lahjoihin vuositasolla. Se on hirvittävä summa eikä todennäköisesti saa itse juuri mitään takaisin. Ikinä.
Siellä oikea Ebenezer Scrooge kirjoittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä näkymin meillä on 12 jouluna. Olen hommannut kaikille paketit ja tiedän, että saan max 3.
Miesystävän lapset ilmoittivat lahjatoiveet, vastasin kertokaa nämä isällenne. Vastasi isälle on annettu omat toiveet. Vastasin olen jo hankkinut lahjat, johon tuli vastaus toivottavasti on kuitti mukana.Kaikki tulee valmiiseen pöytään, kukaan ei kysy voinko auttaa. Joulu on ulkoistettu, itse tehdään vähän.
Joulu on kerran vuodessa ja me vietetään joulua joka 2 vuosi Suomessa. Yhden illan jaksaa hymyillä, vaikka suu mutrussa.
Minä en tuollaisille lapsille antaisi yhtään mitään. Vie vaikka Joulupuu-keräykseen ostamasi lahjat ja anna miesystävän tapakasvattamattomille kakaroille kauniisti paketoituina kuitit jouluruokaostoksista (sinähän ne maksat kuitenkin). Jos tulee nurinaa, toteat vain, että kuittejahan te pyysitte.
He ovat ihan aikuisia ihmisiä, jotka eivät ole hyväksyneet minua. Vanhempien erosta oli vuosia ja mies vietti melkoista poikamieselämää monta vuotta.
Pojat ovat saaneet päähänsä elän isän siivellä. Mikä on totta. Miesystäväni tienaa hyvin, asunto on velaton. Hän ei ota vastaan mitään asumisesta. Teen kaikki kotityöt, se riittää.
Iso meteli saatiin aikaan, kun toinen pojista kysyi onko minulla heidän isän luottokorttiin sivukortti. Vastasin kyllä. Hetken isä kuunteli haukkuja ja sanoi en ole ikinä ostanut sillä mitään.
Miesystävä on puhunut lapsilleen ja ovat luvanneet käyttäytyä. Poikien huoneet ovat nykyään aurbnb käytössä, joulun aikaan on tauko. Minun toinen lapsi tulee muutamaksi päiväksi ja hän nukkuu toisessa. Tällä hetkellä valitusta tulee, kun tämä asia tuli esille. Vaikka kukaan heistä ei ole nukkunut yhtään yhtä täällä yli 10 vuoteen.
Vierailija kirjoitti: Kannattaa myös laittaa ylös, paljonko lapsettomilla menee rahaa muiden ihmisten lahjoihin vuositasolla. Se on hirvittävä summa eikä todennäköisesti saa itse juuri mitään takaisin. Ikinä.
Rahojesiko kanssa ajattelit hautaan mennä?
Jep, ja jos/kun sinulla on joskus lapsi tai peräti useampia, käy samoin kuin meillä: suvun kesken päätetään, että laitetaankin lahjoja vain oman perheen lapsille ja kummilapsille.
Se on aivan sinun oma valintasi, mihin suostut. Itse selvitin monet joulut ja juhlat eräällä huutokauppapaketilla, jossa oli leluja ja lapsille sopivia vaatteita. Ei lasten lahjat paljon rahaa vaadi vaan mielikuvitusta varautumista ajoissa, mm. kirja- ja lelukauppojen tarjouksista.
No jos veljelläni olisi lapsia niin todellakin ostaisin heille ! Ja lapseton veljeni on muistanut avokätisesti minun lastani kohta 20 vuotta. Meillä näin. Kukaan ei loukkaantuisi jos ei lahjoja tai synttärimuistamisia anneta mutta ainakin toistaiseksi ollaan haluttu läheisiämme ilahduttaa. Eipä tuo nyt ole kuin paristi vuodessa ja itse ainakin tykkään lahkoja miettiä ja antaa. En laskelmoi saanko saman verran takaisin!
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijilla menee tunteisiin, koska tässä joulunvietossa on vastakkain raha VS. lahja. Se mikä on toiselle perheelle/osapuolelle puhdasta tuottoa, on toiselle pelkkiä kuluja.
Sitten on vielä vastakkain pyyteetön antamisen halu/ilo vs. osattomuuden/arvostuksen puutteen kokemus.
Enkä ole vielä edes puhunut kenenkään taloudellisista resursseista.
Joulussa on tärkeintä rauha ja ilo sydämessä. Mikä tahansa sen rikkookin tai estää toteutumasta, on vastoin joulun ideaa.
Ei se noin yksiselitteistä ole. Joskus voi antaa ihan antamisen ilosta ylpeänä siitä, että minä voin. Olen mm. tehnyt käsitöitä ja olen se, jolla oli suuri säkillinen huutokaupasta ostettua tavaraa. Tympeintä oli saada omille lapsille selvästi käytettyä tavaraa. Toki siinäkin oli eroa, tuliko esim. joku urheiluväline maajoukkuetason kilpaurheilijalta vai serkulta, joka oli käyttänyt sen loppuun.
Vierailija kirjoitti: Kannattaa myös laittaa ylös, paljonko lapsettomilla menee rahaa muiden ihmisten lahjoihin vuositasolla. Se on hirvittävä summa eikä todennäköisesti saa itse juuri mitään takaisin. Ikinä.
Täsmälleen sen verran menee kuin itse suostuu laittamaan. Useimmat laittavat vain omille kummilapsille, ja heillekin jotain pientä eikä mitään toivelistan mukaan.
Minä en tuollaisille lapsille antaisi yhtään mitään. Vie vaikka Joulupuu-keräykseen ostamasi lahjat ja anna miesystävän tapakasvattamattomille kakaroille kauniisti paketoituina kuitit jouluruokaostoksista (sinähän ne maksat kuitenkin). Jos tulee nurinaa, toteat vain, että kuittejahan te pyysitte.