Lue keskustelun säännöt.
Stressi parisuhteesta, avopuoliso ei osallistu kotiöihin
17.11.2025 |
En oikein tiedä mitä tehdä tässä pattitilanteessa.
Ollaan melko tuoreessa parisuhteessa (alle 3v yhdessä) ja asutaan samassa taloudessa kun avokin aloitteesta muutettiin mun kotiin. Olen itse melko siisti ihminen noin yleisesti ottaen ja mulla on tavaroille omat paikat ja ylläpidin yleissiisteyttä melko säntillisesti kun asuin vielä yksin. Ei nyt siis puhuta mistään kiiltokuvasta ja nurkissa saattoi olla pölyä siellä täällä, mutta noin yleisellä tasolla tavarat oli aina omilla paikoillaan ja jos lattialle tippui vaikka kokatessa jotain ruokaa niin imuroin ne sieltä pois siinä samalla kun siivoilin keittiötä kokkauksen jäljiltä.
Nykyinen kumppani on ihan toista maata ja hänelle jo omien jälkien siivoaminen tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön asia. Tavarat jää lojumaan minne sattuu ja ikään kuin tippuu käsistä sillä sekunnilla kun tekeminen loppuu eikä ne ikinä löydä omille paikoilleen. Sama esim ruuantähteissä jos vaikka aamupalaleipää tehdessä lattialle tippuu pala juustoa tai muruja leivästä murustuu matolle niin niitä ei siivota lainkaan.
Tämä on melko ahdistava tilanne kun hän on kuitenkin rakas ihminen ja muuten huomioiva kumppani, mutta tällaisissa kodin ylläpidollisissa asioissa ihan avuton. Pyykit saattaa jäädä pitkäksi aikaa koneeseen, tiskit tiskaamatta, ruokaa laittaa vain harvoin ja jos laittaakin niin siivo on ihan hirveä sen tsunamin jäljiltä. Melkein mieluummin kokkaan itse vaikka energiaa ei aina olisikaan koska tiedän, että joudun joka tapauksessa töihin vaikka toinen kokkaisi niin vähintään siivoamaan jälkiä.
Esimerkiksi hiljattain kun olin työmatkalla toisessa maassa muutaman päivän erikseen vielä sanoi, että hän sitten käyttää osan siitä ajasta siivoamiseen kun saa rauhassa tehdä. Kun tulin kotiin niin omat jäljet oli toki suurin piirteiin siivottu, mutta esim lattia oli keittiössä ihan kamalassa kunnossa ja ruuantähteitä kaikkialla. Keittiön pinnat oli pyyhkimättä eikä asuntoa oltu imuroitu muualtakaan. Ruokaa löytyi jopa sohvan alta ja mm. jääkaapissa kaikki tavarat ihan hujan hajan ja pilaantunutta ruokaa mikä oli unohtunut sinne...
Alan olla lopullisen kyllästynyt tilanteeseen ja vaikka tuo toinen ihminen toki tuo paljon iloa elämään, en tiedä kauanko jaksan pyörittää tätä arkea jos se tulee olemaan tätä koko loppuelämän tuon ihmisen kanssa. Lapsiakin on jossain tulevaisuudessa mietitty ja vaikka varmasti luonteeltaan avokki olisi sopiva vanhempi, en tiedä miten arki pyörisi kun tulee vielä lisää vastuuta kun ei se tunnu nytkään onnistuvan vaikka pitäisi huolehtia vain itsestään....
Asiaa pahentaa, että tiedän hänen murtuvan ihan lopullisesti jos meidän parisuhde päättyisi eroon ja vaikka varmaan pääsisi yli jollain aikavälillä niin takuulla jättäisi häneen pysyvän jäljen enkä halua hänelle sitä taakkaa. Toisaalta en tiedä kauanko jaksan itse tässä tilantetessa ja tuleeko jossain kohtaa seinä vastaan.
Pitkä vuodatus, sori. Halusin vaan sylkeä ajatukset jonnekin.
Kommentit (86)
Ei tuu kestään tollanen suhde jolle mieslapsi muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se nyt, jos ikinä haluat onnellisen perheen ja lapsia. Turha pitkittää huonoa suhdetta. Puoliso tekisi kotitöitä, jos rakastaisi sinua. Hän on kanssasi, koska saa sinulta palveluja ja henkistä tukea.
Lapsiperhe-elämä tuollaisen kanssa on yhtä helvettiä ja ero tulee vääjäämättä. Ajattele tulevia lapsiasi!
Ei osallistu kotiöihin? Kyllä parisuhteessa täytyy yöt viettää pääsääntöisesti kotona. Muuten ei hyvä heilu.
Jos ei muutu niin tosiaan heitä se sika. Parempia on tyrkyllä.
Onnea vaan, tuon loisen saat ulos asunnostasi vai käräjäoikeudesta haetulla häädöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt käytte rauhallisen ja perusteellisen keskustelun aiheesta. Ei siis syyttäen tyyliin "miksi sinä et ikinä..." tai "minä jätän sinut jos sinä et..." vaan ihan siitä lähtökohdasta että parisuhtessa on arki hankalaa jos siisteyskäsitykset ovat ihan erilaisia.
Ja kerrot siis että et usko että suhteellanne on pitkällä aikavälillä tulevaisuutta jos asiaa ei saada ratkaistua ja että ratkaisu ei ole se että sinä alat sotkuisemmaksi. Varsinkin jos haluatte lapsia niin tämä asia on tärkeä koska tekemistä silloin riittää. Ja sanot että olisi sinusta tosi sääli jos suhteenne kaatuisi tällaiseen sinällään arkiseen asiaan mutta että sinä et voi olla suhteessa onnellinen jos tämä asia vaivaa sinua koko ajan.
Eikö tyypin hälläväliä-luonne tullut esiin jo ennen kuin keksitte muuttaa yhteen?
En minäkään tuommoista jaksaisi katella.
Olin kerran treffeillä. Kun mies söi ja samalla suusta putoili muruja pöydälle ja lattialle, en voinut olla tuijottamatta sitä suuta. Samalla päässä takoi ajatus: Ei voi olla totta. Tämä oli nyt tässä.
Ja kyse ei ollut mistään sairaudesta tai lääkityksestä, joka vaikuttaisi pureskeluun ja nielemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Värikynät ovat oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön.
Jos mies kohtelee itseään noin huonosti, en edes harrastaisi seksiä hänen kanssaan. Jos hän ei pese itseään kunnolla, saat hyvin todennäköisesti hiivatulehduksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, olit muutaman päivän matkoilla ja noin saamaton jamppa oli kokkaillut kämpän kaaokseen?
Vierailija kirjoitti:
Nyt käytte rauhallisen ja perusteellisen keskustelun aiheesta. Ei siis syyttäen tyyliin "miksi sinä et ikinä..." tai "minä jätän sinut jos sinä et..." vaan ihan siitä lähtökohdasta että parisuhtessa on arki hankalaa jos siisteyskäsitykset ovat ihan erilaisia.
Ja kerrot siis että et usko että suhteellanne on pitkällä aikavälillä tulevaisuutta jos asiaa ei saada ratkaistua ja että ratkaisu ei ole se että sinä alat sotkuisemmaksi. Varsinkin jos haluatte lapsia niin tämä asia on tärkeä koska tekemistä silloin riittää. Ja sanot että olisi sinusta tosi sääli jos suhteenne kaatuisi tällaiseen sinällään arkiseen asiaan mutta että sinä et voi olla suhteessa onnellinen jos tämä asia vaivaa sinua koko ajan.
Jäi kirjoittamatta aloitukseen, mutta siis tästä on keskusteltu tosi monta kertaa ja viimeisin oikeasti melko vakavahenkinen ja syvällekin menevä keskustelu käytiin pari viikkoa sitten. Puoliso kyllä ymmärtää asian, mutta ei jostain syystä lupauksistaan huolimatta pysty skarppaamaan mun mielestä riittävästi. Siedän kyllä pientä epäjärjestystä kodissa, mutta tilanne pääsee usein riistäytymään käsistä ja itsekin passivoidun sitten kun ei enää riitä energia kulkea toisen perässä huolehtimassa.
Ponnistelee siis omien sanojensa mukaan nykyisessäkin tilanteessa valtavasti ja joutuu näkemään paljon vaivaa edes välttävän lopputuloksen saavuttamiseksi.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksaisiko sitten siivoojan teille jos ei itse kykene osallistumaan?
Missä se sika oikein luuhaa kaikki yöt? Kuulostaa oudolta suhteelta, jos asutte kuitenkin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en enää tällä kokemuksella näkisi vaivaa yrittää yhdessä, jos toinen eläisi kuin aika pellossa. Elämässä on muitakin hankaluuksia, tuolta voi välttyä. Erillissuhdekin on mahdollinen ratkaisu, ja sitten vaan pitää kiinni siitä, ettei se sotkuisempi aina loisi siistimmän luona.
Vierailija kirjoitti:
ADHD.
Normaali terve ihminen olisi pystynyt muuttamaan tapojaan, jos sitä aitoa halua olisi.
Vierailija kirjoitti:
Heh, olit muutaman päivän matkoilla ja noin saamaton jamppa oli kokkaillut kämpän kaaokseen?
Ruuatkin oli ehtinyt pilaantumaan kaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies kohtelee itseään noin huonosti, en edes harrastaisi seksiä hänen kanssaan. Jos hän ei pese itseään kunnolla, saat hyvin todennäköisesti hiivatulehduksen.
"Nykyinen kumppani on ihan toista maata ja hänelle jo omien jälkien siivoaminen tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön asia. "
Minkä sortin kukko tämä on?
Näitkö miehen oman huushollin ennen kuin muutitte yhteen? Kaipa se on antanut jotain osviittaa siihen millainen siistijä hän on.
I feel you. Tuntuu olevan hämmentävät yleistä, että monet naiset ovat melkoisia sottapyttyjä.