Lue keskustelun säännöt.
Stressi parisuhteesta, avopuoliso ei osallistu kotiöihin
17.11.2025 |
En oikein tiedä mitä tehdä tässä pattitilanteessa.
Ollaan melko tuoreessa parisuhteessa (alle 3v yhdessä) ja asutaan samassa taloudessa kun avokin aloitteesta muutettiin mun kotiin. Olen itse melko siisti ihminen noin yleisesti ottaen ja mulla on tavaroille omat paikat ja ylläpidin yleissiisteyttä melko säntillisesti kun asuin vielä yksin. Ei nyt siis puhuta mistään kiiltokuvasta ja nurkissa saattoi olla pölyä siellä täällä, mutta noin yleisellä tasolla tavarat oli aina omilla paikoillaan ja jos lattialle tippui vaikka kokatessa jotain ruokaa niin imuroin ne sieltä pois siinä samalla kun siivoilin keittiötä kokkauksen jäljiltä.
Nykyinen kumppani on ihan toista maata ja hänelle jo omien jälkien siivoaminen tuntuu olevan ihan ylitsepääsemätön asia. Tavarat jää lojumaan minne sattuu ja ikään kuin tippuu käsistä sillä sekunnilla kun tekeminen loppuu eikä ne ikinä löydä omille paikoilleen. Sama esim ruuantähteissä jos vaikka aamupalaleipää tehdessä lattialle tippuu pala juustoa tai muruja leivästä murustuu matolle niin niitä ei siivota lainkaan.
Tämä on melko ahdistava tilanne kun hän on kuitenkin rakas ihminen ja muuten huomioiva kumppani, mutta tällaisissa kodin ylläpidollisissa asioissa ihan avuton. Pyykit saattaa jäädä pitkäksi aikaa koneeseen, tiskit tiskaamatta, ruokaa laittaa vain harvoin ja jos laittaakin niin siivo on ihan hirveä sen tsunamin jäljiltä. Melkein mieluummin kokkaan itse vaikka energiaa ei aina olisikaan koska tiedän, että joudun joka tapauksessa töihin vaikka toinen kokkaisi niin vähintään siivoamaan jälkiä.
Esimerkiksi hiljattain kun olin työmatkalla toisessa maassa muutaman päivän erikseen vielä sanoi, että hän sitten käyttää osan siitä ajasta siivoamiseen kun saa rauhassa tehdä. Kun tulin kotiin niin omat jäljet oli toki suurin piirteiin siivottu, mutta esim lattia oli keittiössä ihan kamalassa kunnossa ja ruuantähteitä kaikkialla. Keittiön pinnat oli pyyhkimättä eikä asuntoa oltu imuroitu muualtakaan. Ruokaa löytyi jopa sohvan alta ja mm. jääkaapissa kaikki tavarat ihan hujan hajan ja pilaantunutta ruokaa mikä oli unohtunut sinne...
Alan olla lopullisen kyllästynyt tilanteeseen ja vaikka tuo toinen ihminen toki tuo paljon iloa elämään, en tiedä kauanko jaksan pyörittää tätä arkea jos se tulee olemaan tätä koko loppuelämän tuon ihmisen kanssa. Lapsiakin on jossain tulevaisuudessa mietitty ja vaikka varmasti luonteeltaan avokki olisi sopiva vanhempi, en tiedä miten arki pyörisi kun tulee vielä lisää vastuuta kun ei se tunnu nytkään onnistuvan vaikka pitäisi huolehtia vain itsestään....
Asiaa pahentaa, että tiedän hänen murtuvan ihan lopullisesti jos meidän parisuhde päättyisi eroon ja vaikka varmaan pääsisi yli jollain aikavälillä niin takuulla jättäisi häneen pysyvän jäljen enkä halua hänelle sitä taakkaa. Toisaalta en tiedä kauanko jaksan itse tässä tilantetessa ja tuleeko jossain kohtaa seinä vastaan.
Pitkä vuodatus, sori. Halusin vaan sylkeä ajatukset jonnekin.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrottakoon nyt sitten vielä, että olen itse mies ja kumppanini on nainen. En olisi halunnut tätä kertoa, mutta pakko korjata, kun niin moni luuli minun olevan nainen.
AP
Jopas jotain. Nyt muuttuu ääni kellossa (tai ketju poistuu).
Miksi muuttuisi? Monella naisella on kokremus kotitöitä välttelevästä puolisosta ja ero on ainoa ratkaisu, jottei itse katkeroidu. Ap ei paljoa ulkomaan työmatkoille pääsisi, jos puolisoon ei voisi tulevaisuudessa luottaa lasten hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrottakoon nyt sitten vielä, että olen itse mies ja kumppanini on nainen. En olisi halunnut tätä kertoa, mutta pakko korjata, kun niin moni luuli minun olevan nainen.
AP
Jopas jotain. Nyt muuttuu ääni kellossa (tai ketju poistuu).
Aikamoinen käänne oli kyllä. Ihan kuin elokuvissa Fight Club tai Kuudes aisti.
Vierailija kirjoitti:
Kerrottakoon nyt sitten vielä, että olen itse mies ja kumppanini on nainen. En olisi halunnut tätä kertoa, mutta pakko korjata, kun niin moni luuli minun olevan nainen.
AP
Tämä en ollut minä. Jätin tarkoituksella kertomatta ja ottamatta kantaa siihen, mitä sukupuolta itse olen ja mitä sukupuolta avokkini on koska sillä ei ole sisällön kannalta mitään merkitystä.
Liputin tän nyt, toivottavasti tää viesti poistuu tästä keskustelusta.
- Se oikea AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrottakoon nyt sitten vielä, että olen itse mies ja kumppanini on nainen. En olisi halunnut tätä kertoa, mutta pakko korjata, kun niin moni luuli minun olevan nainen.
AP
Tämä en ollut minä. Jätin tarkoituksella kertomatta ja ottamatta kantaa siihen, mitä sukupuolta itse olen ja mitä sukupuolta avokkini on koska sillä ei ole sisällön kannalta mitään merkitystä.
Liputin tän nyt, toivottavasti tää viesti poistuu tästä keskustelusta.
- Se oikea AP
Ihan sama mitkä sukupuolenne ovat. Eroa avopuolisostasi. Hän tekisi kotitöistä oman osansa, jos kunnioittaisi ja rakastaisi sinua sekä tahtoisi sinulle hyvää.
Älä sekoita hyväksikäyttöä rakkauteen.
Kyllä sitä miestäkin varmasti ahdistaa, kun kuljet perässä siivoamassa jälkiä. Itse ajattelisin, että olet turhan nipo ja että voisi vähän hellittää.
Minä olen samanlainen kuin miehesi, ei minua kiinnosta joku muru pöydällä tai sukka lattialla. Olkoon siinä ja siivoan sitten kun jaksan. Onneksi puolisoni on samankaltainen eikä kulje jatkuvasti perässäni siivoamassa eikä nipota siivouksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä miestäkin varmasti ahdistaa, kun kuljet perässä siivoamassa jälkiä. Itse ajattelisin, että olet turhan nipo ja että voisi vähän hellittää.
Minä olen samanlainen kuin miehesi, ei minua kiinnosta joku muru pöydällä tai sukka lattialla. Olkoon siinä ja siivoan sitten kun jaksan. Onneksi puolisoni on samankaltainen eikä kulje jatkuvasti perässäni siivoamassa eikä nipota siivouksesta.
Ja, kun "siivoat, kun jaksat", voit syyttää puolisoasi siitä, että hän vaan aina ehtii siivota sotkut ennen sinua, vaikka ne sukat olisi maanneet sitä ennen lattialla kuukauden.
Kyllä kaltaisesi lusmut ja niiden peruslauseet tunnetaan.
Miksi olet yhdessä epäsiistin miehen kanssa kun voit etsiä sellaisen kumppanin, joka on siisti? Tuossa ei ole kyse edes pelkästä siisteydestä vaan mies on myös epäkunnioittava sinua kohtaan kun jättää kaiken siivoamisen sinulle. Jätä tuollainen mieslapsi, tulet vaan yhä ärtyneemmäksi mitä kaummin olette yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totean vain, että tilanne pahenee sitten moninkertaisesti jos lapsia ilmaantuu. Tulet tuolloin lähes varmasti sairastumaan jonkinlaiseen burn outiin.
Asiaa pahentaa, että tiedän hänen murtuvan ihan lopullisesti jos meidän parisuhde päättyisi eroon ja vaikka varmaan pääsisi yli jollain aikavälillä niin takuulla jättäisi häneen pysyvän jäljen enkä halua hänelle sitä taakkaa.
Antaa miehen murtua. Ihan hänen oma syynsä jos haluat eron. Hän olisi voinut ottaa sinut tarpeesi huomioon paremmin, mutta valitsi tehdä toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD.
Tämä. Olen naimisissa sottapytty-koheltajan kanssa ja voi sitä turhautumisen ja raivon määrää mitä tässä vuosikymmenien aikana olen kokenut! Kuitenkin jatkan hänen kanssaan. ADHD ei kykene muuhun, vaikka haluaisikin. Kuitenkin hänessä on hyvät puolensa ja hän on lasteni isä. Olen ottanut päävastuun siisteydestä ja järjestyksestä ja delegoin puolisolle muutaman konkreettisen tehtävän jonka hän aina hoitaa.
Hän on älykäs, avulias ja ahkera ja hyvä korjaamaan ja rakentelemaan asioita. Huolehtii auton ja pankkiasiat. Hyvässä ammatissa.
Vasta kun ymmärsin että kysymys on ADHD:sta (ei virallista diagnoosia) minun stressini helpottui. Ymmärsin että hän ei toimi niin tahallaan, ilkeyttään, tyhmyyttään eikä piittaamattIhminen on yksilö.
Eikä tiettyjen yksilöiden kanssa kannata olla.
Tässä on nyt tosi paljon narsismi/luonnehäiriö red flageja.
He aina luovat tilanteen, missä jättäjä olisi julma ja löisi lyötyä. Aika varhaisessa vaiheessa kerrotaan jotain tosi järkyttävää tai koko elämän kurja jatkumo, johon uusi kumppani on nyt valoa tuova enkeli.
Loismaiseen elämäntyyliin kuuluu toisen luo muuttaminen. Se myös hankaloittaa eroa.
Kun on ankkuroiduttu, aletaan ärsyttää, kuormittaa ja testata toista tahallaan.
Jos ap nyt alkaisi parin viikon ajan heitellä itsekin roskia lattialle ja antaisi kodin räjähtää, olen satavarma miehen keksivän uuden tavan tökkiä ap:tä. Toki varmaan jatkaisi myös sotkuilua, mutta tarvitsee keinon saada toiselta negatiivinen reaktio, osoitus siitä, että onnistuu käymään hermoille.
Ap, kokeile, ettet reagoi mihinkään ja katso, mitä repertuaarista löytyy. Sitten tajuat itsekin, että ero on välttämätön.
Ja ihan sama mitä sukupuolia tässä kukin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiaa pahentaa, että tiedän hänen murtuvan ihan lopullisesti jos meidän parisuhde päättyisi eroon ja vaikka varmaan pääsisi yli jollain aikavälillä niin takuulla jättäisi häneen pysyvän jäljen enkä halua hänelle sitä taakkaa.
Antaa miehen murtua. Ihan hänen oma syynsä jos haluat eron. Hän olisi voinut ottaa sinut tarpeesi huomioon paremmin, mutta valitsi tehdä toisin.
Luonnevikainen eksä sitoi minua sillä, että hänet on raiskattu lapsena ja minä olen ainoa, jonka kanssa on pystynyt etenemään seksiin asti. Paska fiilishän siinä tulee jättäjälle.
Uskoakseni ihmisen siisteyskäsitystä on vaikea muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, olit muutaman päivän matkoilla ja noin saamaton jamppa oli kokkaillut kämpän kaaokseen?
Meillä toi onnistuu yhdan ruuan valmistuksessa. En vaan käsitä miten oikeasti saa koko keittiön ja kaikki astiat sotkettua yhden aterian valmistamiseen. Mutta tuntuu se onnistuvan, kyseessä 55v mies, aviossa oltu kohta 30v.
Vierailija kirjoitti:
Uskoakseni ihmisen siisteyskäsitystä on vaikea muuttaa.
Mutta aina voi kehittyä. Voi luoda rutiineja, joilla saa asiat toimimaan. Yleensä viimeistään silloin, kun on lapsia on "pakko" saada asiat toimimaan. Muuten on pulassa. Ikävää, jos vain toinen vanhempi kehittyy ja toinen jatkaa sinkkutapojaan eikä osaa huomioida perheen tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko asua saman katon alla? Voi seurustella niin että molemmilla on omat kodit. Siisti saa olla rauhassa siisti ja hermo lepää. Sotkuinen saa asua lian ja sekasorron keskellä ilman riitoja ja nalkuttamista. Itse en voisi elää sotkun keskellä vaan tulisi ressi ja vitutus.
Jos ap:n tavoite on lapsiperhe, tuo ei toimi. Ap olisi yh, jota lasten toinen vanhempi käy p*nemassa.
Jos sua kiinnostaa hoitaa tulevaisuudessa tulevat lapsenne ja yhden kiviriipan myös niin anna mennä.
Yleensä piintyneitä tapoja on turha uskoa muuttuviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoakseni ihmisen siisteyskäsitystä on vaikea muuttaa.
Mutta aina voi kehittyä. Voi luoda rutiineja, joilla saa asiat toimimaan. Yleensä viimeistään silloin, kun on lapsia on "pakko" saada asiat toimimaan. Muuten on pulassa. Ikävää, jos vain toinen vanhempi kehittyy ja toinen jatkaa sinkkutapojaan eikä osaa huomioida perheen tarpeita.
Ap:n puolison on vaikea uskoa ryhdistäytyvän lasten myötä.
Kyllä tekstistä huomaa heti, että AP on nainen sekä puhetapa että ajattelumalli ovat ihan suomalaista naista. AP:n kannattaisi joskus jutella jonkun aasialaisen machomiehen kanssa: sellaisen, joka on sitä mieltä, että jos vaimo jättää yhden kotityön tekemättä tai tekee yhden ruoan vähemmän, niin vaimo on heti laiska. Ehkä teillä on vähän ennakkoluuloja ei-suomalaisia kumppaneita kohtaan.
Jopas jotain. Nyt muuttuu ääni kellossa (tai ketju poistuu).