Naiset! Rehellisesti: lähestyykö miehet teitä ihan oikeasti?
Olen todella normaali nainen. Normaalipainoinen, urheilen paljon, pitkähiuksinen, normaalipituinen. Huolehdin ulkonäöstäni ja hygieniastani. Olen 27v.
Yksikään mies ei ole ikinä tullut keskustelemaan lähestymismielessä. Siis ei yksikään. Ei kaupassa, ei töissä, ei baarissa. Ainoa parisuhteeni on alkanut omasta aloitteestani. Pari muuta kertaa kun olen tulkinnut tutun miehen ystävällisyyden lähestymiseksi, olen saanut märkää rättiä kasvoille ja nolannut itseni. Kukaan ei kysy puhelinnumeroa, ei pyydä treffeille.
Kerran olin kavereiden kanssa opiskelijatapahtumassa kiertämässä baareja ja unohdin kaulahuivini yhteen baariin. Kun kävin hakemassa sen, sain humaltuneen päähänpiston jäädä itsekseen istuskelemaan ja testaamaan tuleeko kukaan mies juttelemaan. Tuloksena istuin melkein kaksi tuntia yksin sivupöydässä.
Lähestytäänkö teitä ihan oikeasti jatkuvasi, vai pitääkö vain todeta etten ole kovin viehättävän näköinen?
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua nelikymppisenä urheilullisena, hoikkana ja sirona lähestytään. Käyn salilla 4-5 krt viikossa, hampaat on valkaistu ja hoidettu, rinnat on kohotettu ja silarit, ripsipidennykset, hiukset vaalennettu ja hiuspidennykset. Ruskettunut iho. Rakennekynnet (maltilliset, ei mitkään kotkan kynnet) iho hyväkuntoinen ja rypytön. Isot silmät, ja muhkeat huulet luonnostaan (mallia Julia Roberts) myös vatsaan on tehty kiristys. Ja raskaat yläluomet leikattu.
Olen 149/45 kg.Pukeudun naisellisesti, korkokenkiin ja hameisiin.
Pukeudun business tyyliin kun olen töissä pankissa.
Ihan kuntosalilla, kaupassa, töissä, ja baareissa lähestytty. Myös Somen kautta tulee lähestymisiä
T: mies
Tytär on nyt 21 ja häntä lähestytään, jos ei nyt jatkuvasti, niin varsin usein.
Ulkkikset, seniorit sekä kovan päihteen alaisena lähestytään. Muuten ei.
Tuijotetaan pitkään sanomatta mitään( nää näyttää joskus tosi hulluilta).
Kun olin nuorempi, lähestyttiin useammin. Nyt ikää yli 40 niin tuijottajat on jäänyt, mutta pääsääntöisesti ei lähestytä.
Opiskelin ikävuodet 20-25 yliopistolla, ja kyllä silloin miehet lähestyivät aika usein, opiskelijabileissä lähinnä tulivat iskemään.
Yliopistolta valmistumisen jälkeen minua on lähestynyt tasan yksi mies 10 vuoden aikana: kerran irkkupubissa humalainen mies tuli pyytämään numeroani :D
35N, taviksen näköinen
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin nuoruudessani hyvän näköisen naisen kanssa. Olen siis mies. Vaikka olimme yhdessä liikenteessä niin mm. julkisissa liikennevälineissä miehet lähestyivät kumppaniani, tyrkyttivät käyntikortteja ym. Kuinka toivottomia nuo miehet olivat? Lähinnä naureskelin noille yrityksille. Olin jo niin tottunut hänen ulkonäköön, että se ei merkinnyt minulle mitään ihmeellistä.
Kun tämä nainen oli sinkkuna niin lähestyminen oli hänelle joka päiväistä ja se oli hänelle todella raskasta ja rasittavaa. Olisi varmaan pitänyt meikata itsensä rumaksi.
Minun vaimoani myös lähestytään jatkuvasti. Kaikenlaiset miehet. Otetaan yleensä huumorilla, mutta joskus sattuu todella sitkeitä tyyppejä jotka eivät ymmärrä ettei seura ole toivottua, ja minun päälleni on ihan fyysisestikin käyty. Minua myös on väheksytty, "Mitä sä tollaisen kanssa teet?".
Joskus toki ihmettelen itsekin, mutta vaimo vaikuttaa tyytyväiseltä niin en valita. 😁
Ilmeisesti iskuyritykset ovat vieläkin yleisempiä jos minä en ole paikalla, en ymmärrä miten hän jaksaa olla kohtelias.
Kyllä on lähestytty töissä, kävelyllä ja matkoilla. Ihan kadulla kysytty treffeille ja pyydetty numeroa, vastaavaa tapahtunut lentokoneessa, laivalla, lautalla, junassa jne.
Normaalina? "Olen todella normaali nainen. Normaalipainoinen, urheilen paljon, pitkähiuksinen, normaalipituinen. Huolehdin ulkonäöstäni ja hygieniastani. Olen 27v."
Annetaan aktiivinen pitkäkarvainen narttu koira hyvään kotiin, tykkää noutaa palloa ja pitää lämpöisistä suihkuista.
Nykyään ei lähestytä, mikä on vaan hyvä. Mutta ei lähestytty juurikaan silloinkaan, kun olin nuori ja nätti. Tuijotettiin kyllä kauempaa. En laske tähän känniläisiä tai ahdistelijoita.
Ei suomalainen mies useinkaan lähesty.
Ei. Varsinkin tuo ruokakaupassa. Ois kiva että joku tarjoutuisi ojentamaan jotain ylähyllyltä joskus.
Muutaman kerran ulkomaalainen mies on lähestynyt minua. Suomalainen mies ei koskaan.
Päädyin yhteen aviomieheni kanssa sen jälkeen kun minä pyysin häntä ulos.
Hyvin harvoin mies avaa keskustelun, etenkään tuntemattoman naisen kanssa, "romanttisella" ajatuksella. Parinmuodostus aina alkaa flirttailemalla, sanattomalla viestinnällä. Mies aloittaa flirttailun lähes huomaamattaan, kun kohtaa ihanan kaunottaren joka on nuori, hoikka, ynnä tatuoimaton. Kun kaunotar haluaa peuhata flirttailevan miehen kanssa, on hänen silloin annettava miehelle sanatonta vahvistusta, jolloin mies flirttailee kuumemmin, johon kaunottaren on annettava kuumempaa sanatonta vahvistusta, näin edeten päästään siihen vaiheeseen että mies ensimmäinen muuvinsa sanallisesti.
Sinkkuaikoina lähestyttiin kyllä, välillä liikaakin. En ole superkaunis, vaan nätti ja helpostilähestyttävä, luonnollisen näköinen. Minulle ei tosin ollut mikään ongelma lähestyä hyvännäköisiä miehiä. Menin vain viereen, hymyilin ja aloin jutella. Yleensä siitä alkoi aikakin jonkin aikaa kestänyt suhde.
Eipä juurikaan ole lähestytty. Mutta en ole myöskään antanut "lähestymismerkkiä". En ole koskaan elämässäni tavannut sinkkumiestä, joka kiinnostaisi ensisilmäyksellä niin paljon, että haluaisin hänen lähestyvän minua.
Olen 29-vuotias ja on viimeiset 10 vuotta lähestytty vähän väliä. Jalkakäytävillä, ostoskeskuksissa, linja-autoissa, yliopistossa luentojen jälkeen ja baareissa. On siis suoraan tultu kysymään olenko varattu, haluanko lähteä drinkille tai tutustua paremmin.
Olin 21-29 -vuotiaana parisuhteessa. Eron jälkeen testasin Tinderiä niin 100 tykkäystä tuli täyteen 40 minuutissa.
Sorry liian riskiä lähestyä, kun tulee meetoo tai pääsee someen naurettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen 29-vuotias ja on viimeiset 10 vuotta lähestytty vähän väliä. Jalkakäytävillä, ostoskeskuksissa, linja-autoissa, yliopistossa luentojen jälkeen ja baareissa. On siis suoraan tultu kysymään olenko varattu, haluanko lähteä drinkille tai tutustua paremmin.
Olin 21-29 -vuotiaana parisuhteessa. Eron jälkeen testasin Tinderiä niin 100 tykkäystä tuli täyteen 40 minuutissa.
En kysy tätä pahalla, mutta oikeasti 40 minuutissa. Mä olen luullut, että kaikilla naisilla menee se muutama minuutti. Ei ilmeisesti mene. Olen vain naureskellut, että miehet taas spämmää kaikkia. Ei sillä, että tällä olisi väliä, mutta ehkä se ei sitten ollutkaan niin.
ja joo minua lähetetään, mutta minä olen aika nauravainen ja hymyilen paljon. Helposti lähestyttävä sekä minusta varmaan aistii sen, että kohtelen kaikkia kunnioittaen.
AP kuvasi keskivertomiehen elämää. Mikä on se uutinen tässä avauksessa?
Vierailija kirjoitti:
Ei lähesty, mutta parempi niin saa olla rauhassa.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Usko jo, EI lähestytä. Vaikka hymyilisi kuin Hangon keksi (jonnet/veetit ei muista), niin ei. Ei haeta tanssimaan, ei tulla juttelemaan ja jos yrität kysyä jotain -siis esim. kaupassa, että "Ojentaisitko tuon asian X ylähyllyltä"-, niin ollaan kuin olisit ilmaa. Meitä näkymättömiä naisiakin on, vaikkeivät sitä jotkut halua uskoa.