Miksi vain yksi miehistä in halunnut huolehtia minusta? Muut ovat halunneet minulta huolehtimista
Olen jo 47-vuotias, joten tähän ikään mennessä on ehtinyt olla useita seurustelusuhteita, kaksi avoliittoa ja yksi avioliittokin eli kokemusta on useista miehistä. Tullut tässä mietittyä viikonloppuna menneitä ja yksi kysymys jäi vaivaamaan mieltä. Vain yksi kaikista näistä miehistä on ollut sellainen, joka on halunnut huolehtia minusta. En nyt huolehtijaa sinänsä tarvitse, kun olen koulutettu hyvässä työssä oleva hyvin pärjäävä nainen. Mutta kuitenkin. Vain yksi näistä miehistä on ollut sellainen, joka oma-aloitteisesti huolehti minut lääkäriin kun sairastuin pahasti, joka kyseli aina miten töissä meni ja halusi oikeasti kuulla vastauksen, joka aina kaupassa käydessään huolehti että minullekin on syötävää kotona, joka piti huolen että ravintolassa kukaan ärsyttävä ei tule häiritsemään minua, joka varmisti aina viestillä olenko päässyt hyvin kotiin jos otin yöllä yksin taksin jne. Eli huolehti. Muut kaikki on olleet sellaisia, jotka ovat toivoneet ja odottaneet minulta tällaista huolehtimista ja huolenpitoa. Ottamatta itse ollenkaan sitä roolia, että antaisivat samaa minulle takaisin. Miksi näin?
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aloitus. Olisi hyvä kuulla tähän miesten näkemyksiä.
Miesten kiintymyksen taso ei ole ollut kestävällä tasolla, josta syystä välittäminen on jäänyt vajaaksi. Aloittaja siis ei ole ollut "se" oikea näille miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aloitus. Olisi hyvä kuulla tähän miesten näkemyksiä.
Miesten kiintymyksen taso ei ole ollut kestävällä tasolla, josta syystä välittäminen on jäänyt vajaaksi. Aloittaja siis ei ole ollut "se" oikea näille miehille.
En ole ap, mutta tästä seuraavana kysymyksenä tulee mieleen, että miksi ihmeessä halutaan suhteeseen jossa sitä toista korkeintaankin siedetään.
Itselleni siis myös kokemusta tästä, että itse huolehdin toiseststa, mutta suhteessa toinen ei huolehdi minusta. Yksinolo tuntunut siksi jo kolmatta vuotta paljon kevyemmältä ja helpommalta vaihtoehdolta, koska tässä huolehdin vain itsestäni, ja totta kai jaksamiseni on parempaa näin.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän oli positiivinen aloitus. Huolehtivia miehiä on siis olemassa. Tämä oli mulle uutta.
Eikö isäsi huolehtinut sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehtivaisuus piirre, jota ilmenee naissukupuolessa huomattavasti enemmän kuin miessulupuolessa. Todennäköisyydet ovat pienemmät että tapaan huolehtivaisen miehen.
Älkää ampuko antropologia.
Kyllä ennen vanhaan oli ihan kunnia-asia, että mies huolehti vaimostaan ja perheestään. Ja suurin osa tekikin niin. Toista se on nykyään. Ei mikään geneettinen juttu siis.
Huolehti tuomalla rahaa kotiin, tuskin passasi sairasta vaimoa yms.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla niin, että miehet ovat aisitineet sinussa itsessä piilevän kyvyn ja taidon huolehtia itsestäsi ja odottaneet ja toivoneet sitten samal sitä,e ttä sin huolehtisit myös heitä ja ilm moni on onnsitunutkin siitä kun avi yksi on huolehtinu edes perusasioiden suhteen sinusta Ap., - Vaan onko hän nykyune kumppanisi vai hoiditko hänet muualle?
Tuohon nyt ei paljon aistimista tarvita, että heittäytyy naisen passattavaksi.
Miksi helvetissä pitää selitellä kaikki miehen puutteet ja hankaluudet naisten aiheuttamiksi? Miehillä on isät ja heistä poika mallinsa ottaa hyvässä ja pahassa. Ja jos ei sitä isää ole, silloin on vaari tai naapurinsetä tai opettaja tai kuka tahansa, jota poika alkaa matkimaan.
MIesten käytöksen, ajattelun ja asenteiden puutteet ja vinoumat ei ole naisten syytä eikä ansiota vaan miehet tekevät sen pojilleen ja ventovieraille pikkupojille ihan itse näyttämällä huonoa mallia.
Minua ärsyttää suunnattomasti, että tässäkin ketjussa "tiedeihminen" (tosin väärältä alalta) tulee selittämään, että töykeä ja kylmä käytös on jotenkin miehelle luontaista. Ei hitossa ole, vaan se on opittua tai empatia ja välittäminen jääneet oppimatta. Miksi sallimme kaikenikäisiltä miehiltä tuollaisen itsekkyyden ja ahneuden, että kaikki mahdollinen rohmutaan toiselta eikä mitään anneta itsestä tilalle?
Sekin pitää erikseen miehelle rautalangasta vääntää, että toisesta huolehtiminen on rakkaudenosoitus ja että rakkautta pitää osoittaa joka ikinen päivä tai se kuolee pois.
Tämä on nyt tilanne: naiset tajuavat tämän eivätkä halua parisuhdetta, koska joutuvat itse kaiken aikaa antamaan ja satsaamaan ja uhraamaan aikansa ja yöunensa kiittämättömälle miehelle, joka pitää sitä itsestäänselvyytenä eikä koskaan tyydytä naisen hellyyden, huolenpidon, välittämisen, tunne-elämän ja älykkään tasa-arvoisen vuorovaikutuksen tarpeita, joten nainen pettyy ja kyllästyy ja lemppaa sen itsekkään miehen, joka ei koko lopun elämänsä aikana tule tajuamaan, MIKSI näin kävi. Ynisee vain jotain vammaista naisten "pinnallisuudesta" samalla kun on itse niin saatanan pinnallinen, että normaali tunne-elämäkin puuttuu kokonaan.
Minulla on juuri nyt tuollainen huolehtijamies. Minäkin huolehdin hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehtivaisuus piirre, jota ilmenee naissukupuolessa huomattavasti enemmän kuin miessulupuolessa. Todennäköisyydet ovat pienemmät että tapaan huolehtivaisen miehen.
Älkää ampuko antropologia.
Kyllä ennen vanhaan oli ihan kunnia-asia, että mies huolehti vaimostaan ja perheestään. Ja suurin osa tekikin niin. Toista se on nykyään. Ei mikään geneettinen juttu siis.
Se on opittu asia. Milläs sen opit jos kasvat pelkästään äidin hoiteissa.
Ei yksikään poika tyhiössä kasva. Ympärillä on paljon miehiä. Joka toinen vastaantulija on mies, puolet päiväkoti- ja koulukavereista on miespuolisia, miehiä on ruudut ja some täynnä
Yrität vain taas pestä kätesi miesten piittaamattomuudesta omia poikiaan kohtaan. Se on miesten ongelma, syy ja heikkous vuosisadasta toiseen. Sinä olet vain huono mies etkä voi syyttää siitä äitiäsi vaan isääsi.
Parempi kysymy on miksi et ole parisuhteessa sen ainoan kanssa joka sinusta olisi halunnut huolehtia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehtivaisuus piirre, jota ilmenee naissukupuolessa huomattavasti enemmän kuin miessulupuolessa. Todennäköisyydet ovat pienemmät että tapaan huolehtivaisen miehen.
Älkää ampuko antropologia.
Kyllä ennen vanhaan oli ihan kunnia-asia, että mies huolehti vaimostaan ja perheestään. Ja suurin osa tekikin niin. Toista se on nykyään. Ei mikään geneettinen juttu siis.
Se on opittu asia. Milläs sen opit jos kasvat pelkästään äidin hoiteissa.
No äidiltä sinä opit sitä huolenpitoa, hellyyttä ja rakkautta. Jos et, sussa on jokin isältäsi peritty luonnevika. Mitä jos te miehet tekisitte muutoksen omaan käytökseenne ja alkaisitte pikkupojille malliksi olla kokonaisia, rakastavia ihmisiä eikä tuollaisia saatanan öyhöjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen aloitus. Olisi hyvä kuulla tähän miesten näkemyksiä.
Miesten kiintymyksen taso ei ole ollut kestävällä tasolla, josta syystä välittäminen on jäänyt vajaaksi. Aloittaja siis ei ole ollut "se" oikea näille miehille.
En ole ap, mutta tästä seuraavana kysymyksenä tulee mieleen, että miksi ihmeessä halutaan suhteeseen jossa sitä toista korkeintaankin siedetään.
Itselleni siis myös kokemusta tästä, että itse huolehdin toiseststa, mutta suhteessa toinen ei huolehdi minusta. Yksinolo tuntunut siksi jo kolmatta vuotta paljon kevyemmältä ja helpommalta vaihtoehdolta, koska tässä huolehdin vain itsestäni, ja totta kai jaksamiseni on parempaa näin.
Sama. Sanoisin, että iso osa miehistä on henkisiä ja emotionaalisia vampyyreja, ellei suorastaan narsistisia.
Oulun legenda Marko "Varjo Kulli" Kokko janoaa naisilta vain pimpsaa.
Eikö se ole ihmissuhteissa tarkoitus puolintoisin auttaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehtivaisuus piirre, jota ilmenee naissukupuolessa huomattavasti enemmän kuin miessulupuolessa. Todennäköisyydet ovat pienemmät että tapaan huolehtivaisen miehen.
Älkää ampuko antropologia.
Kyllä ennen vanhaan oli ihan kunnia-asia, että mies huolehti vaimostaan ja perheestään. Ja suurin osa tekikin niin. Toista se on nykyään. Ei mikään geneettinen juttu siis.
Sääli vain että se perhe oli ensimmäinen rakenne jonka feministit ravistelivat. Huolehtikaa naiset tasa-arvoisesti itsestänne aivan itse, niin miehetkin joutuvat tekemään.
Jos AP kaipaa kumppanilta huolenpitoa, miksi sama toive on tabu kumppanille?
Ja kun kerran yksi huolehtiva mies on löytynyt, niin miksi siinä on tullut ero?
Kyllästyikö mies raskaaseen naislapseen?
Vierailija kirjoitti:
Parempi kysymy on miksi et ole parisuhteessa sen ainoan kanssa joka sinusta olisi halunnut huolehtia?
Kuvitteletko että ihmiset ovat yksiulotteisia ja että tasan yksi ominaisuus riittää siihen, että parisuhde menestyy ja ihmisillä on siinä hyvä olla?
Tyypillinen lattealla tunne-elämällä ja erittäin laiskalla ajattelulla varustettu mies siis. Sinulta puuttuu sivistys ja halu oppia.
Minä esim. kyllästyin elämäni mieheen sen vuoksi, että hän opetteli alkoholistiksi. Mikään ei minulle kompensoi sitä vikaa ihmisessä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole ihmissuhteissa tarkoitus puolintoisin auttaminen?
Ei. Mitään et saa vaatia etkä varsinkaan toivoa. Itseasiassa ihmissuhteet itsessään ovat patriarkaalista sortoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos AP kaipaa kumppanilta huolenpitoa, miksi sama toive on tabu kumppanille?
Ja kun kerran yksi huolehtiva mies on löytynyt, niin miksi siinä on tullut ero?
Kyllästyikö mies raskaaseen naislapseen?
Nainen ei kestänyt vastaanottaa hellyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehtivaisuus piirre, jota ilmenee naissukupuolessa huomattavasti enemmän kuin miessulupuolessa. Todennäköisyydet ovat pienemmät että tapaan huolehtivaisen miehen.
Älkää ampuko antropologia.
Kyllä ennen vanhaan oli ihan kunnia-asia, että mies huolehti vaimostaan ja perheestään. Ja suurin osa tekikin niin. Toista se on nykyään. Ei mikään geneettinen juttu siis.
Sääli vain että se perhe oli ensimmäinen rakenne jonka feministit ravistelivat. Huolehtikaa naiset tasa-arvoisesti itsestänne aivan itse, niin miehetkin joutuvat tekemään.
Syytäkin ravistella sellainen instituutio, josta ketjussa on kyse: instituutio, jossa nainen vain antaa itsestään muille saamatta takaisin mitään. Nykyäänhän ei edes taloudellista turvaa saa miespuolisosta, kun te saatanan lortit vain pelaatte ja kaljottelette sossutuilla. Minäkin lopetin suhteen aikuiseen mieheen, joka ei maksanut edes osuuttaan asumismenoista vaan joi nekin rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi kysymy on miksi et ole parisuhteessa sen ainoan kanssa joka sinusta olisi halunnut huolehtia?
Kuvitteletko että ihmiset ovat yksiulotteisia ja että tasan yksi ominaisuus riittää siihen, että parisuhde menestyy ja ihmisillä on siinä hyvä olla?
Tyypillinen lattealla tunne-elämällä ja erittäin laiskalla ajattelulla varustettu mies siis. Sinulta puuttuu sivistys ja halu oppia.
Minä esim. kyllästyin elämäni mieheen sen vuoksi, että hän opetteli alkoholistiksi. Mikään ei minulle kompensoi sitä vikaa ihmisessä.
Blaablaa blaa.
Rivikaupalla venkoilua sen karun tosiasian edessä että miehen halukkuus huolehtia sinusta on AINOA seikka millä on merkitystä parisuhteessa. Jatka toki samaan malliin mutta onnellista parisuhdetta et voi niin saada.
Se on opittu asia. Milläs sen opit jos kasvat pelkästään äidin hoiteissa.