Olenko ainoa, jonka mies ei koskaan anna mitään lahjaa syntymäpäivänä?
Olemme naimisissa ja meillä on pienet lapset. Olen moneen kertaan kertonut, kuinka paljon pidän kukista ja olisi ihanaa kun niitä olisi kotona useammin. Silti saan ostaa kukkapuskat itse. No, tänään on syntymäpäiväni ja mies kyllä onnitteli aamulla, mukava juttu sekin. Mitään lahjaa, edes niitä kukkasia ei ollut, eikä lapsille oltu kerrottu äidin syntymäpäivästä, eli eivät olleet askarrelleet korttia tai muuta.
Miehen syntymäpäivänä suunnittelemme jonkun pienen lahjan yhdessä lasten kanssa ja teemme kortin. Se on sellainen yhteinen kiva juttu, johon lapset pääsevät mukaan ja heistä on todella jännää ja ihanaa antaa isille lahja.
Että joo, kyllä se harmittaa kun ei itse saa koskaan mitään muuta kuin sanalliset onnittelut. En kehtaa lapsillekaan sanoa että noniin, äidillä on huomenna synttärit, tehkääpäs kortti.
Onko muilla samanlaista?
Kommentit (150)
Jestas, kuinka vaikeata miehen on käydä kaupassa ja ostaa sieltä täytekakku tai muu vastaava?!!! Ja sitten perheen kesken syödään kakkua äidin syntymäpäivän kunniaksi. Jos mun mies ei tuohon pystyisi, niin vaihtaisin versioon joka moiseen vaivannäköön pystyy.
Edes jouluna ja merkkipäivänä naista ei muisteta mutta miehen mieliksi kaikki poketemput pitää handlata. En ymmärrä miksi katselette näitä miehiä ja teette heidän eteensä kaikki. Miehet pyyhkivät jalkansa teihin ja nauravat päälle. Eivät he teistä välitä.
Hyvin on naiset sosiaalistettu vaatimattomuuteen, miesten palvelemiseen, miellyttämiseen ja tyydyttämiseen ilman minkäänlaista huomiota. Rakkautta ette tunne.
Aina on kakku, kukat, ravintola vahintaan. Aikaisemmin sain hulppeita lahjoja ja kortinki, viimiset vuodet on olleet raskaita ja liitto rakoillut ja kappas ei tullut korttia enka lahjojakaan.
Lapsi on sen ikainen etta tekee kortin pyytamatta ja luo juhlan mika on tosi suloista.
Se on kun ei viitsi.
En jaksa stressata moista enkä jaksa stressata sillä miestänikään. Naisille on vaikeaa ostaa lahjoja. Vihaan kukkia, koruja ja suklaata. Muuta miehet eivät lahjaksi meille naisille keksi.
Vierailija kirjoitti:
"Emme kuitenkaan säilö niitä rahoja, vaan äskenkin ostimme uuden auton huippuominaisuuksilla.
Ja joulun vietämme huippukylpylässä - emme ole rikkaita, mutta säästeliäitä turhassa tavarassa."
Jollekin muulle nuo ovat tuhlausta. Ihmiset pitävät eri asioista ja siksi käyttävät rahansa eri kohteisiin.
Emme ole olleet missään kylpylässä tai ulkomailla 7:ään vuoteen ja autokin oli edullinen, sillä myimme muutamia vuosia vanhan nelivetoisen, hybridiautomme ja ostimme paremman vain 17 000 välirahalla.
Vierailija kirjoitti:
Jestas, kuinka vaikeata miehen on käydä kaupassa ja ostaa sieltä täytekakku tai muu vastaava?!!! Ja sitten perheen kesken syödään kakkua äidin syntymäpäivän kunniaksi. Jos mun mies ei tuohon pystyisi, niin vaihtaisin versioon joka moiseen vaivannäköön pystyy.
Ei se olekkaan vaikeaa. Miehen on vaan helppoa tekeytyä tyhmäksi ettei tarvi nähdä vaivaa. Pellolle tommoset "miehet" mitä tommosilla tekee?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on naiset sosiaalistettu vaatimattomuuteen, miesten palvelemiseen, miellyttämiseen ja tyydyttämiseen ilman minkäänlaista huomiota. Rakkautta ette tunne.
No tottahan se on että naiset on ohjelmoitu miellyttämään miehiä ja jotkut käyttää sitä hyödykseen ja käyttävät hyväkseen. Onneksi nykynuoret on jo heränneet ja osaavat vaatia parempaa kohtelua.
Kaksi exää olivat tuollaisia pökkelöitä. Ekan kanssa mentiin nuorena yhteen, oli ainoa lapsi ja ätinsä palvoma, ei ymmärtänyt mitään vastavuoroisuudesta, vaan eihän sitä nuori kiltti nainen ymmärrä, että hänkin jotain kaunista ja hyvää joskus ansaitsisi. Pitkään meni älytä sekin seikka. Ihmetteli sitten 20 v jälkeen kun lähdin.
Kakkonen oli narsisti , oikein klassinen kirja esimerkki, ensin hukutti lahjoihin ja kehuihin , sitten alkoi valitus ja vttuilu kaikesta, ihan kaikesta. Plus vaati loputonta ihailua, oli käytös sitten prtseilyä tai ei , ihailla piti. Taas meni muutama vuosi ihmettelyyn että onko näin vinksahtaneita ihmisiä oikeasti olemassa. Ykkönen oli siihen vrt sittenkin melko kesy tapaus, ei vaan ymmärtänyt mistään mitään.
Kolmosella onnisti, lämmin sydän ja kultainen luonne. Molemmat muistaa aina merkkipäivinä, ja joskus muutenkin kun haluaa toista ilahduttaa. Ei tarvitse olla mitään materia tai kallista, voi ilahduttaa toista tekemällä hänen herkkuruokaansa, kimpulla ruusuja tai vaikka kedonkukkasia tai hyvällä kalansaaliilla. Ja muistamalla sanoa että ihanaa kun olet.
Onneksi mulla ei ole tuollaista tuhlaileviin epäolennaisuuksiin takertuvaa vaimoa.