Pyhäpäivän ratoksi: Suosittele seurakuntaa tai hengellistä yhteisöä
Etsinnässä hengellinen koti, ei löydy Oikotiältä.
Perus-ev.lut. tuntuu leipiintyneeltä, hengettömältä ja laahaavan liturgiselta, vapaissa suunnissa puhutaan vahvaa asiaa mutta tunnen oloni vieraaksi kovin karismaattisen rukoilemisen ja lipputanssien keskellä. Sley ja Kansanlähetys eivät iske konservatiivisen öykkäröintinsä takia, vaikka sanoma olisikin keskiössä ja yhteys elävää.
Kaikkiin em. suuntiin tunnen jonkinlaista rakkautta ja kaikista löydän samankaltaisen perimmäisen sanoman, mutta samalla jokin toimintatavoissa ärsyttää liikaa että voisin olla vapaasti ja kuin kotonani. Haluaisin löytää yhteisön, jossa voisin osallistua ja palvella. Ehkä odotan liikaa?
Tampereen seutu, ikäluokka 40+
Kommentit (74)
Teetkö kerran kuussa vai useimmin tän saman alotuksen
Minä siirryin pitkän tutustumiskauden jälkeen ortodoksiksi. Rakastuin siellä lähes kaikkeen, mutta aikansa se otti.
Lähetyshiippakunta, Sley, lestadiolaisuudessakin on pysytty Raamatussa lukuunottamatta naispappeutta joissain suunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Teetkö kerran kuussa vai useimmin tän saman alotuksen
Tämä on asia, josta ei puhuta tarpeeksi ja sitä paitsi, kaikki ne keskustelut pyritään sabotoimaan noilla aiheeseen littymättömillä lyhyillä parin sanan viesteillä niin ettei kukaan jaksa lukea niitä. Oletko sinä se sabotoija?
Tampereesta en tiedä, mutta itse olen löytänyt samanhenkistö seuraa ruotsinkielisestä seurakunnasta. Paljon rennompi ja iloisempi meininki. Sopivasti silti perinteinen ja konservatiivinen, kuten olen itsekin. Nuorempana kiersin kaikki nuo mainitsemasi suunnat, mikään ei tuntunut ihan omalta. Enkä Kansan Raamattuseura eniten.
Sanoisin, että odotat liikaa tai ainakin kiinnität liikaa huomiota vääriin asioihin. Täydellistä seurakuntaa ei olekaan, eikä etenkään sellaista joka olisi kaikin tavoin oman mielen mukainen. Se kasvattaa luonnetta, kun joutuu olemaan tekemisissä myös sellaisten ihmisten ja ilmiöiden kanssa joista ei pidä. Siitä ei tulisi mitään, jos joka toinen uskova perustaisi oman seurakunnan saadakseen siitä juuri sellaisen kuin haluaa.
Tämä puhuja vaikuttaa Lempäälän hellareissa: https://www.youtube.com/watch?v=Ohe2033UyXY
Huomenna tulee vielä katsottavaksi tämäniltainen (26.10.) puhe.
Vierailija kirjoitti:
Trollien henkinen yhteisö ry ?
Porvoon hiippakunta
En suosittele. Viisainta on pysyä kokonaan erossa ja mahdollisimman etäällä noista seurakunnista.
Papit ja muut saarnamiehet haluavat sinun rahasi sekä alistaa sinut heidän orjikseen.
Kaikki järjestäytyneet dogmaattiset uskonnot estävät Jumalan ja ihmisen välisen luonnollisen yhteyden.
Valitse vapaus ja raikkaat tuulet.
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Viisainta on pysyä kokonaan erossa ja mahdollisimman etäällä noista seurakunnista.
Papit ja muut saarnamiehet haluavat sinun rahasi sekä alistaa sinut heidän orjikseen.
Kaikki järjestäytyneet dogmaattiset uskonnot estävät Jumalan ja ihmisen välisen luonnollisen yhteyden.
Valitse vapaus ja raikkaat tuulet.
Tuollainen mustavalkoinen ajattelu on pahempi vankila.
Vierailija kirjoitti:
Minä siirryin pitkän tutustumiskauden jälkeen ortodoksiksi. Rakastuin siellä lähes kaikkeen, mutta aikansa se otti.
Minäkin olen siirtynyt ev.lut. kirkosta ortodoksiseen kirkkoon. Päätös vaati pitkää kypsyttelyä, mutta lopulta kaikki sujui paljon luontevammin kuin olisin ikinä uskonut.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että odotat liikaa tai ainakin kiinnität liikaa huomiota vääriin asioihin. Täydellistä seurakuntaa ei olekaan, eikä etenkään sellaista joka olisi kaikin tavoin oman mielen mukainen. Se kasvattaa luonnetta, kun joutuu olemaan tekemisissä myös sellaisten ihmisten ja ilmiöiden kanssa joista ei pidä. Siitä ei tulisi mitään, jos joka toinen uskova perustaisi oman seurakunnan saadakseen siitä juuri sellaisen kuin haluaa.
Minusta se ei ole hyvä lähtökohta, että lähtee hakeutumaan sellaisten ihmisten ja ilmiöiden luo, joista ei pidä. Parempi lähtökohta olisi miettiä tarkkaan, mitä seurakunnalta hakee, eli miksi hakeutuu seurakuntaan. Sitten olisi hyvä miettiä, mikä seurakunta voisi tarjota sitä, mitä etsii. Lisäksi olisi hyvä tehdä itselleen selväksi omat rajansa eli rajat sille, mitä ei voi hyväksyä.
Kyllä suomessa jos meinaa jeesuksen oppia saada niin katolisuus tai ortodoksisuus. Luterilaisuus on aivan hakoteillä. Näistä kahdesta mieluummin katolisuus, sillä heillä on edes etäinen kontakti Mariaan, eikä taivaaseen pääse naisvihaajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että odotat liikaa tai ainakin kiinnität liikaa huomiota vääriin asioihin. Täydellistä seurakuntaa ei olekaan, eikä etenkään sellaista joka olisi kaikin tavoin oman mielen mukainen. Se kasvattaa luonnetta, kun joutuu olemaan tekemisissä myös sellaisten ihmisten ja ilmiöiden kanssa joista ei pidä. Siitä ei tulisi mitään, jos joka toinen uskova perustaisi oman seurakunnan saadakseen siitä juuri sellaisen kuin haluaa.
Minusta se ei ole hyvä lähtökohta, että lähtee hakeutumaan sellaisten ihmisten ja ilmiöiden luo, joista ei pidä. Parempi lähtökohta olisi miettiä tarkkaan, mitä seurakunnalta hakee, eli miksi hakeutuu seurakuntaan. Sitten olisi hyvä miettiä, mikä seurakunta voisi tarjota sitä, mitä etsii. Lisäksi olisi hyvä tehdä itselleen selväksi omat rajansa eli rajat sille, mitä ei voi hyväksyä.
Samaa mieltä. On sadismia usuttaa ketään menemään itselleen epämiellyttävään ympäristöön.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että odotat liikaa tai ainakin kiinnität liikaa huomiota vääriin asioihin. Täydellistä seurakuntaa ei olekaan, eikä etenkään sellaista joka olisi kaikin tavoin oman mielen mukainen. Se kasvattaa luonnetta, kun joutuu olemaan tekemisissä myös sellaisten ihmisten ja ilmiöiden kanssa joista ei pidä. Siitä ei tulisi mitään, jos joka toinen uskova perustaisi oman seurakunnan saadakseen siitä juuri sellaisen kuin haluaa.
Olet väärässä. Ihmisyys on ihmisyyttä, ja etenkin seurakunnissa todella monimuotoista; kirkon on tarkoituskin vetää puoleensa myös lohdutusta ja armoa janoavia - etenkin heitä. Sen sijaan jos oppi mättää - kuten se nykyisin aika usein tekee - on aika äänestää jaloillaan. Siitä ei voi tinkiä. Seurakunta on Kristuksen Ruumis, ja sen valinta on ehdottoman tärkeää ja vaativaa.
Samat fiilikset. Se lipputanssimeuhkaaminen vaan saa aikaa näppylöitä ja myötähäpeää. Evlut on menettänyt suolansa ja sleyt sun muut on tiukkapipoisuutensa kanssa niin tekopyhän oloista.
Ystäväni, joka on rukoileva pastori, kertoi että sleyssä ei pidetä jos on puhetta parantumisista, mutta ne johtajat tulevat salaa hänen luoksensa pyytämään josko rukoilisi heidän puolestaan.