Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pyhäpäivän ratoksi: Suosittele seurakuntaa tai hengellistä yhteisöä
26.10.2025 |
Etsinnässä hengellinen koti, ei löydy Oikotiältä.
Perus-ev.lut. tuntuu leipiintyneeltä, hengettömältä ja laahaavan liturgiselta, vapaissa suunnissa puhutaan vahvaa asiaa mutta tunnen oloni vieraaksi kovin karismaattisen rukoilemisen ja lipputanssien keskellä. Sley ja Kansanlähetys eivät iske konservatiivisen öykkäröintinsä takia, vaikka sanoma olisikin keskiössä ja yhteys elävää.
Kaikkiin em. suuntiin tunnen jonkinlaista rakkautta ja kaikista löydän samankaltaisen perimmäisen sanoman, mutta samalla jokin toimintatavoissa ärsyttää liikaa että voisin olla vapaasti ja kuin kotonani. Haluaisin löytää yhteisön, jossa voisin osallistua ja palvella. Ehkä odotan liikaa?
Tampereen seutu, ikäluokka 40+
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Millään viimeisillä ehtoollisilla tai synninpäästöillä ei ole mitään merkitystä pelastumisen kannalta.
Miksi kuulut ev.lut. kirkkoon, vaikket selvästi hyväksy luterilaisten tunnustuskirjojen mukaista opetusta ehtoollisesta syntien anteeksiantamisen sakramenttina, jonka Jumala itse vaikuttaa käyttäen (kelvotonta tai kelvollista) pappia pelkkänä välikätenä? Tiedostatko edes, että tapa jolla kartat kelvottomia pappeja on luterilaisen tunnustuksen vastainen?
Jäi kirjoittamatta "eri" viimeksi.
Vähän sellaista taikauskoa, että jos kuolee ja ei ole juuri silloin saanut syntejä anteeksi niin joutuu kadotukseen. Ihan kuin tavoitteena olisi kuolla synnittömänä.
On eri asia kuolla tahtomattaan
Eri
Olennaista on se, onko ehtoollisilla käyty kaikkien niiden vuosien aikana, kun on ollut hyvävointinen. Mitä enemmän käy, sen parempi. Ei se mene niin, että ennen kuolemaa sitten jos vielä kerran ehtii, niin sitten pelastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri
Olennaista on se, onko ehtoollisilla käyty kaikkien niiden vuosien aikana, kun on ollut hyvävointinen. Mitä enemmän käy, sen parempi. Ei se mene niin, että ennen kuolemaa sitten jos vielä kerran ehtii, niin sitten pelastuu.
Jatkan tätä kommenttia vielä siten, että se Bart Simpsonin toiveiden mukainen tilanne, jossa katuminen juuri ennen kuolemaa riittää, ei valitettavasti vastaa todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minä siirryin pitkän tutustumiskauden jälkeen ortodoksiksi. Rakastuin siellä lähes kaikkeen, mutta aikansa se otti.
Muuten olisi hyvä, mutta se kailottaminen epääävireiseeessttiiii-iii .. ei pysty kuuntelemaan ja seisoallaan. Ihme teatteria sekin on.
Ilo olisi ev.lut srk, missä perinteiset arvot, opetus ja kirkonmenot, uskossa olevat miespapit.
Ei taida helposti löytyä. Areenat, kirkot täynnä erilaista performanssia ja leipäpaöpua. Kananen irvikuva etunenässä.
Vierailija kirjoitti:
Eri
Olennaista on se, onko ehtoollisilla käyty kaikkien niiden vuosien aikana, kun on ollut hyvävointinen. Mitä enemmän käy, sen parempi. Ei se mene niin, että ennen kuolemaa sitten jos vielä kerran ehtii, niin sitten pelastuu.
Jatkan tätä kommenttia vielä siten, että se Bart Simpsonin toiveiden mukainen tilanne, jossa katuminen juuri ennen kuolemaa riittää, ei valitettavasti vastaa todellisuutta.
Luterilaisen opin mukaan ehtoollinen ei ole mikään maaginen pelastusautomaatti, jonka nauttiminen kuoleman koittaessa takaa pelastumisen. Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen voi nauttia myös tuomiokseen.
En tiedä mitä tarkoitat katumisella juuri ennen kuolemaa, mutta sille ei todellakaan ole mitään estettä, etteikö ihminen voisi pelastua myös viimeisellä henkäyksellään vaikka hän olisi elänyt siihen asti täysin jumalatonta elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä siirryin pitkän tutustumiskauden jälkeen ortodoksiksi. Rakastuin siellä lähes kaikkeen, mutta aikansa se otti.
Muuten olisi hyvä, mutta se kailottaminen epääävireiseeessttiiii-iii .. ei pysty kuuntelemaan ja seisoallaan. Ihme teatteria sekin on.
Ilo olisi ev.lut srk, missä perinteiset arvot, opetus ja kirkonmenot, uskossa olevat miespapit.
Ei taida helposti löytyä. Areenat, kirkot täynnä erilaista performanssia ja leipäpaöpua. Kananen irvikuva etunenässä.
Sinulla taitaa olla isompiakin ongelmia kuin sopivan seurakunnan löytäminen, kun vääntelet Kanalan nimeäkin tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eri
Olennaista on se, onko ehtoollisilla käyty kaikkien niiden vuosien aikana, kun on ollut hyvävointinen. Mitä enemmän käy, sen parempi. Ei se mene niin, että ennen kuolemaa sitten jos vielä kerran ehtii, niin sitten pelastuu.
Jatkan tätä kommenttia vielä siten, että se Bart Simpsonin toiveiden mukainen tilanne, jossa katuminen juuri ennen kuolemaa riittää, ei valitettavasti vastaa todellisuutta.
Kyllä se vastaa, jos katuu aidosta sydämestään. Taivaaseen pääsyä ei mitata teoissa eikä se ole kiinni ansiosta vaan sydämen tilasta. Ja sitä varten ei tarvitse edes kuolla. Tietysti voi työskennellä sen eteen, että saavuttaa tuon sydämen tilan, mutta sen voi myös vaan vastaanottaa (armon kautta).
Aito katumus ei ole kuten lapsen pakotettu anteeksipyyntö, että suu liikkuu, mutta sydän ei tunne mitään. Et yksinkertaisesti voi huijata jumalaa.
Ansioajattelussa on muutenki kyse ennemminkin kilpailusta (=minä ansaitsen tämän enemmän kuin muut), kuin oman sydämensä tutkailusta. Ethän sinä voi edes tietää toisten ansioita ja hyveitä, sillä ne kehotetaan pitämään omana tietonaan.
Jos kuolet yksin metsässä ja pappi ei ole sinua voitelemassa, voit silti päästä taivaaseen. Soitat vaan suoraan jeesukselle ja asia on sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua puhuttelee körttiläisyys. Tampereellakin on Herättäjä-yhdistyksellä yllättävän aktiivista toimintaa, väen keski-ikä tosin hyvin korkea, mikä on vähän outoa, sillä esim. herättäjäjuhlillahan on paljon nuoria ja nuoria perheitä.
Körttiläisyys on se avarakatseisin siipi ev.lut.kirkon liikkeistä. Ei hihhuloida eikä yritetä tulla uskoon tms. Mukana paljon sivistyneitä ja koulutettuja ihmisiä. Minua puhuttelee se nöyryys, ajatus siitä, että ihminen on hyvin pieni ja jumala hyvin suuri.
Jotenkin hupaisa tämä "avarakatseisin evlutista" kun evlut on muutenkin ihan yksi vitsi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnekseni tunnen muutamia riittävän hyviä miespappeja. Kenenkään sieluntilaa ei tietenkään voi tietää mutta jo se, että pappi ei aktiivisisesti puhu Raamatun vastaisesti tai elä julkisynnissä riittää.
Mikset vastannut kysymykseen? Pelkäätkö että vastaaminen johtaisi tilanteeseen, jossa paljastuu jotain mitä et halua tuoda ilmi?
Kysyn vielä uudestaan: Jos olisit tekemässä kuolemaa kovista synnintuskista kärsien, jäisitkö kokonaan ilman viimeistä ehtoollista ja synninpäästöä vai turvautuisitko mielestäsi kelvottoman miespapin palveluksiin? Tämä siis sillä oletuksella, että muita pappeja tai edes uskovia maallikoita ei olisi tarjolla - ei sellaisia joita tunnet eikä sellaisia joita et tunne. Ainoa tarjolla oleva pappi olisi sellainen, joka on juuri tehnyt selväksi että hän on mielestäsi kelvoton papiksi.
En tietenkään antaisi mielestäni kelvottoman koskettaa minua, oli hän pappi tai lääkäri. Mikä kysymys tämä nyt oikein on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnekseni tunnen muutamia riittävän hyviä miespappeja. Kenenkään sieluntilaa ei tietenkään voi tietää mutta jo se, että pappi ei aktiivisisesti puhu Raamatun vastaisesti tai elä julkisynnissä riittää.
Mikset vastannut kysymykseen? Pelkäätkö että vastaaminen johtaisi tilanteeseen, jossa paljastuu jotain mitä et halua tuoda ilmi?
Kysyn vielä uudestaan: Jos olisit tekemässä kuolemaa kovista synnintuskista kärsien, jäisitkö kokonaan ilman viimeistä ehtoollista ja synninpäästöä vai turvautuisitko mielestäsi kelvottoman miespapin palveluksiin? Tämä siis sillä oletuksella, että muita pappeja tai edes uskovia maallikoita ei olisi tarjolla - ei sellaisia joita tunnet eikä sellaisia joita et tunne. Ainoa tarjolla oleva pappi olisi sellainen, joka on juuri tehnyt selväksi että hän on mielestäsi kelvoton papiksi.
Sulle vastattiin jo, että ehtoollinen ei ole pelastumisen ehto. Eikä synnintunnustuskaan viimeisellä hetkellä. Usko Jeesukseen riittää. Eli en tarvitsisi mitään pappia viimeisellä hetkellä muutenkaan.
Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä ja jokaisessa tilanteessa ja siihen turvautuen uskallan illallakin nukahtaa vaikka en varmuudella tiedä, että heräänkö aamulla enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulle vastattiin jo, että ehtoollinen ei ole pelastumisen ehto. Eikä synnintunnustuskaan viimeisellä hetkellä. Usko Jeesukseen riittää. Eli en tarvitsisi mitään pappia viimeisellä hetkellä muutenkaan.
Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä ja jokaisessa tilanteessa ja siihen turvautuen uskallan illallakin nukahtaa vaikka en varmuudella tiedä, että heräänkö aamulla enää.
Ja kuten jo sanoin, luterilaisen opin mukaan ehtoollinen on syntien anteeksiantamisen sakramentti, jonka vaikuttaa itse Jumala. Jos joku uskoo näin mutta kieltäytyy ehtoollisesta ilman pätevää syytä, hän kieltäytyy käytännössä ottamasta Jumalalta vastaan syntien anteeksiantamusta.
Ja tämä ei tietenkään tarkoita, että ehtoollista pelkkänä muistoateriana pitävä helluntailainen tai kirkkonsa opetusta tuntematon luterilainen joutuisi helvettiin, jos hän jättää ymmärtämättömyytensä takia ehtoollisen väliin.
Alue: Aihe vapaa
On eri asia kuolla tahtomattaan ilman ehtoollista kuin kieltäytyä ehtoollisesta silloin kun se on tarjolla. Ja kyse oli siis tosiaan tilanteesta, jossa kuoleva ihminen kärsii synnintuskista sen sijaan että hän vain nukkuisi levollisin mielin pois.
Enkä nyt todellakaan tarkoita, että ehtoollisesta kieltäytyminen kuoleman koittaessa olisi automaattisesti mikään kadotukseen johtava päätös. Jos kuitenkin pitää ehtoollista luterilaisen tunnustuksen mukaisena syntien anteeksiantamisen sakramenttina, jonka vaikuttaa yksin Jumala, viimeisestä ehtoollisesta kieltäytyminen synnintuskissa on erittäin vakava asia.