Esihenkilönä tai HR:nä toimiva: miten kauan meni ennenkuin omatunto ja häpeän katosi palkka-asioista työntekijöille puhuttaessa?
Tarkoitan sitä ettei enää hävettänyt kertoa silmät kirkkaina iloisesti työntekijöille miten se minimi-TES on just oikea, eikä yhtään enempää ole mitään tarvetta maksaa edes hyvälle työntekijälle?
Kommentit (88)
Tuon takia en ikinä työskentelisi HR:ssä. Joutuvat myös savustamaan ulos hyviä työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia en ikinä työskentelisi HR:ssä. Joutuvat myös savustamaan ulos hyviä työntekijöitä.
Tämä. Valehtelusta tulee normi. Ei tuollaisessa normaalilla tunneälyllä ja oikea/väärä-käsityksellä varustettu ihminen voi toimia.
Mieti te-virkailijoita jotka antaa potkuja työttömille. Onko siinä moraalia?
HR:llä on yhtä paljon moraalia kuin vanhuksille pakkomyyntiä tekevillä puhelin- ja ovelta ovelle-koijareilla.
Vierailija kirjoitti:
Mieti te-virkailijoita jotka antaa potkuja työttömille. Onko siinä moraalia?
Nyt sulla on kyllä pahasti puurot ja vellit sekaisin.
Kyllä sisäpiiriläisille aina löytyy euroja.
Mitä ihmettä sekoilette? Ei ihme, ettei tuolla käsityskyvyllä riitä kysyntää työmarkkinoilla.
Ei minulla esihenkilönä ole mahdollisuuksia kuin noudattaa koko firman palkkapolitiikkaa. Josta taas ei HR-osasto yksin päätä.
Hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö on työnantajaa edustava henkilö jonka tuleekin ollahyvin työnsä tehdessään jossain määrin mulkvist henkilöstön silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sekoilette? Ei ihme, ettei tuolla käsityskyvyllä riitä kysyntää työmarkkinoilla.
Ei minulla esihenkilönä ole mahdollisuuksia kuin noudattaa koko firman palkkapolitiikkaa. Josta taas ei HR-osasto yksin päätä.
Niinpä niin, se perinteinen "Tottelin vain käskyjä"-siilipuolustus.
Minä olen toiminut työnjohtajana ja yksikönpäällikkönä, eli työnjohtajien esimiehenä. Ei minulla juuri ollut vaikutusmahdollisuuksia alaisteni palkkoihin. Omistaja ja ylin johto oli päättänyt, että maksetaan työehtosopimuksenmukaisia palkkoja. Palkat siis lähinnä nousivat kokemuslisien ja liittojen sopimien palkankorotusten perusteella. Kehityskeskustelujen perusteella jollekin pystyi vuosittain antamaan naurettavan 50€/kk palkankorotuksen.
Ei minua hävettänyt, eikä omatuntoa kolkuttanut asiasta, jolle en voinut tehdä mitään. Kerroin kyllä asian alaisilleni, jotka silti vuodesta toiseen uskoivat, että voisin asiaan vaikuttaa. Pyysin heitä aina kysymään asiasta luottamusmieheltä, mutta asia aina vuodessa unohtui.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toiminut työnjohtajana ja yksikönpäällikkönä, eli työnjohtajien esimiehenä. Ei minulla juuri ollut vaikutusmahdollisuuksia alaisteni palkkoihin. Omistaja ja ylin johto oli päättänyt, että maksetaan työehtosopimuksenmukaisia palkkoja. Palkat siis lähinnä nousivat kokemuslisien ja liittojen sopimien palkankorotusten perusteella. Kehityskeskustelujen perusteella jollekin pystyi vuosittain antamaan naurettavan 50€/kk palkankorotuksen.
Ei minua hävettänyt, eikä omatuntoa kolkuttanut asiasta, jolle en voinut tehdä mitään. Kerroin kyllä asian alaisilleni, jotka silti vuodesta toiseen uskoivat, että voisin asiaan vaikuttaa. Pyysin heitä aina kysymään asiasta luottamusmieheltä, mutta asia aina vuodessa unohtui.
No hävettikö?
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia en ikinä työskentelisi HR:ssä. Joutuvat myös savustamaan ulos hyviä työntekijöitä.
Hyviä työntekijöitä ei koskaan tarvinnut savustaa ulos. Ne lähtivät usein itse, jos toinen firma maksoi enemmän. Se ennemminkin harmitti, kun asialle ei voinut tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö on työnantajaa edustava henkilö jonka tuleekin ollahyvin työnsä tehdessään jossain määrin mulkvist henkilöstön silmissä.
Jossain määrin näin, mutta vain jos on samalla kova mutta reilu ja myös rehellinen, joka noudattaa itse niitä saarnaamiaan sääntöjä. Muuten menee karikkoon pahemman kerran. Mulkvisti ja nilkki on pahinta, mitä voi olla.
HR:ää sanotaan kätyreiksi. Oli just lehdessä tuosta, että mitä paskaa tämä ala saa osakseen. Mutta ei se mitään, mä olen kätyri ihan mielelläni😁
Vierailija kirjoitti:
Tai ettei ole varaa maksaa yhtään enempää, vaikka firma tekisi ennätystulosta ja jakaisi ennätysosingot omistajille ja isot bonukset johdolle.
Sitten nämä varakkaat kehuvat elättävänsä työntekijät ja maksavansa pääosin verot. Tämä tapahtuu kuitenkin työntekijöiden selkänahasta repien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen toiminut työnjohtajana ja yksikönpäällikkönä, eli työnjohtajien esimiehenä. Ei minulla juuri ollut vaikutusmahdollisuuksia alaisteni palkkoihin. Omistaja ja ylin johto oli päättänyt, että maksetaan työehtosopimuksenmukaisia palkkoja. Palkat siis lähinnä nousivat kokemuslisien ja liittojen sopimien palkankorotusten perusteella. Kehityskeskustelujen perusteella jollekin pystyi vuosittain antamaan naurettavan 50€/kk palkankorotuksen.
Ei minua hävettänyt, eikä omatuntoa kolkuttanut asiasta, jolle en voinut tehdä mitään. Kerroin kyllä asian alaisilleni, jotka silti vuodesta toiseen uskoivat, että voisin asiaan vaikuttaa. Pyysin heitä aina kysymään asiasta luottamusmieheltä, mutta asia aina vuodessa unohtui.
No hävettikö?
Ei hävettänyt, mutta harmitti, kun joku hyvä työntekijä lähti paremman palkan perään. Uusi rekrytointiprosessi ja perehdyttäminen lisäsi omaa työkuormaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sekoilette? Ei ihme, ettei tuolla käsityskyvyllä riitä kysyntää työmarkkinoilla.
Ei minulla esihenkilönä ole mahdollisuuksia kuin noudattaa koko firman palkkapolitiikkaa. Josta taas ei HR-osasto yksin päätä.
Niinpä niin, se perinteinen "Tottelin vain käskyjä"-siilipuolustus.
Palkka on kilpailukykyinen. Jos ei olisi, työntekijät varmaan vaihtaisivat toiseen firmaan. Minä lähden nyt viettämään lauantaita. Kokeile sinäkin keksiä järkevää tekemistä, vaikka sivistää itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia en ikinä työskentelisi HR:ssä. Joutuvat myös savustamaan ulos hyviä työntekijöitä.
Täysiä Pasasia siellä ollaan ja edestään löytää minkä taakseen luulee jättäneensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia en ikinä työskentelisi HR:ssä. Joutuvat myös savustamaan ulos hyviä työntekijöitä.
Hyviä työntekijöitä ei koskaan tarvinnut savustaa ulos. Ne lähtivät usein itse, jos toinen firma maksoi enemmän. Se ennemminkin harmitti, kun asialle ei voinut tehdä mitään.
Valitettavasti savustetaan. Kokemusta on niin paljon, että palkka on noussut liian hyväksi. Sitten otetaan uusi koordinaattori tai asiantuntija sisään päällikkötason työnkuvalla ja vaatimustasolla.
Tai ettei ole varaa maksaa yhtään enempää, vaikka firma tekisi ennätystulosta ja jakaisi ennätysosingot omistajille ja isot bonukset johdolle.