Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen tutkijat pyytävät apuasi: miten sinä ne omassa puhekielessäsi tai murteessasi sanot tietyt sanat? Täytä lyhyt kysely.
20.10.2025 |
Suomen kielen d on varsin erikoinen.
Alun perin d-äännettä ei ole suomen kielessä edes ollut. Silti se on nykyään tavattoman yleinen. Vai mitä tuumit esimerkiksi sanoista meidän, veden, tehdä tai kahdeksan?
Kuitenkin puheessa jää d usein sanomatta. Sanomme esimerkiksi meijän, kaheksan tai tehrä, kun kirjakielessä ne olisivat meidän, kahdeksan tai tehdä.
Onko sinulla d?
Nyt suomen kielen tutkijat kaipaavat apuasi, ja sinä pääset auttamaan suomen kielen tutkimusta. Haluamme tietää, onko sinun puheessasi d-äänne.
Alla on kysely, jossa on kolme erilaista kirjakielessä d-äänteen sisältävää sanaa. Mieti, miten sinä ne omassa puhekielessäsi tai murteessasi sanot. Rakennamme vastauksista kartan, josta näemme, miten d suomen kielessä nykyään jaksaa.
Karttaa varten tarvitsemme postinumerosi. Kerro siinä se postinumero, jonka aluetta vastauksesi koskee.
Yle tekee tämän kyselyn yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa.
Kerro vielä asuinpaikkasi postinumero, niin saamme kohdistettua vastaukset oikeaan paikkaan Suomen kartalla. Jos olet muuttanut, merkitse sen paikkakunnan postinumero, jota oma kielenkäyttösi mielestäsi edustaa.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NähDäänkö kahDelta, yhDeltä vai viiDeltä?
Sodan uhka on ehkä. Ihan perussanastoo, joissa on D.
Mites pilkunviilaaja kusipää?
Siinä ei ole D-kirjainta
🤣😂🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat oikeat vastaukset:
1. veen
2. meiän, meijjän tai meirän riippuen huumorin asteesta
3. tehä
Saa luntata.
Vierailija kirjoitti:
Pilkunviilaaja mulkut vauhdissa.
Nyt osasit laittaa lauseeseesi d:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ÄiDin lauDat oDottavat luoDolla ja sitten saamme syöDä ja juoDa töiDen jälkeen.
Onnistuu tuokin ilman deetä. Kas näin:
Äitin lauat oottaa luoolla, ja sitten saahaan syyä ja juua töitten jälkeen
Karmeaa. Pitäisi olla siis luo'olla, ei pysty muuten lausumaan niin että merkitys selvä. Siis glottaalisuffiksin vaatii siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään postinumeroita en anna, mihinkään galluppiin, olkoonsa vaikka kuinka hyvä tarkoitus.
Asiaan: d-kirjainta olen alkanut käyttämään: Miltä se kuulostaisi, jos sanoisi: Kävin eilen vanhempien hauvalla? (jaa, mites se koira voi?).
Ei kai sen tarvi nykyinen postinumerosi olla. Itsekin annoin syntymäkaupunkini keskustan postinumeron.
Kenelle annoit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytän minäkin d:tä sanoissa. Ihan syntyperäisenä helsinkiläisenä.
Ylen juttu oli ihan tyhmä. Ihan kuin ne eivät tietäisi, että virallisimmissa puheissa d:kin äännetään sanoissa huolellisemmin ja kavereiden kanssa voidaan puhua murteellisemmin puhekielellä. En vastannut mokomaan kyselyyn.
No nimenomaan ne tutkijat haluavat seurata miten eri puolella maata murteet ovat säilyneet, ottivat sitten tämän d-kirjaimen välttelemisen esimerkiksi.
Stadissa tää ei pääde, koska me buDjataan staDissa, täällä ajteaan Dösällä ja skiDit Duunaa kaikenlaista ja silleen toisin ku siel lanDella 😂
Vierailija kirjoitti:
Etelä-Pohjanmaa 66500
veren (vesi)
meirän (meidän)
teherä (tehdä)
vihiroon (vihtoa)
vihiroonkin (vihdoinkin)
ei verestä vaan verestä (ei vedestä vaan verestä)
Hemmetin rumaa kieltä. Kyllä se d-äänne kaunistaa monet sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa sanoissa on ollut dentaalispirantti, samantapainen äänne kuin englannin th. Vanhassa kirjasuomessa sitä merkittiin d:llä tai dh:lla, ja siksi se alettiin myös ääntää d:nä. Mutta alun perin se ei ole ollut d
Ja kuka on ollut aikakoneessa menneisyydessä kuuntelemassa, miten suomea ennen lausuttiin? Aivan.
Tutkijat ovat kyenneet rekonstruoimaan kantauralin äänteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa stadin staDIn slangi muuten mikä on puoli ruotsia puoli englantia. Siinäpä vasta sanasto !
Onhan siinä venäjää ja suomeakin seassa, luultavasti montaa muutakin, saksaa jne.
Myös viroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saadaankohan sadetta öiden iloksi?
Saahaankohan sajetta öitten iloksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa sanoissa on ollut dentaalispirantti, samantapainen äänne kuin englannin th. Vanhassa kirjasuomessa sitä merkittiin d:llä tai dh:lla, ja siksi se alettiin myös ääntää d:nä. Mutta alun perin se ei ole ollut d
Ja kuka on ollut aikakoneessa menneisyydessä kuuntelemassa, miten suomea ennen lausuttiin? Aivan.
Tutkijat ovat kyenneet rekonstruoimaan kantauralin äänteet.
Ai niinkuin miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ÄiDin lauDat oDottavat luoDolla ja sitten saamme syöDä ja juoDa töiDen jälkeen.
Äitin lauvat oottaa luovolla ja sitte saahaan syyä ja juua töitten jäläkeen
Vierailija kirjoitti:
ÄiDin lauDat oDottavat luoDolla ja sitten saamme syöDä ja juoDa töiDen jälkeen.
Äitin lauat oottaa luovolla ja sitte saahaan syyä ja juua töitten jäläkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ÄiDin lauDat oDottavat luoDolla ja sitten saamme syöDä ja juoDa töiDen jälkeen.
Onnistuu tuokin ilman deetä. Kas näin:
Äitin lauat oottaa luoolla, ja sitten saahaan syyä ja juua töitten jälkeen
Karmeaa. Pitäisi olla siis luo'olla, ei pysty muuten lausumaan niin että merkitys selvä. Siis glottaalisuffiksin vaatii siihen.
Luovolla. Ainoastaan duodaduoda-tyypit eli 93-vuotiaat äijät käyttävät deetä, se on varmaan se dentaaliasperiinin vastakohta.
Vierailija kirjoitti:
Saadaankohan sadetta öiden iloksi?
Saahaankohan sajetta öijen iloks?
T. Keskisuomalainen
Mikäs ihmeen älämölö yhestä/yhrestä/yhyrestä/yhlestä/yhtestä vaivasesta äänteestä täällä synty? Jollekkinon kauhee tshokki ettei suomem murteita puhutakkaan niinku ala-asteen äikäntunnilla väitettiin? Puhettahan (ja vaikenemista) on ollu jo kauvan ennen sitä yhtä Mikaelia. Ja jälkeenkin ja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän minäkin d:tä sanoissa. Ihan syntyperäisenä helsinkiläisenä.
Ylen juttu oli ihan tyhmä. Ihan kuin ne eivät tietäisi, että virallisimmissa puheissa d:kin äännetään sanoissa huolellisemmin ja kavereiden kanssa voidaan puhua murteellisemmin puhekielellä. En vastannut mokomaan kyselyyn.
No nimenomaan ne tutkijat haluavat seurata miten eri puolella maata murteet ovat säilyneet, ottivat sitten tämän d-kirjaimen välttelemisen esimerkiksi.
Stadissa tää ei pääde, koska me buDjataan staDissa, täällä ajteaan Dösällä ja skiDit Duunaa kaikenlaista ja silleen toisin ku siel lanDella 😂
Jep. Näin helsinkiläisenä tuohon ei voi edes vastata. D kuuluu normaaliin puheeseen niin itsestään selvästi.
Alue: Aihe vapaa
Älä anna postinumeroasi ikinä mihinkään: sehän on ainoastaan sinulla, kaikilla muilla on oma postinumeronsa!