Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen tutkijat pyytävät apuasi: miten sinä ne omassa puhekielessäsi tai murteessasi sanot tietyt sanat? Täytä lyhyt kysely.
20.10.2025 |
Suomen kielen d on varsin erikoinen.
Alun perin d-äännettä ei ole suomen kielessä edes ollut. Silti se on nykyään tavattoman yleinen. Vai mitä tuumit esimerkiksi sanoista meidän, veden, tehdä tai kahdeksan?
Kuitenkin puheessa jää d usein sanomatta. Sanomme esimerkiksi meijän, kaheksan tai tehrä, kun kirjakielessä ne olisivat meidän, kahdeksan tai tehdä.
Onko sinulla d?
Nyt suomen kielen tutkijat kaipaavat apuasi, ja sinä pääset auttamaan suomen kielen tutkimusta. Haluamme tietää, onko sinun puheessasi d-äänne.
Alla on kysely, jossa on kolme erilaista kirjakielessä d-äänteen sisältävää sanaa. Mieti, miten sinä ne omassa puhekielessäsi tai murteessasi sanot. Rakennamme vastauksista kartan, josta näemme, miten d suomen kielessä nykyään jaksaa.
Karttaa varten tarvitsemme postinumerosi. Kerro siinä se postinumero, jonka aluetta vastauksesi koskee.
Yle tekee tämän kyselyn yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa.
Kerro vielä asuinpaikkasi postinumero, niin saamme kohdistettua vastaukset oikeaan paikkaan Suomen kartalla. Jos olet muuttanut, merkitse sen paikkakunnan postinumero, jota oma kielenkäyttösi mielestäsi edustaa.
Kommentit (79)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus on juu joka kohtaan, t jees-henkilö
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla kolmannessa sukupolvessa olevana voin sanoa, että täällä syntyperäiset sanovat puhekielisesti näin:
veden
meiän
tehä
Eli puhekielen lauseissa:
Veden pinnalla on lehti.
Täs on meiän auto.
Mun pitää tehä tää juttu eka, sit tuun.
4. Polven turkulaisena mulla on nuo samat muuten, mutta viimeisessä lauseessa eka -> ensi.
Mitään postinumeroita en anna, mihinkään galluppiin, olkoonsa vaikka kuinka hyvä tarkoitus.
Asiaan: d-kirjainta olen alkanut käyttämään: Miltä se kuulostaisi, jos sanoisi: Kävin eilen vanhempien hauvalla? (jaa, mites se koira voi?).
En nyt ihan purematta niele, ettei suomen kieleen alunperin kuulu d-kirjain.
Johan d-kirjain on mukana jo niin monessa taivutusmuodossakin.
MuoDossa.
Äidin.
Saidan äidin.
En usko hetkeäkään, etteikö deetä ois käytetty aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä oo kade.
Ostin kaksi madetta.
Sadetta luvassa.
Kyllä d on voimissaan
T. pk-seutu.
Luodolla.
Ladossa
Ladon.
Luodon.
Haudan.
Laudan.
Niin moneen taivutukseen d kuuluu, ettei voi olla mahdollista, huom. mahDollista, että d-kirjainta ois lisätty tonne keinotekoisesti. MahDotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syödä.
Juoda.
Nuo sanat ovat taatusti ikivanhoja. Vanhimmat sanathan ovat ihan elämän perussanoja.
Jos jo syöDä ja JuoDa sanassa on d-kirjain, niin toDellakin D kuuluu suomen kielen sanastoon.
Ja just tyyliin veden pinnalla, veDen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan purematta niele, ettei suomen kieleen alunperin kuulu d-kirjain.
Johan d-kirjain on mukana jo niin monessa taivutusmuodossakin.
MuoDossa.
Äidin.
Saidan äidin.
En usko hetkeäkään, etteikö deetä ois käytetty aina.
Ei ole käytetty d:tä ennen kuin Agricola loi kirjakielen. Aikaisemmin suomen kielessä oli sellainen heikko t, vähän kuin englannin "the".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NähDäänkö kahDelta, yhDeltä vai viiDeltä?
Sodan uhka on ehkä. Ihan perussanastoo, joissa on D.
En osaa sanoa, koska en osaa suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuossa aloituksessa on sana ne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan purematta niele, ettei suomen kieleen alunperin kuulu d-kirjain.
Johan d-kirjain on mukana jo niin monessa taivutusmuodossakin.
MuoDossa.
Äidin.
Saidan äidin.
En usko hetkeäkään, etteikö deetä ois käytetty aina.
Ei ole käytetty d:tä ennen kuin Agricola loi kirjakielen. Aikaisemmin suomen kielessä oli sellainen heikko t, vähän kuin englannin "the".
En usko.
"meidän, veden, tehdä tai kahdeksan"
Meijän, veen, tehä ja kaheksan.
Ei ole deetä. Tietenkin d on olemassa, ja on varmasti aina ollut, mutta kuten sanottu, puhutussa kielessä ja murteissa se hyvin usein/ melkein aina puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla kolmannessa sukupolvessa olevana voin sanoa, että täällä syntyperäiset sanovat puhekielisesti näin:
veden
meiän
tehä
Eli puhekielen lauseissa:
Veden pinnalla on lehti.
Täs on meiän auto.
Mun pitää tehä tää juttu eka, sit tuun.
Ehkä ikäpolvijuttu, mutta sanon kyllä veden lisäksi meidän ja tehdä.
-helsinkiläinen 60v.
Vierailija kirjoitti:
Syödä.
Juoda.
Nuo sanat ovat taatusti ikivanhoja. Vanhimmat sanathan ovat ihan elämän perussanoja.
Jos jo syöDä ja JuoDa sanassa on d-kirjain, niin toDellakin D kuuluu suomen kielen sanastoon.
Ja just tyyliin veden pinnalla, veDen.
Syyvvä, juua
Jolkakin murteella.
Vierailija kirjoitti:
Mitään postinumeroita en anna, mihinkään galluppiin, olkoonsa vaikka kuinka hyvä tarkoitus.
Asiaan: d-kirjainta olen alkanut käyttämään: Miltä se kuulostaisi, jos sanoisi: Kävin eilen vanhempien hauvalla? (jaa, mites se koira voi?).
Ei kai sen tarvi nykyinen postinumerosi olla. Itsekin annoin syntymäkaupunkini keskustan postinumeron.
Alue: Aihe vapaa
Pk-seudulla kolmannessa sukupolvessa olevana voin sanoa, että täällä syntyperäiset sanovat puhekielisesti näin:
veden
meiän
tehä
Eli puhekielen lauseissa:
Veden pinnalla on lehti.
Täs on meiän auto.
Mun pitää tehä tää juttu eka, sit tuun.