Mistä löytää tahdonvoima lähteä vahingollisesta suhteesta?
Mies käyttää aika rajua henkistä väkivaltaa. Alkoi jo ennen yhteiseen kotiin muuttamista. Muutin silti, koska minulla on aika pahasti omien traumojen hoitaminen kesken. Ja todellakin tiedostan, että sain mitä tilasin, joten säästäkää siltä.
Ymmärrän aivan yksiselitteisesti, että elämäni on sellaista, mitä olen itse valinnut. Ja tiedän, että ainut oikea teko olisi lähteä. En kuitenkaan saa sitä aikaiseksi. Tiedän, että tuhlaan elämääni, tuhoan mielenterveyttäni, koko ajan enemmän. En saa aikaiseksi lähteä, koska olen vielä liian rikki. Kai? Saamaton? Mitään en tässä taloudellisesti tms hyödy. Terapiani ei ole vielä auttanut siihen, että saisin lähdettyä.
Suunta on sellainen, että näen tulevaisuuden, jossa lopulta riistän itseltäni hengen, kun en sitten enää vain jaksa. Ja tilanne on siis niin kieroutunut, että tuokin tuntuu olevan helpommin ja mieluummin toteutettavissa, kuin täältä lähteminen.
En ole masentunut, ahdistunut, vaan totaalisen lamaantunut. Annan miehen toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan minuun, koska en vaan enää kestä sitä mitä seuraa, jos en niin tee. Annan miehen tuhota minua, koska en kykene muuhun.
Mitä ihmisen pitäis tällaisessa tilanteessa tehdä? Jos aiot sanoa, että lähdet nyt vaan, niin ole ystävällinen ja kerro Miten saan sen aikaiseksi. Voin kertoa, että olen yrittänyt. En onnistu, koska olen lamaantunut. Ja ei, tämä ei ole provo. Kykenen kirjoittamaan ihan hyvin, hoidan jopa työni ihan hyvin. Mutta jokin mättää niin isosti, että mieluummin näköjään kidun hengiltä kuin saan aikaiseksi lähteä.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Niin tuohan olisi järjellinen ratkaisu, mitä ehdotat. Mutta traumasuhteesta lähteminen on niin vaikeaa, että tuollainen tuskin onnistuu. Itse olen pystynyt päättämään vahingollisen suhteen toisen miehen avulla
Mä pääsin erittäin sairaasta henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisesta suhteesta eroon äkkilähdöllä salaa ja ilman mitään miestä, olin tuon jälkeen yksin yli vuoden. Niin tarkkaan salasin uuden osoitteeni, puhelinnumeroni, tietoni ja kaiken, ettei mies koskaan löytänyt mua. Välit pistin poikki myös kaikkiin yhteisiin tuttuihin. Siitä on miltei 20 vuotta aikaa jo. Eli kyllä se onnistuu. Tästä syystä en ole vieläkään somessa omalla naamalla ja nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä nautit uhrin osasta. Muuten lähtisit. Jotkut vaan haluaa alistua, teissä on miehiä ja naisia, se on sun luonteessa.
Et tiedä psykologiasta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tuohan olisi järjellinen ratkaisu, mitä ehdotat. Mutta traumasuhteesta lähteminen on niin vaikeaa, että tuollainen tuskin onnistuu. Itse olen pystynyt päättämään vahingollisen suhteen toisen miehen avulla
Mä pääsin erittäin sairaasta henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisesta suhteesta eroon äkkilähdöllä salaa ja ilman mitään miestä, olin tuon jälkeen yksin yli vuoden. Niin tarkkaan salasin uuden osoitteeni, puhelinnumeroni, tietoni ja kaiken, ettei mies koskaan löytänyt mua. Välit pistin poikki myös kaikkiin yhteisiin tuttuihin. Siitä on miltei 20 vuotta aikaa jo. Eli kyllä se onnistuu. Tästä syystä en ole vieläkään somessa omalla naamalla ja nimellä.
Tuohan muistuttaa vähän päihdepiireistä irtautumista. Jos meinaa lopettaa käytön, täytyy kaikki siteet entiseen elämään katkaista. Se on monille ylivoimaista.
Voisiko olla niin, että tilanteesta lähteminen tarkoittaa että joudut jotenkin julkisesti myöntämään mitä on tapahtunut? Nyt osa sinusta vielä kieltää totuuden, eikä ole valmis kohtaamaan sitä. Pelottaako sinua että olet tämän kokemuksen jälkeen ikuisesti uhri?
Olen ollut samanlaisessa tilanteessa. Olin varma, että ennen pitkää joko hän tappaa minut tai minä tapan itseni. Lähtö oli helvetin vaikeaa, mutta nyt elän ja olen onnellinen turvallisessa suhteessa. PTSD toki välillä oireilee.
Toivon sinulle paljon voimia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen <3
Hermostosi on jäätymisen tilassa. Siksi et kykene toimimaan. Sinun täytyisi jollain konstilla saada hermostosi turvalliseen tilaan. Sitten kykenisit irtautumaan.
Kysy vain apua hyvältä kaverilta, joka fyysisesti avustaa muutossa. Tehkää se salaa, kun mies on poissa. Jos kerta oikeasti haluat erota, niin toi on ainoa keino.
Voitko lähteä yksin vaikka lomalle? Tai johonkin niin, että voit olla edes jonkun yön poissa kotoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tuohan olisi järjellinen ratkaisu, mitä ehdotat. Mutta traumasuhteesta lähteminen on niin vaikeaa, että tuollainen tuskin onnistuu. Itse olen pystynyt päättämään vahingollisen suhteen toisen miehen avulla
Mä pääsin erittäin sairaasta henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisesta suhteesta eroon äkkilähdöllä salaa ja ilman mitään miestä, olin tuon jälkeen yksin yli vuoden. Niin tarkkaan salasin uuden osoitteeni, puhelinnumeroni, tietoni ja kaiken, ettei mies koskaan löytänyt mua. Välit pistin poikki myös kaikkiin yhteisiin tuttuihin. Siitä on miltei 20 vuotta aikaa jo. Eli kyllä se onnistuu. Tästä syystä en ole vieläkään somessa omalla naamalla ja nimellä.
Tuohan muistuttaa vähän päihdepiireistä irtautumista. Jos meinaa lopettaa käytön, täytyy
Läheisriippuvuuteen on sama 12 askeleen ohjelma kuin päihderiippuvuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Voitko lähteä yksin vaikka lomalle? Tai johonkin niin, että voit olla edes jonkun yön poissa kotoa?
Ei noin sairas mies päästäisi ap:ta lomalle. Siinä tulis järkyttävää huutamista ja pahoinpitelyä ennen lähtöä. Ei onnistu tommosten sairaiden kanssa.
Sitä paitsi ap on palkkatöissä. Tuskin on nyt mitään lomiakaan hänellä tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Niin tuohan olisi järjellinen ratkaisu, mitä ehdotat. Mutta traumasuhteesta lähteminen on niin vaikeaa, että tuollainen tuskin onnistuu. Itse olen pystynyt päättämään vahingollisen suhteen toisen miehen avulla
Onko tämä ohjelma saatavilla ilmaiseksi netissä?
Olen ollut tuossa tilanteessani ja ymmärrän sinua jos palaan siihen tilaan missä olin. Se pahoinvointi oli jotain aivan helvetin turruttavaa ja sanoinkuvaamatonta. Lopulta yritin itsaria mutta ei se sitten onnistunut. Hain itselleni apua, muutin pois ja edelleen roikuin miehessä mutta oli ainakin etäisyyttä. Viimein jossain kohtaa riitti kokonaan ja suhde katkesi lopullisesti. Onneksi!
Nykyään en koskaan ikinä antaisi tuollaisen tapahtua itselleni, tuo ei ole normaalia muista se. Olen toipunut ja pitkän työn jälkeen vahvempi ja paremmin voiva kuinka koskaan aiemmin. Se suhde opetti myös minulle itsestäni paljon hyvässä ja pahassa, joita pääsin työstämään myös.
Ei ole muuta neuvoa antaa kuin, että kuuntele kirjaa "miksi se ei vain lähde", työstä itseäsi, tee kaikkesi. Anna saatana raivon nousta ja ota siitä voimaa. Tee kaikkesi rakastaaksesi itseäsi, anna itsellesi armoa. Huolehdi itsestäsi. Lähde.
Lähde salaa äkkirykäyksellä. Jäähyväislappu pöydälle.
Ymmärrän, että voimia ei ole, mutta vahva suositukseni on soittaa Nollalinjaan, (henkistä ja / tai fyysistä väkivaltaa kokeville) tai voit soittaa myös Turvakotiin. Siellä osataan auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme saa naisen muuttamaan yhteen miehen kanssa joka jo ennen sitä kohtelee huonosti? Muuta neuvoa en osaa antaa kun että, se tahdon voima lähtee sinusta, tiedät kyllä milloin mitta on täysi. Jos mies ei sinun pyynnöstäsi suostu muuttamaan pois, niin haet itsellesi oman asunnon. Pyydät jonkun ystävän tueksi.
Traumatisoituneella ihmisellä ei ole ystäviä, sillä hän vetää puoleensa narsisteja. Eikä sukulaisia, sillä he ovat tarumojen alkuperäinen lähde.
Pystyisitkö itse lähtemään, jos varmuudella tiedät, että olet sitten loppuelämäsi täysin yksin?
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi ap on palkkatöissä. Tuskin on nyt mitään lomiakaan hänellä tiedossa.
Kyllä ne lomat järjestyy, kun tilanne sitä vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Lähde salaa äkkirykäyksellä. Jäähyväislappu pöydälle.
Mitään lappua ei tarvita vaan poliisi. Ap on kuvaillut henkistä ja seksuaalisiin tekoihin painostamista pelon avulla. Ei mikään ihme että on aivan lamaantunut ja lisäksi mies ki duttaa häirtsemällä unta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi en saa hankittua asuntoa. En tiedä, miksi en saa aikaiseksi lähteä edes turvakotiin. Kyllä mä tosiaan tiedän hyvinkin, mitä vaihtoehtoja olisi. En tiedä, miksi en tee mitään.
Ap
No sitten mene lääkäriin tai työterveyslääkärille ja kerrot asiasta. Oot lamautunut, masentunut, ties mitä. Mies on vammauttanut sut henkisesti. Kun tiedät tilanteen, sinä vain välttelet vastuutasi väittämällä, ettet voi mitään tehdä. Kävele vttu vaikka naapuriin ja kerro siellä, että sua pahoinpidellään henkisesti ja tarttet äkkiä apua.
Kiitos, tämä oli mielenkiintoinen näkökulma. Välttelen vastuutani. Varmasti on näin. Mikä saa ihmisen välttelemään vastuuta niin pitkälle, että näköjään mieluummin sitten vaan hiljalleen kuolee kesken elämän?
Ap
Mulla se ainakin oli pelko. Pelko siitä, etten pääse pois, vaikka yritän. Pelko siitä, että läheisille käy jotain jos lähden. Lopulta lähdin, kun mies oli poissa, salaa. Tosin tähän suhteeseen liittyi myös rankkaa fyysistä väkivaltaa.
Toivon sulle paljon voimia. Työstä mielessäsi se lähtö valmiiksi ja sitten lähdet, kun mitta täyttyy. Turvaudu ystäviin jos sinulla sellaisia on! Kerro heille.
Pyydä että joku läheisesi hakee sinut pois, ja auttaa käytännön asioissa uuden elämän alkuun.
Käy nyt jollain terkkarilla edes, jää joku dokumentti. Voit myös uskottavasti saada apua kun on aiempi merkintä.