Mietin vakavissani eroa vaimosta kun tämä sairastui vakavasti
Kesällä vaimolla todettiin krooninen sairaus ja heti päätettiin, että lapsen hankinta laitetaan jäihin koska halusin olla vaimon tukena ja oppia kaiken tästä kroonisesta sairaudesta joka tuli puskista. Kummankaan suvussa ei ole sairautta ja olen tässä tutkinut netistä mahdollista periytyvyyttä ja järkyttynyt entisestään. Minä haluan tulla isäksi terveelle lapselle, mutta en ole asiasta hiiskunutkaan vaimolle sanaakaan ja kesällä emme puhuneet lääkäreille mitään, että olimme yrittäneet lasta tuloksetta. Asia on nyt jäissä toistaiseksi. Minulla on puhtaat geenit ja jos olen itselleni täysin rehellinen niin rakkaus vaimoani kohtaan on hiipunut tuon tauti paholaisen vuoksi, vaikka en vaimoa syytä mistään ei hän tätä itselleen aiheuttanut. Vaikea asia ja terapiassa emme ole käyneet, koska ei se muuta asian laitaa. Erotako vaiko ei? Vaimon kanssa aletaan hiljakseen päästä jaloilleen sairauden toteamisesta ja minä syyllistän itseäni koska tunnen väärin. Olen tukena vaikka vaimo hoitaa ja lääkitsee itse itsensä.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat hyvin pinnalliseslta ihmiseltä. Ehkä parempi, että päästäisit vaimosi menemään, jotta hän voi löytää miehen, joka rakastaa häntä ehdoitta. Vaimosi ei ole valinnut sairastua ja harvemmin elämässä kaikki meneekään putkeen.
Mistä me tiedetään haluaako vaimo erota ja kuka jaksaa alkaa tapailla uutta jos on tuoreena sairastuminen taustalla.
Ero on myös kriisi. Sairastuminen ja ero lähes yhtä aikaa on jo todella iso kriisi. Eroa seuraa myös entistä yksinäisempi elämänvaihe.
Se on aika yleistä, tärkeintä on mitä itse haluat ja ettei vaan oma elämäsi mene pilalle/hukkaan, puolisosta ei niin väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset hakevat usein eroa jo siitä syystä, ettei mies huomioi tarpeeksi. Kyllä vakavasti sairastuminen on mielestäni paljon pätevämpi syy. Eihän vakavasti sairas pysty mitenkään huomioimaan puolisoaan yhtä paljon kuin ennen, kun voimia menee valtavasti sairauden kanssa elämiseen.
Naiset harvemmin jättävät sairastuneen puolison. Sen sijaan moni mies toimii kuten ap aikoo ja jättää sairastuneen.
Tämä johtuu siitä, että naiset rakastavat puolisoaan ja miehet rakastavat seksiä puolison kanssa.
Palstalta opittua tietoa: erossa nainen löytää itsensä ja mies löytää uuden.
En ikimaailmassa menisi yhteen miehen kanssa, josta saisin tietää että hän on jättänyt vaimonsa tällaisesta syystä.
Puhtaat geenit? Heh, aikamoinen vitsi. Yhdelläkään ihmisellä ei ole puhtaita geenejä, ei myöskään sinulla. Myös sinä kannat perimässäsi geenivirheitä ja alttiuksia eri sairauksiin.
Vierailija kirjoitti:
En ikimaailmassa menisi yhteen miehen kanssa, josta saisin tietää että hän on jättänyt vaimonsa tällaisesta syystä.
Mistä sinä sen saisit tietää?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ap ei ikinä onnistu lisääntymään. Kenenkään kanssa.
Mieti vähän mitä sanot. Olet kauhea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Onpas rumia kommentteja sisäsiittoisuudesta jne.
Ap, tietenkin lähdet jos rakkaus on loppunut. Ei sellaisesta ole paluuta, tunteita ei voi pakottaa. Ketä sellainen palvelee? En ainakaan itse haluaisi että toinen luopuu omista haaveistaan ja jää omaishoitajakseni jos sairastuisin ja tuhlaisi ainoan elämänsä minua hyysäten. Varsinkin nyt kun lapsia ei vielä ole, niin kyllä erota kannattaa. Tilanne mielestäni muuttuu sitten jos perhe olisi ehditty jo perustaa. Meillä on vain yksi elämä.
Hyvä, että täällä on joku järki-ihminenkin! Tuttavissani on muutamakin pari, joista toinen on vammautunut ja toinen väsyi omaishoitajana. Vammautuneet ovat nyt laitoksessa hoidossa. Parit ovat yhä naimisissa, mutta heillä on puolison luvalla uusi avopuoliso, kun oma ei voi enää puolison tehtäviä täyttää mitenkään.
Itse olen samankaltaisessa tilanteessa olevan henkilön rakastettu, eikä siinä ole mitään väärää. Miksi toisen puolison elämän pitäisi päättyä sen takia, että oma puoliso on täysi vihannes laitoksessa ja odottaa vain kuolemaa? Viisas puoliso päästää irti omastaan, jos järki vielä pelaa, ja antaa toisen elää täysillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas rumia kommentteja sisäsiittoisuudesta jne.
Ap, tietenkin lähdet jos rakkaus on loppunut. Ei sellaisesta ole paluuta, tunteita ei voi pakottaa. Ketä sellainen palvelee? En ainakaan itse haluaisi että toinen luopuu omista haaveistaan ja jää omaishoitajakseni jos sairastuisin ja tuhlaisi ainoan elämänsä minua hyysäten. Varsinkin nyt kun lapsia ei vielä ole, niin kyllä erota kannattaa. Tilanne mielestäni muuttuu sitten jos perhe olisi ehditty jo perustaa. Meillä on vain yksi elämä.
Hyvä, että täällä on joku järki-ihminenkin! Tuttavissani on muutamakin pari, joista toinen on vammautunut ja toinen väsyi omaishoitajana. Vammautuneet ovat nyt laitoksessa hoidossa. Parit ovat yhä naimisissa, mutta heillä on puolison luvalla uusi avopuoliso, kun oma ei voi enää puolison tehtäviä täyttää mitenkään.
Itse olen samankaltaisessa tilanteessa ol
Oot kyllä roskarakastettu. Ihan jäte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas rumia kommentteja sisäsiittoisuudesta jne.
Ap, tietenkin lähdet jos rakkaus on loppunut. Ei sellaisesta ole paluuta, tunteita ei voi pakottaa. Ketä sellainen palvelee? En ainakaan itse haluaisi että toinen luopuu omista haaveistaan ja jää omaishoitajakseni jos sairastuisin ja tuhlaisi ainoan elämänsä minua hyysäten. Varsinkin nyt kun lapsia ei vielä ole, niin kyllä erota kannattaa. Tilanne mielestäni muuttuu sitten jos perhe olisi ehditty jo perustaa. Meillä on vain yksi elämä.
Hyvä, että täällä on joku järki-ihminenkin! Tuttavissani on muutamakin pari, joista toinen on vammautunut ja toinen väsyi omaishoitajana. Vammautuneet ovat nyt laitoksessa hoidossa. Parit ovat yhä naimisissa, mutta heillä on puolison luvalla uusi avopuoliso, kun oma ei voi enää puolison tehtäviä täyttää mitenkään.
Sama tuli mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Lupasitko rakastaa niin myötä- ja vastoinkäymisissä?
Tämä. Ole sanasi mittainen mies äläkä alennu eroherkkien palstamammojen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Lupasitko rakastaa niin myötä- ja vastoinkäymisissä?
Tää vellihousu lupas varmaan rakastaa niin myötä- kuin pulkkamäessä.
Eikös tätä mantraa että sairaus on täysin hyväksyttävä syy erolle ole toitottanut joku sarjaeroajakin.
Vierailija kirjoitti:
Älä tee lasta vammaisen vaimon kanssa. Lapsesta tulee myös vammainen. Ottaisin eron ja kävisin hakemassa uuden naisen josta tehdä vaimo. Tarkista kuitenkin uuden naisen tausta ja mahdolliset sairaudet sekä suvussa esiintyvät sairaudet. Ole kaukaa viisas mies.
kävisin hakemassa uuden naisen ,josta tehdä vaimo. voi tsiisus,
vammainen vaimo?
Olen itse nainen, mutta kyllä jos kumppanini toivoisi lapsia ja minä en niitä pystyisi saamaan niin minusta olisi ok erota. Tämä siis jos oltaisiin menty yhteen ajatuksella, että lapsia hankitaan. Minusta tämä olisi ikävä juttu, mutta kuitenkin toista kohtaan oikein.
Oot kyllä roskarakastettu. Ihan jäte.
Ja sinullako on oikeus arvostella toisten elämänvalintoja ja sanoa, mikä on oikein tai väärin? Pidä omat rumat ajatuksesi omina tietoinasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas rumia kommentteja sisäsiittoisuudesta jne.
Ap, tietenkin lähdet jos rakkaus on loppunut. Ei sellaisesta ole paluuta, tunteita ei voi pakottaa. Ketä sellainen palvelee? En ainakaan itse haluaisi että toinen luopuu omista haaveistaan ja jää omaishoitajakseni jos sairastuisin ja tuhlaisi ainoan elämänsä minua hyysäten. Varsinkin nyt kun lapsia ei vielä ole, niin kyllä erota kannattaa. Tilanne mielestäni muuttuu sitten jos perhe olisi ehditty jo perustaa. Meillä on vain yksi elämä.
Hyvä, että täällä on joku järki-ihminenkin! Tuttavissani on muutamakin pari, joista toinen on vammautunut ja toinen väsyi omaishoitajana. Vammautuneet ovat nyt laitoksessa hoidossa. Parit ovat yhä naimisissa, mutta heillä on puolison luvalla uusi avopuoliso, kun oma ei voi enää puolison tehtäviä täyttää mitenkään.
Itse olen samankaltaisessa tilanteessa ol
Ihan nuorehkoja lapsettomia pareja kaikki, niinkö? Voi hyvä ihme! On sulla piirit kun useita löytyy ja vammautuneet ovat nyt laitoksessa hoidossa mutta kuitenkin naimisissa. Kuulostaa jonkun tenavan omalta pikku satutuokiolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas rumia kommentteja sisäsiittoisuudesta jne.
Ap, tietenkin lähdet jos rakkaus on loppunut. Ei sellaisesta ole paluuta, tunteita ei voi pakottaa. Ketä sellainen palvelee? En ainakaan itse haluaisi että toinen luopuu omista haaveistaan ja jää omaishoitajakseni jos sairastuisin ja tuhlaisi ainoan elämänsä minua hyysäten. Varsinkin nyt kun lapsia ei vielä ole, niin kyllä erota kannattaa. Tilanne mielestäni muuttuu sitten jos perhe olisi ehditty jo perustaa. Meillä on vain yksi elämä.
Hyvä, että täällä on joku järki-ihminenkin! Tuttavissani on muutamakin pari, joista toinen on vammautunut ja toinen väsyi omaishoitajana. Vammautuneet ovat nyt laitoksessa hoidossa. Parit ovat yhä naimisissa, mutta heillä on puolison luvalla uusi avopuoliso, kun oma ei voi enää puolison tehtäviä täyttää mitenkään.
Itse olen samankaltaisessa tilanteessa ol
No miksi v itussa nuo tuntemasi järki-ihmiset on vielä naimisissa "täyden vihanneksen" kanssa joka laitoksessa "odottaa vain kuolemaa", kun viisas puolison päästäisi jo irti?
Nyt nainen taitaa olla lähes terve kaiken jälkeen. Asuntoasiat, muutot ja muu mielenkiintoiset. Töitäkin ja harrastuksellista puuhastelua. Näin tilanteet muuttuu ja vaihtelee kaikilla pitkin elämää. Raha-asiat hyvälä tolalla. Onni vaihtelee.